Kesälomareissumme Italiassa jatkui Roomasta aluksi junalla Firenzeen ja siitä yhden yön levättyämme edelleen vuokra-autolla parin tunnin päähän etelän suuntaan Montalcinon pikkuiseen kukkulakaupunkiin. Jos matkakertomuksen edellisen osan perusteella odotit minun kertovan seuraavaksi Firenzestä, joudut valitettavasti odottamaan vielä seuraavaan osaan asti. Palasimme nimittäin Montalcinon jälkeen takaisin Firenzeen vielä kolmeksi yöksi ja totesin järkevämmäksi yhdistää nämä kaksi vierailua yhteen matkakertomuksen osaan. Epätyypillisen epäkronologisesti seikkailumme jatkuu nyt siis Montalcinossa.

Noin kymmenen kilometrin päässä Montalcinon kukkulakaupungista sijaitseva Sant’Antimon luostari kohoaa keskellä kauneinta toscanalaista maaseutua. Viereisen kukkulan laella siintää Castelnuovo dell’Abaten kylä ja pystysuorat sypressit sekä tietysti viiniköynnökset täplittävät maisemaa miltei joka suunnassa. Viinialueella kun ollaan, on luostariin tutustumiseen helppo yhdistää myös vierailu jollain lähistön viinitilalla.

Montalcinon linnoitus sijaitsee kaupungin korkeimmalla paikalla ja näkyy siksi hyvin joka puolelle tätä pientä kukkulakaupunkia. Sienalaisten 1200-luvulla rakentama linnoitus hyödynsi osin aiempia kaupungin muureja sekä joitain muita jo valmiiksi paikalla olleita rakennuksia. Siihen vain vähän muuria ympärille ja linnoitus oli valmis.

Italian automatkamme muuttui automatkaksi vasta toisesta kohteestamme Firenzestä eteenpäin jatkaessamme. Matka kävi kapeaa ja joka suuntaan kiemurtelevaa maalaistietä pitkin läpi chiantin viinialueen kohti eteläisen Toscanan kukkulakaupunki Montalcinoa. Viinialue vaihtui loppumatkasta chiantista brunelloon. Ainoastaan Montalcinon alueella valmistettava Brunello di Montalcino on yksi Italian parhaista punaviineistä ja varmasti valtaosalle turisteista se tärkein syy saapua kaupunkiin.

Chianti-alueen jälkeen reittimme vei kohti legendaarisen Brunello di Montalcino -viinin kotia eli Montalcinon kaupunkia eteläisessä Toscanassa. Kyseisen viinin tuotanto rajoittuu Montalcinon kunnan alueelle. Viini tehdään pelkästään sangiovese-lajikkeesta, jota kutsutaan alueella nimellä brunello. Tuottajia on kaikkiaan noin 200. Brunello kypsyy ennen pullotusta vuosia tammitynnyreissä tuottajan kellarissa ja kestää pullokypsytystäkin parhaimmillaan vuosikymmeniä ollen kuitenkin jo noin kuuden vuoden jälkeen parhaassa iskussa.

Matkalla piipahdimme vierailulla toisen kuuluisan punaviinin kotiseudulla. Tämä viini on Vino Nobile ja kaupunki Montepulciano. Nämä kaikki kaupungit ovat vanhoja ja ne on aikoinaan rakennettu kukkulan laelle, koska korkea paikka on helpompi puolustaa. Ennen yhdistymistä Italia koostui kaupunkivaltioista, jotka kamppailivat keskenään alueen herruudesta niin kaupan kuin aseidenkin voimin. Siksi sijainti korkealla kukkulalla muurien suojassa oli tärkeää.