Pariisin yksi parhaista näköalapaikoista sijaitsee Montparnassen tornin huipulla. Tämä vuonna 1973 valmistunut 210 metriä korkea toimistokolossi ei ilman näköalatasannetta muuten juuri huomiota herättäisikään. Historiallisia rakennuksia pursuavassa kaupungissa se vain on koostaan huolimatta hyvin vaatimaton. Montparnassen torni häviää korkeudessa sata metriä Eiffel-tornille, mutta koska muita vähänkään korkeampia rakennuksia etsivä saa suunnata etäämmälle keskustasta, avautuu sen huipulta esteetön näkymä joka suuntaan. Liki kaikki Pariisin keskeiset nähtävyydet näkyvät Montparnassen tornista käsin hienosti.

Montparnassen tornin näköalapaikan yksi erikoinen hyvä puoli liittyy itse rakennuksen mitäänsanomattomaan ulkomuotoon. Joku voisi kuvailla tornia jopa rumaksi. Siksi onkin vain plussaa, että tornia itseään ei sen katolta avautuvassa maisemassa näy. Pariisin kauniiden talojen seassa tuollaista liki mustaa korkeaa laatikkoa ei kauheasti viitsi katsella. Minusta olisi joka tapauksessa ollut kiva laittaa tähän tekstin oheen jokin hyvä kuva itse rakennuksestakin, mutta sellaista en vain ole katsonut tarpeelliseksi koskaan ottaa. Parasta, mitä kuvakokoelmastani löytyi, olivat yllä näkyvät tornin juurelta kohti huippua nappaamani kuva sekä jokiristeilyn ohessa puolihuolimattomasti räpsäisty kuva kävelysillasta. Siinä torni vain törröttää taustalla. Toisena vaihtoehtona olisi ollut kaupunkimaisema Riemukaaren päältä. Siinäkin Montparnassen torni kohoaa keskellä. Tämä kuva vain on otettu niin kaukaa, ettei siitä saa oikein mitään selvää yksityiskohdista.

Olen joskus kuullut Montparnassen tornia haukuttavan jopa Pariisin rumimmaksi rakennukseksi. Sen pelkistetty ja moderni julkisivu keräsi pariisilaisilta paljon kritiikkiä jo heti rakennuksen valmistuttua. Uutta tulokasta pidettiin ympäristöönsä sopimattomana ja aivan liian korkeana. Melkoisen poikkeava ilmestys se toki ympäristössään on vielä tänäkin päivänä. Kritiikki johti lopulta korkeiden rakennusten täyskieltoon. Vuoteen 2015 asti voimassa olleiden määräysten aikana ei Pariisiin saanut rakentaa yli seitsemän kerroksen korkuisia taloja. Määräysten kumoamisenkaan jälkeen ei uusia kolosseja ole kovin hanakasti pystytetty. Kaupungin korkeimpien rakennusten listaa katsoessani löysin tasan yhden uuden yli 150 metriä korkean tornin. La Défensen alueelle korkeita rakennuksia on putkahdellut taisaiseen tahtiin 1950-luvun lopulta asti. Tämä alue on kuitenkin Pariisin rajojen ulkopuolella ja näin ollen kaupunkialuetta koskevat rajoitukset eivät ole siellä voimassa.

Varsinainen Montparnassen tornin näköalatasanne, viralliselta nimeltään Paris Montparnasse, sijaitsee rakennuksen ylimmässä 56. kerroksessa. Siellä maisemaa voi ihailla ikkunoiden läpi, mikä onkin hyvä vaihtoehto sään ollessa erityisen huono. Muussa tapauksessa parhaat näkymät tarjoutuvat kattoterassilta, jonne pääsee samalla pääsylipulla. Korkeuseroa näillä eri kerroksilla ei juuri ole, joten molemmista käsin pääsee hyvin hyödyntämään rakennuksen huimaa korkeuseroa lähialueen muuhun rakennuskantaan verrattuna. Huonojalkaisen kannattaa kuitenkin huomioida, että kattoterassille päästäkseen on kiivettävä kolmen kerroksen verran portaita. Kirkkoja lukuun ottamatta edes pikkuisen viereisten kattojen yläpuolelle kohoavia huippuja saa ympäröivästä kaupunkimaisemasta hakea. Kauempana kohoaa jokunen yksittäinen torni, mutta ainoa varsinainen keskittymä korkeita rakennuksia näkyy kaukana Eiffel-tornin takana La Defénsessä.

Yksi Montparnassen tornin parhaita puolia on se, että sen huipulta Eiffel-torni näkyy todella kauniisti. Kirkkaalla säällä näkyvyyttä voi muutoinkin olla kymmenien kilometrien päähän, mutta meille ei aivan näin avaria maisemia tarjoiltu kummallakaan veirailukerralla. Ensimmäisellä kerralla liikkeelle kaupungin toiselta puolelta lähtiessämme sää oli vielä aurinkoinen, vaikka joitain kumpupilviä taivaalla näkyikin. Perille Montparnasseen päästyämme ja metrotunneleista kadulle noustuamme sää oli kuitenkin muuttunut tyystin. Taivas oli tasaisen harmaa ja ensimmäiset sadepisarat jo tanssahtelivat asvaltilla. Onneksi sade ei yltynyt kovin rankaksi. Valokuvien tunnelman se kuitenkin onnistui latistamaan. Toisellakaan kerralla onni ei ollut myötä, tosin silloin päivä oli harmaa jo ihan alusta asti.

Kattoterassille kiipeäminen kannattaa, mikäli sää vain sallii. Maisema yksinkertaisesti näyttää vaikuttavammalta ilman välissä olevaa ikkunaa. Etenkin valokuvissa eron huomaa nopeasti. Huomasin pian, että tornista käsin pääsi kurkistelemaan myös muutoin piilossa pysytteleville Pariisin sisäpihoille. Tämä tietysti edellytti riittävää zoomia, joten pelkällä kännykkäkameralla eivät nämä näkymät olisi avautuneet. Lähellä olevista kohteista Montparnassen suuri hautausmaa näkyi tornista käsin hienosti kokonaisuudessaan. Myös Luxembourgin puiston suuntaan avautui mainio näkymä.

Vierailimme Montparnassen tornissa ensimmäisen kerran keskellä kesää vuonna 2010 ja toisen kerran heti pääsiäisen jälkeen keväällä 2025. Kummallakaan kerralla torni ei vaikuttanut kovin suositulta kohteelta. Samaa olen kuullut myös muilta paikalla käyneiltä. Matkustimme hississä huipulle ihan kahdestaan ja katollakin kanssamme maisemia ihmetteli vain jokunen muu turisti. Jonottaa ei tarvinnut, eikä lippujen ostaminen etukäteen ollut tarpeen. Tilaa siis riitti ja joka suuntaan sai katsella vapaasti ilman kyynärpäätaktiikkaakin. Harmaa sääkään ei voinut täysin selittää kattoterassin autiutta, sillä ihan yhtä hiljaista oli siellä alemmallakin katetulla näköalatasanteella. Tai sitten muut turistit vain keksivät muuta tekemistä pilvisellä säällä ja jättivät Montparnassen tornin tärpiksi aurinkoisten päivien varalle.

Ensimmäisen vierailumme aikana kattoterassilta sai katsella maisemia jokaiseen ilmansuuntaan ilman esteitä. Putoamiselta suojaamassa oli vain korkeahko kaide, jonka yli aikuinen pystyi kuitenkin katselemaan ja ottamaan valokuvia mainiosti. Toiseen vierailuumme mennessä turvallisuutta oli parannettu asentamalla terassin ympärille pleksit. Niissä tosin oli onneksi reilun kokoisia kurkistusaukkoja, joista pystyi hyvin tähtäilemään myös vähän järeämmälläkin kameralla. Aivan täysin avointa näkymää ilman laseja ei siis enää ole tarjolla, mutta kurkistusaukot kuitenkin tarjoavat järkevän kompromissin.

Montparnassen torni sijaitsee Montparnassen alueella aivan Montparnassen rautatieaseman vieressä. Näköalatasanne on avoinna päivittäin klo 9.30 alkaen. Paikka sulkeutuu normaalisti klo 22.30, mutta perjantaisin ja lauantaisin se on avoinna klo 23 asti. Kesäkaudella huhtikuun alusta syyskuun loppuun näköalapaikka on avoinna päivittäin klo 23.30 saakka. Lippujen hinnat vaihtelevat päivän ja kellonajan mukaan. Netistä etukäteen ostamalla säästää muutaman euron. Peruslippu maksaa netistä etukäteen ostettuna 21€ ja paikan päältä hankittuna 25€. Auringonlaskun hetkillä lippujen hinnat näyttävät olevan pari euroa muita aikoja korkeammat. Myös viikonloppuisin hinta nousee. Aiemmin pääsymaksut olivat muutaman euron edullisemmat talvikaudella, mutta kirjoitushetkellä lipun hintoja näki vain päivä kerrallaan muutaman kuukauden päähän. Ajantasaiset tiedot aukioloajoista löytyvät Paris Montparnassen virallisilta sivuilta täältä. Lippujen hinnat lähipäiville voit tarkistaa täältä ja samalla onnistuu myös lipun ostaminen ennakkoon.

Ainakin kirjoitushetkellä lippuja myytiin netissä puolen tunnin tarkkuudella. En löytänyt tarkkoja ohjeita, kuinka tarkasti valitsemallaan hetkellä torniin on saavuttava, mutta oletettavasti tarkemmat ohjeet löytyvät sähköpostilla toimitettavista lipuista. Saapuminen pikkuisen etukäteen lienee joka tapauksessa varmin taktiikka. Mikäli suunnitelmat muuttuvat, on valittua päivää ja kellonaikaa mahdollista muuttaa. Tämä tapahtuu erillisen vaihtosivun kautta täällä.

Jos et osaa päättää, haluatko ihailla maisemia päivällä vai illalla kaupungin valojen syttyessä, kannattaa ostaa kahteen sisäänpääsyyn oikeuttava Day & Night -lippu. Tällaisella lipulla voit vierailla tornissa kaksi kertaa 48 tunnin sisällä. Väljä aikaraja mahdollistaa sen, että voit jättää iltavierailun vaikka seuraavan päivään. Tosin ainakin kirjoitushetkellä tämänkin lipun osalta molemmat vierailuajat oli lyötävä lukkoon jo lippuja ostettaessa. Mahdollisesti paikan päältä hankitussa lipussa on enemmän vapauksia. Day & Night -lippu maksaa etukäteen ostettuna 35€ ja paikan päältä napattuna 42€. Käytännössä moinen lippu tarjoaa ihan kelpo alennuksen toisen visiitin hinnasta kahteen normaalilippuun verrattuna. Olen hyödyntänyt vastaavaa tarjousta muualla ja todennut sen mainioksi keksinnöksi.

Mikäli sinulla ei ole etukäteen ostettua lippua, voit ostaa sen paikan päältä. Muistelen ensimmäisen vierailumme aikaan lippuluukun sijainneen alakerrassa, mutta uudemman kerran paikalle saapuessamme vain yläkerran lippuluukku oli käytössä. Rakennukseen astutaan aina turvatarkastuksen kautta. Siinä laukut läpivalaistaan samaan tapaan kuin lentokentällä. Tosin ainakin meidän vierailumme aikana läpivalaisua tarkkaillut kaveri keskittyi ruudulla liikkuvien laukkujen sijaan tuijottamaan oma kännykkäänsä. Tämän löperön turvatarkastuksen jälkeen meidän opastettiin suoraan hissiin. Ylimmässä kerroksessa lippuluukulla ei ollut lainkaan jonoa.

Kannattaa huomioida, että Montparnassen torni on mahdollisesti sulkeutumassa lähiaikoina remontin vuoksi, joskaan töiden alkamisesta ei vielä ole oikein varmaa tietoa. Homman olisi alkuperäisen aikataulun mukaan pitänyt valmistua jo kesän 2024 olympialaisiin mennessä. Remontin aikana näköalapaikka oletettavasti sulkeutuu, sillä ainakin havainnekuvien perusteella urakka tulee olemaan melkoinen. Tästä rumasta ankanpoikasesta kun olisi tarkoitus tehdä varsinainen joutsen.

---

Tulevan remontin havainnekuvien mukaan Montparnassen torni olisi saamassa lähiaikoina merkittävän kasvojenkohotuksen. Saa nähdä, mikä on lopullinen tulos. Alkuperäiset havainnekuvat ja lopputulos kun eivät ainakaan meillä Suomessa ihan joka tapauksessa tunnu kohtaavan. Toisaalta alkuperäinen rakennus on sen verran tylsän näköinen, että miltei mikä tahansa muutos lienee parempaan päin. Onkin kiva nähdä jollain tulevalla Pariisin matkalla, miltä lopputulos näyttää. Onneksi ehdimme keväällä 2025 käydä taas vilkaisemassa maisemia näköalatasanteelta käsin, sillä paikka saattaa mennä pian kiinni useamman vuoden ajaksi.