Bolognan vanhassakaupungissa Piazza Santo Stefanon laidalla sijaitseva Pyhän Stefanoksen basilika tunnetaan tuttavallisesti nimellä Sette Chiese (suom. Seitsemän kirkkoa). Kyseessä on ainutlaatuinen rakennuskompleksi, jossa on aikojen saatossa ollut enimmillään juurikin seitsemän erillistä kirkkoa sisäpihoin yhteen liitettyinä. Nykyisin näistä seitsemästä kirkosta on kuitenkin enää nähtävillä neljä. Näiden lisäksi kompleksissa on kuitenkin useita sisäpihoja sekä vielä luostari kaupan päälle.

Vaikka Pyhän Stefanoksen basilika ei voikaan kilpailla Bolognan suurten kirkkojen kanssa koollaan, on se vähintäänkin yhtä mielenkiintoinen historiansa vuoksi. Myös sijainti vähän sivussa aivan vanhankaupungin keskeisimmistä aukioista tekee vierailusta kannattavan. Kirkon edustan aukio on todella kaunis ja turisteja on huomattavan vähän jopa keskikesän sesongin ollessa kuumimmillaan. Tosin Bologna ei ole tässä mielessä mikään Rooma eikä edes Firenze. Tungosta saa näiltä nurkilta hakemalla hakea.

Pyhän Stefanoksen basilika sai alkunsa 400-luvulla, jolloin Bolognan piispa Petronius halusi rakentaa kotikulmilleen näppärän pyhiinvaelluskohteen korvikkeeksi kovin kaukana sijaitsevalle Jerusalemille. Piispan ideana oli jäljitellä Kristuksen kärsimyshistorian tärkeimpiä paikkoja, tärkeimpänä Jerusalemin Pyhän haudan kirkko. Ajatus jalostui joukoksi yhteen liitettyjä kirkkoja, jotka yhdessä muodostaisivat Pyhän Jerusalemin kopion. Tosin ensimmäiset kirjalliset maininnat tästä kokonaisuudesta ovat peräisin 800-luvulta. Alkuperäisen rakennusvaiheen yksityiskohdat ovat siksi jääneet historian hämäriin.

Myös ennen kirkkojen rakentamista samalla paikalla on harjoitettu uskonmenoja. Arkeologiset löydöt ovat nimittäin paljastaneet kirkkokompleksin alta Isikselle omistetun roomalaisaikaisen temppelin. Jo 1200-luvulla paikalta löydettiin Isikselle omistettu latinankielinen kivitaulu. Myös kirkkojen rakenteissa käytetyt antiikin kierrätysmateriaalit kielivät aiemmin paikalle olleesta temppelistä.

Kirkkokompleksin rakennustyöt etenivät vuosisatojen kuluessa vaiheittain ja väliin osui myös kausia, jolloin paikan merkitys väheni. Laajimmillaan kompleksi oli 1600-luvulla, jolloin sen kirkoissa oli kaikkiaan 34 kappelia ja jopa 300 erillistä alttaria. Kirkkoa kutsuttiinkin tuolloin 300 alttarin kirkoksi. Mukana oli jonkin aikaa myös sairaala ja siihen liittyvä yrttitarha.

Nykyään vierailu alkaa Ristiinnaulitun kirkosta, joka on kompleksin tiloista suurin. Tämä osa kompleksista toimii myös edelleen aktiivisena kirkkona ja se on avoinna muuta kompleksia laajemmin. Pitkän yksilaivaisen tilan päädystä löytyvät portaat kryptaan, jossa säilytetään Bolognan ensimmäisten marttyyrien pyhien Vitaliksen ja Agricolan reliikkejä. Kryptassa on myös pylväs, joka tunnetaan Jeesuksen mittana. Sen pituuden uskotaan vastaavan Kristuksen todellista pituutta. Meidän vierailumme aikana krypta oli joko suljettu tai onnistuimme muuten vain eksymään reitiltä. Nämä ihmeet jäivät joka tapauksessa meiltä näkemättä. Kompleksissa oli tuolloin meneillään korjaustöitä, joiden vuoksi osa tiloista oli suljettuna vierailijoilta.

Kompleksin vaikuttavin tila on vuorossa seuraavaksi. Pyhän haudan kirkko on rakennettu kahdeksankulmaiseksi aivan kuten Jerusalemin Pyhän haudan kirkkokin. Kirkon keskellä sijaitseva pieni pyhäkkö symboloi Kristuksen hautaa.

Pyhien Vitaliksen ja Agricolan kirkko on yksi Bolognan vanhimmista kristillisistä rakennuksista. Tämä romaaninen kirkko on todella pelkistetty. Ero uudempiin Bolognan kirkkoihin on todella valtava. Karu ulkoasu kuitenkin vain korostaa rakennuksen korkeaa ikää.

Reitti jatkuu Pilatuksen pihalle, joka on yksi kompleksin tunnetuimmista ja kuvatuimmista osista. Keskellä pihaa sijaitsee kivinen malja, joka symboloi Pontius Pilatuksen käsien pesemiseen käyttämää paikkaa ennen Jeesuksen tuomitsemista. Kyse on toki pelkästä symboliikasta, maljalla ei ole oikeasti mitään tekemistä aidon astian kanssa.

Kompleksiin kuuluu myös benediktiiniläisluostari. Sen kaksikerroksinen romaaninen pylväskäytävä on kaunis jopa Bolognan mittapuulla. Ylemmän kerroksen pylväiden päissä on groteskeja hahmoja, joiden kerrotaan olleen innoituksena nuorelle Dante Alighierille hänen ideoidessaan Jumalallisen näytelmän kiirastulessa ja helvetissä majailevia otuksia. Luostarin yhteydessä toimii myös pieni keskiaikaisia käsikirjoituksia sekä monenlaista Pyhään Stefanokseen liittyvää esineistöä sisältävä museo.

Museon yhteydessä on myös kaksi kappelia, joista toinen on itse asiassa se neljäs jäljellä oleva kirkko seitsemästä. Se on kuitenkin niin pieni, että kuvittelin sitä aluksi pelkäksi kappeliksi. Kirkkoa ei kuitenkaan kannata ylenkatsoa, sillä siellä säilytetään yhteensä yli 500 eri pyhäinjäännöstä. Ne ovat peräisin useilta pyhimyksiltä. Tärkeimpänä pyhäinjäännöksistä on kaistale kangasta Neitsyt Marian vaatteesta.

Tämä nykyisin neljän kirkon ja muutaman muun rakennuksen yhdistelmä on pyhitetty pyhälle Stefanokselle, joka oli kristinuskon ensimmäinen marttyyri. Uuden testamentin Apostolien teoissa kerrotaan, että hän oli yksi ensimmäisistä diakoneista. Stefanos kivitettiin kuoliaaksi Jerusalemissa vuoden 35 tienoilla. Hänen nimensä oli pinnalla 400-luvulla kirkon rakentamisen aikoihin, sillä hänen oletettu hautansa löydettiin Jerusalemin läheltä vuonna 415. Siksi kompleksin pyhittäminen juuri hänelle oli tuolloin looginen päätös.

Kirkkokompleksissa vierailu on ilmaista. Myöskään luostarin yhteydessä toimivassa museossa ei ole erillistä pääsymaksua. Lahjoituksia kuitenkin otetaan vastaan. Kannatin itse kirkon ylläpitoa ostamalla muutaman euron hintaisen englanninkielisen opaslehtisen, josta olikin kivasti apua myös tämän tekstin kirjoittamisessa. Koko kompleksi on avoinna tiistaista perjantaihin klo 9.30-12.30 sekä 14.30-19. Lauantaina aukiloloajat ovat muutoin samat, mutta illalla ovet pidetään auki puoli tuntia pidempään. Samoin on sunnuntaina, mutta silloin iltapäivän aukiolo alkaa vasta klo 15. Pelkkä Ristiinnaulitun kirkko on avoinna myös maanantaisin klo 18-19.30. Sinne pääsee myös tiistaista lauantaihin kaksi tuntia sekä sunnuntaisin tunnin ennen muun kompleksin avautumista. Nämä tiedot olivat voimassa kirjoitushetkellä. Ajantasaiset tiedot kannattaa varmistaa ennen omaa vierailua kirkon virallisilta sivuilta täältä. Sivut ovat valitettavasti tarjolla vain italiaksi.

---

Pyhän Stefanoksen basilika on mielenkiintoinen vierailukohde. Kompleksin kirkot tuovat kivaa vaihtelua kaupungin suosituimpien kirkkojen ylenpalttiseen koristeluun karulla yksinkertaisuudellaan. Kenties syrjäisestä sijainnista tai yksinkertaisesta ulkomuodosta johtuen nämä kirkot eivät houkuttele kovin suuria turistimassoja. Me olimme liikkeellä heinäkuussa 2024 ja kanssamme kirkkoja oli kiertämässä vain muutama muu turisti. Ainakin minulle tämä rauhallisuus on yksi vahva lisäsyy vierailla kompleksissa.