Näkyvällä paikalla Helsingin Töölössä sijaitseva Hakasalmen huvila on yksi kaupungin merkittävimmistä säilyneistä 1800-luvun huviloista. Huvila sijaitsee Musiikkitalon ja Finlandia-talon välissä Mannerheimintien varrella, mutta se ei silti näy kovin selvästi pääväylälle. Moni saattaakin ohittaa sen katsomatta tarkemmin. Näin tein minäkin aivan viime vuosiin asti. Aluksi kävin katselemassa rakennusta ulkoa päin syksyllä ja viimein kävin myös sisäpuolella. Rakennus kuuluu nykyisin Helsingin kaupunginmuseoon ja se toimii vaihtuvien näyttelyiden kotina.

Itäiseen Helsinkiin rakentuvan uuden Kruunuvuorenrannan asuinalueen Hakaniemeen yhdistävä raitiotieyhteys toi kaupungille myös uuden maamerkin. Nyt jo kevyelle liikenteelle avatun Kruunuvuorensillan 135 metrin korkeuteen kohoava pyloni näkyy kauas. Itse silta on 1,2 kilometrin mitallaan Suomen pisin ja lisäksi se on maailman pisin autoton silta. Täyteen käyttöönsä avautuessaan mahdollisesti jo loppuvuodesta 2026 sillalla tulee kevyen liikenteen lisäksi suhaamaan vain raitiovaunuja.

Inarin kirkonkylästä löytyvä museo- ja luontokeskus Siida on Suomen saamelaisten kansallismuseo sekä Metsähallituksen hallinnoima Ylä-Lapin luontokeskus samassa paketissa. Museo on vuodesta 1999 asti ollut valtakunnallinen erikoismuseo ja vuoden 2020 uusi museolaki nimesi sen valtakunnalliseksi vastuumuseoksi.

Vuonna 1912 neljän vuoden rakennustöiden päätteksi valmistunut Kallion kirkko on komea sekoitus kansallisromanttista tyyliä ja jugendia. Uudenkaupungin harmaalla graniitilla päällystetty kirkko sijaitsee kukkulan huipulla ja siksi sen korkean tornin voikin nähdä monesta paikasta eri puolilta kaupunkia. Samasta syystä kirkon tornista avautuvat hienot maisemat, joita on päässyt ihailemaan kesästä 2024 alkaen.

Viime vuonna ensimmäistä kertaa Puotilan kartanon pihapiiriin rakennettu halloween-puisto sai tänä vuonna jatkoa. Totesimme tämän nimellä Halloweeks kulkevan tapahtuman viime vuonna niin hauskaksi, että päätimme palata paikalle tänäkin vuonna. Mukana oli monta edelliseltä vuodelta tuttua elementtiä, mutta jonkin verran oli myös uutta. Tykkäsimme edelleen.

Ullanlinnassa sijaitseva Johanneksenkirkko on aina ollut minulle se Helsingin kaunein kirkko. Suomalaiset kirkot eivät ole koskaan samalla tavalla ylitsevuotavan koristeellisia kuin katolisten maiden kirkot, mutta etenkin uusgoottilainen ulkomuoto kaksine torneineen tekee tästä Suomen suurimmasta kivikirkosta vaikuttavan ulkoapäin nähtynä. Sisäpuolellakin koristeluja on tarkemmin katsoen yllättävän paljon.

Tänä vuonna kesä otti varaslähdön ja saapui ryminällä. Helteet puskivat päälle jo toukokuussa miltei heti viimeisten lumisateiden päätteeksi. Kuumalla säällä maistuu jäätelö ja jäätelökioskeilla onkin käynyt poikkeuksellisen kova kuhina, vaikka pahimmat helteet hetkeksi taukosivatkin. Kotikulmillamme Helsingissä onneksi on jäätelökioskeja mistä valita. Olen jo monena kesänä miettinyt, että olisi pitänyt kirjoittaa jonkinlainen esittely omista suosikkikioskeistani. Nyt on vihdoin sen aika.

Helsingin palomuseo esittelee pelastustoimen historiaa maamme pääkaupungissa esineistön ja valokuvien avulla. Museo ei liene kovin tunnettu ja se on lisäksi pikkuisen huonosti avoinna, mutta siellä kannattaa silti käydä jo pelkästään sen mainion sijainnin takia. Palomuseo kun pitää majaansa todella upean Erottajan paloaseman tiloissa.

Kirjoitin taannoin Skansenin ulkoilmamuseosta Tukholmassa ja samassa yhteydessä mainitsin Helsingin Seurasaaren, josta löytyy lähin kotimainen vastine. Tuolloin en ollut Seurasaaren ulkomuseossa kuitenkaan varsinaisesti vieraillut, olin vain nähnyt sen rakennuksia niiden ohi kävellessäni museon aukioloaikojen ulkopuolella. Päätin kuitenkin ottaa aiheesta selvää ja lähdin tutustumaan ulkomuseoon paikan päälle. Saarta kiertäessäni olin toki nähnyt useita vanhoja rakennuksia, mutta en silti ollut oikein ymmärtänyt miten paljon niitä lopulta onkaan. Seurasaaren ulkomuseo on todellakin opaslehtisensä sanoin “aivan kuin talonpoikainen Suomi pienoiskoossa”.

Vuonna 1933 tuberkuloosiparantolaksi valmistunut Paimion parantola on yksi Alvar Aallon varhaisen funktionaalisen kauden merkittävimpiä rakennuksia. Parantolan yhteydessä mainitaan usein nimenomaan Alvar Aalto, vaikka hän suunnittelikin rakennuksen yhdessä vaimonsa Ainon kanssa. He myös lähettivät oman ehdotuksensa parantolan arkkitehtuurikilpailuun molempien nimissä. Nykyisin tämä merkittävä rakennuskokonaisuus on sen suojelemiseksi perustetun säätiön omistuksessa ja avoinna yleisölle. Parhaan kuvan paikasta saa opastetulla kierroksella, jollaiselle mekin päätimme loppukesästä 2023 osallistua.