Kuski pysäyttää tuk-tukin kahden vierekkäisen temppelin edustalle. Hän osoittaa isompaa niistä sormellaan ja sanoo: ”Winido. Valokuva?” Vastaan oitis myöntävästi ja hyppään pois kyydistä kamera valmiina. Kuski viittoo kohti temppelin ovea. Päätän kokeilla, onnistunko kurkistamaan sisälle. Nousen portaat tasanteelle, pudotan varvassandaalin jalasta ja kokeilen laattoja kevyesti varpailla. Auringon lämmittämät laatat tuntuvat polttavan kuumilta paljasta jalkapohjaa vasten. En mitenkään pystyisi kävelemään ovelle asti. ”Liian kuumaa”, toteaa kuski ilmeeni nähdessään ja naurahtaa. Ihailemme paikkaa vielä hetken ajan ja jatkamme matkaa kohti seuraavaa temppeliä.

Tuhansien temppelien Bagan oli koko Myanmarin matkamme ehdoton ykköskohde. Bagania pääkaupunkinaan pitäneet kuninkaat rakensivat tälle noin 8 kertaa 13 kilometrin kokoiselle tasangolle muutaman vuosisadan kuluessa temppeleitä maanisella tahdilla. Kortensa kekoon kantoivat myös kaikki muutkin kynnelle kykenevät kenraaleista varakkaisiin perheisiin. Lopputulemana tasangolle kohosi yli 10 000 temppeliä, joista yli 2200 on edelleen enemmän tai vähemmän olemassa. Puunlatvojen yläpuolelle nousemalla voi todeta temppeleitä pilkistävän esiin ihan joka paikasta.