Kevään 2018 toinen räntälomakohteemme oli Islanti (se ensimmäinen oli New York). Minä saavuin Reykjavikiin vapun jälkeisenä keskiviikkona ja vaimo heti seuraavana aamuna paluumatkallaan Torontosta. Perjantain ja lauantain kiersimme lähialueita vuokra-autolla ja sunnuntaiaamuna suuntasimme takaisin Suomeen.
Olin koko matkan ajan todella väsynyt, mutta en siitä huolimatta saanut nukuttua kuin muutaman tunnin yössä. Tästä johtuen muistikuvat ovat osittain hieman sumuisia.
Sää Islannissa vaihtui nopeasti. Puolen tunnin sisään ehti mahtua niin lumisadetta kuin raekuurokin, auringonpaisteesta puhumattakaan. Tuuli puhalsi navakasti, eikä lämmintä ollut kuin jokunen plusaste. Mutta en minä säiden takia valvonut.
Kevät oli Reykjavikissa kuitenkin hämmästyttävän pitkällä. Nurmikko viheriöi ja puut puskivat silmuja. Pieni lumisade muutaman kerran päivässä ei luontoa näyttänyt haittaavan. Päivä oli jo varsin pitkä, valoa riitti pitkälle iltaan ja taas heti aikaisin aamusta. Vaan ei se kevät minua valvottanut.
Reykjavik osoittautui mielenkiintoiseksi kaupungiksi. Tarjolla oli niin hyviä burgereita kuin mainiota kahviakin. Kaupungin keskusta oli viehättävä. Värikkäitä taloja ja siellä täällä näkyviä seinämaalauksia oli hauska bongailla. Mutta en minä kaupungin kauneuden vuoksi valvonut.
Vuokra-autollamme kiertelimme Reykjavikin lähialueita maisemia ihailemassa. Kultaisen kierroksen varrella turisteja oli paljon liikkeellä, mutta Valasvuonoa kiertäessämme saimme pitää koko tien itsellämme. Maisemat olivat molempina päivinä todella hienoja. Vaan eivät ne nuo upeat maisemat minua valvottaneet.
Islannin karu luonto teki meihin suuren vaikutuksen. Kuumat lähteet olivat meille ihan uusi tuttavuus. Teiden varsilla näkyi paljon hevosia ja lampaita. Kenties seuraavalla vierailulla on veneretken aika. Mutta ei se ollut Islannin upea luonto, jonka takia en saanut nukuttua.
Minun unettomuuteeni syynä olivat muut hotelliasujat. Reykjavik on läpikulkupaikka, josta turistit jatkavat muualle Islantiin. Tämä näkyi hotellissamme, jossa ei juuri rauhallista hetkeä ollut. Kun äänieristys oli jäänyt harvinaisen huonolle tolalle, eikä ääniä peittävää ilmastointia ollut, ei kolinoilta ja mölinöiltä juuri rauhallista nukkuma-aikaa jäänyt meille herkkäunisille. En muista koskaan aiemmin nukkuneeni hotellissa noin huonosti.
Vaikka siis matka ei ollut nukkumisen puolesta onnistunut, ovat minun ja Islannin välit kunnossa. Seuraavalla kerralla vain täytyy suunnitella majoitus paremmin. Kun tämä matkan ainut negatiivinen asia on nyt saatu pois mielestä, voin seuraavaksi keskittyä niihin kivoihin juttuihin. Niistä lisää seuraavalla kerralla.
Seuraavaksi: Islanti, ne kivat jutut