Millennium Bridge on nimensä mukaisesti uuden vuosituhannen alussa kesäkuussa 2000 avattu kävelysilta yli Thamesin. Tämä näyttävän näköinen riippusilta yhdistää Banksiden ja Cityn suunnilleen Tate Modernin nykytaiteen museon ja St. Paulin katedraalin kohdalta. Sillan Banksiden puoleisesta päädystä avautuu hieno näkymä suoraan St. Paulin katedraalille. Tästä kuvakulmasta näyttää kuin sillan kannatinpylväs kannattelisi myös katedraalia.

Uutta kävelysiltaa varten järjestettiin vuonna 1996 suunnittelukilpailu. Voittajatyötä ei kuitenkaan kelpuutettu sellaisenaan. Alkuperäinen ehdotus oli tyypillisempi riippusilta, mutta siinä sillan painoa kannattelevat kaapelit olisivat peittäneet osan näkymästä. Tämän vuoksi päädyttiin ratkaisuun, jossa kaapelit sijaitsevat sillalla kävelijöiden silmien tasoa alempana. Lopullisiin piirustuksiin sillan pituudeksi tuli 325 metriä ja kävelytason leveydeksi neljä metriä. Sillan painoa kannattelemaan tarvittiin kaksi joesta nousevaa pylvästä sekä kahdeksan kaapelia, jotka kulkevat sillan molemmin puolin.

Sillan rakennustyöt alkoivat vuonna 1998 ja kestivät siis noin kaksi vuotta. Millennium Bridge sai jo avajaispäivänään lempinimen huojuva silta, koska jalankulkijoiden askeleet saivat sen heilumaan puolelta toiselle. Heilahtelu oli sen verran vaarallisen voimakasta, että silta jouduttiin sulkemaan saman tien. Ongelma saatiin onneksi korjattua ja silta avattiin uudelleen entistä ehompana helmikuussa 2002. Sillan yksityiskohtiin tutustuttuani jäin pohtimaan, olisiko vaarallinen huojuminen kenties voitu välttää toteuttamalla silta sittenkin alkuperäisen perinteisemmän kaarisillan kaltaisella suunnitelmalla?

Me pääsimme tepastelemaan sillalle ensimmäisen kerran kesällä 2003 ja tuolloin se tuntui varsin vakaalta. Sillalla kävellessä olo ei siis ollut mitenkään turvaton, vaikka väkeä oli ajoittain liikkeellä paljonkin ja jokunen tuulenpuuskakin saattoi kohdalle osua. Jonkin verran silta kuitenkin edelleenkin huojuu, minkä huomasin keväällä 2023 valokuvatessani illalla jalustan kanssa Thamesin varrella. Silta olisi ollut mainio kuvauspaikka, mutta huomasin nopeasti tärinän tekevän kuvaamisen pitkällä valotusajalla täysin mahdottomaksi.

Millennium Bridge on näyttävän näköinen myös pimeällä. Silta on valaistu tyypillisten ylös pylväisiin asennettujen valojen sijaan alhaalta ylöspäin suunnatuin koko sillan matkan jatkuvin valoin. Myös sillan ulkopinta on valaistu pimeällä, mistä johtuen silta näkyy hyvin ja heijastuu myös kauniisti joen pinnasta.

Tuolla jo mainitsemallani kevään 2023 Lontoon vierailulla kävelimme usein Millennium Bridgen yli, koska majapaikkamme sijaitsi vain lyhyen matkan päästä sillasta Banksiden puolella. Olimme jo ehtineet varsin nopeasti koluta majapaikan lähistön vähät nähtävyydet ja kaikki muu mielenkiintoinen kävelymatkan päässä sijaitseva tuntui löytyvän joen toiselta puolelta. Millennium Bridge tarjosi oivan oikoreitin joen yli. Siinä samalla ehdimme ihailla itse siltaakin aiempaa paremmin. Samalla havaitsimme myös sillan sijaitsevan mainiolla paikalla jokimaisemien katselemista silmällä pitäen. Länteen päin maisema ei ehkä ole kovin ikimuistoinen, mutta idän suunnalla kohoavat Cityn korkeat talot sekä vastarannan Shard näkyvät sillalle hienosti. Myös taustalla kohoava Tower Bridge erottuu idän suuntaan katsoessa.

---

Kevyt Millennium Bridge poikkeaa kivasti Lontoon perinteisistä kivisilloista. Tällaiset modernit lisäykset muutoin arvokkaasti ikääntyneessä kaupunkikuvassa ovat nähtävillä joka paikassa Lontoossa. Juuri tässä perinteiden ja nykypäivän yhdistelmässä piilee Lontoon kiehtovuus. Siitä paikalliset ovat ylpeitä ja se saa vierailijat ihastumaan kaupunkiin.