Kambodžan pääkaupungissa Phnom Penhissä sijaitseva kuninkaallinen palatsi on osin avoin vierailijoille. Paikka on niin upea, että siellä kannattaa ehdottomasti vierailla. Muutamalla dollarilla mukaan saa englanninkielisen oppaan, jonka avulla paikasta saa irti enemmän kuin itsekseen haahuillen.

Palatsialueen rakennukset on rakennettu 1900-luvun alkupuolella. Kuninkaan palatsi on sijainnut tällä paikalla kuitenkin jo vuodesta 1866. Tuolloin maa oli Ranskan siirtomaa. Kambodža itsenäistyi vuonna 1953. Sittemmin kuningas on välillä ollut pois vallasta, mutta vuodesta 1993 lähtien maa on ollut virallisesti monarkia.
Alueen keskellä sijaitsee valtaistuinsali. Kyseisessä rakennuksessa hoidetaan tärkeitä seremonioita, kuten kruunauksia ja ulkomaisten diplomaattien virallisia esittäytymisiä. Valtaistuinsalin katon keskimmäisessä tornissa on kaikilla neljällä sivulla hymyilevät kasvot. Tässä on otettu mallia khmerien muinaisen pääkaupungin Angkor Thomin Bayon-temppelistä, jossa vastaavia torneja on lukuisia.

Kambodžan pääkaupungissa Phnom Penhissä vieraillessamme tutustuimme muiden kohteiden ohella maan 40 vuoden takaisesta kansanmurhasta muistuttaviin museoihin. Kuoleman kentistä kirjoitin jo aiemmin ja nyt on vuorossa jokunen sana ja kuvanen itse kaupungista löytyvästä Tuol Slengin kidutusmuseosta.

Tuol Sleng oli punakhmerien vallakumouksen alkaessa koulu. Se kuitenkin muutettiin vankilaksi ja kuulustelukeskukseksi. Siellä vallankumouksen vihollisina pidätettyjä ihmisiä pidettiin epäinhimillisissä oloissa pienen pienissä selleissä. Ihmisiä myös kidutettiin julmasti. Kidutuksesta hengissä selvinneet kuljetettiin lopulta kuoleman kentille teloitettaviksi.

Edellisellä viikolla tuli kuluneeksi 40 vuotta punakhmerien valtaannoususta Kambodžassa. Siksi taas kaivelin kuva-arkistojemme kätköjä ja palautin mieleen muutaman vuoden takaisen vierailumme Phnom Penhissä kansanmurhan muistomerkkejä tutkimassa.

Kaikkiaan kommunististen punakhmerien neljä vuotta (1975-1979) kestäneen vallassaolon aikana arvioidaan noin viidesosan Kambodžan kansasta kuolleen. Tässä puhutaan siis noin 1,7 miljoonasta ihmisestä. Osa teloitettiin ja osa kuoli nälkään ja kulkutauteihin. Hallinnon tavoitteena oli luoda jonkinlainen hämmentävä ideaali maatalousyhteiskunta. Kaupungit tyhjennettiin ja ihmiset siirrettiin maaseudulle. Kaikenlaiset huvitukset kiellettiin ja ihmisten tuli uhrata koko elämänsä työnteolle.