Kävimme pääsiäisenä tutustumassa Tallinnan eläintarhaan, joka on avattu vuonna 1939. Se on sijainnut nykyisellä paikallaan Veskimetsän vieressä keskustan länsipuolella vuodesta 1983. Eläintarhassa on useita suuria eläimiä, kuten jääkarhuja. Eläintarhan alue on valtava, kaikkiaan 88 hehtaarin kokoinen. Esimerkiksi Korkeasaareen verrattuna pinta-ala on nelinkertainen ja kuuluisaan San Diegon eläintarhaan verrattuna yli kaksinkertainen.

Osa eläimistä elää edelleen vanhoissa neuvostoaikaisissa häkeissä, jotka ovat todella ahtaita ja ankeita. Suurella alueella on onneksi tilaa toteuttaa modernimpia ja eläinten luontaisia elinympäristöjä paremmin vastaavia aitauksia. Pienestä budjetista johtuen tämä uudistusprosessi etenee kuitenkin varsin hitaasti.

Eläintarha sijaitsee ostoskeskus Rocca al Marea vastapäätä Paldiski maanteen varrella. Tieltä käsin eläintarhaa ei välttämättä edes huomaa, jos ei tiedä sitä etsiä. Siksi moni potentiaalinen vierailija kulkee paikan ohi siitä mitään tietämättä.

Tallinnan eläintarhassa on kaksi sisäänkäyntiä. Paldiski maanteen varrella sijaitseva pohjoisportti on kätevä julkista liikennettä käyttäville vierailijiolla. Bussit 21, 21B, 22, 37, 41, 41B, 42 ja 43 pysähtyvät portin lähellä. Ehitajate teen varrella sijaitseva länsiportti puolestaan sopii autoilijoille, sillä sen yhteydestä löytyvät pysäköintipaikat. Myös taksi on kätevä kulkuväline eläintarhalle. Eläintarhan nettisivuilla on hyvät saapumisohjeet suomeksi.

Eläintarhat ovat aina vähän ongelmallisia ruokailun osalta, eikä Tallinnan eläintarha ole mikään poikkeus. Havaitsimme, että osa ruokapaikoista oli kiinni, eikä tästä oikein ollut missään nähtävillä mitään sen kummempia ilmoituksia. Kuulemma kesäkaudellakin tällaista saattaa tapahtua. Varmuudeksi kannattanee ottaa selvää Rocca al Maren ruokailupaikoista.

Pienistä puutteistaan huolimatta Tallinnan eläintarha on kiva vierailukohde jo hintansakin puolesta. Aikuisilta pääsylippu kustantaa 5€ ja lapsilta 3€. Tarjolla on myös 13€ hintainen perhelippu, joka kattaa kaksi aikuista ja korkeintaan kolme alle 17-vuotiasta lasta.

Tallinnan eläintarhassa on useita lajeja kauriita ja muita sorkkaeläimiä, joilla näytti olevan ihan mukavan kokoiset aitaukset. Näimmepä yhden vastasyntyneenkin yksilön, joka otti horjuen ensimmäisiä askeliaan. Muita jo hetken kävelemistä harjoittelevia nuoria vasoja hyppelehti hassun näköisinä lähistöllä.

Norsuilla oli varsin suuren näköinen tila ulkona. Valitettavasti ilma oli vielä pääsiäisenä niin viileä, että norsujen ulkoilukausi ei vielä ollut alkanut. Norsut majailivat sisällä, jossa tilaa oli huomattavasti vähemmän. Vastaava tilanne oli myös sarvikuonoilla. Kesäaikana norsujen elämää voi seurata myös lintuperspektiivistä aitauksen viereisestä kahvilasta. Jos se kahvila siis sattuu olemaan auki…

Petoeläinten ja apinoiden aitaukset ovat vielä toistaiseksi vanhoja neuvostoaikaisia kurjia häkkejä. Leijonat eivät näyttäytyneet, tiikerikin kävi vain hetken ulkoilemassa. Amurinleopardia sentään saimme ihailla vähän pidempään.

Jääkarhut ovat yksi Tallinnan eläintarhan vetonauloista. Nämäkin valtavat pedot joutuvat asustelemaan todella ahtaissa oloissa. Kahden aikuisen yksilön lisäksi eläintarhassa voi nähdä näiden kaksi Tallinnassa syntynyttä pentua, joista naaraspentu Nora on jo kolmen vuoden ikäinen. Nuorempi, kaimani urospentu Aron, on vasta muutaman kuukauden ikäinen ja leikkii vielä emonsa kanssa samassa häkissä.

Onneksi jääkarhujen tilanne on parantumassa jo piakkoin. Uusi aitaus on rakenteilla ja sen luvataan valmistuvan jo kuluvan vuoden aikana. Havainnekuvassa alue näytti varsin hienolta. Täytyykin käväistä uudemman kerran tarkistamassa tilanne, kunhan jääkarhut ovat päässeet muuttamaan uuteen kotiinsa.

Kävimme katsomassa myös eläintarhasta löytyviä petolintuja. Pienemmillä pöllöillä oli tilaa sentään kohtalaisesti, mutta suurempia petolintuja kävi sääliksi. Kaikkein suurimpien petolintujen alue oli rauhoitettu pesintäajan vuoksi, mutta kauempaa jo näki, ettei näillä linnuilla kovin kummoisia tiloja ollut. Jos häkissä on tilaa juuri ja juuri siipien kärkivälin verran, ei siinä vielä kovin paljoa lennellä.

Tallinnan eläintarhan pohjoisportilla on ohi kulkevia autoilijoita paikalle houkuttelemassa vain yksi pieni kyltti. Kyltissä esiintyy ilves, tuo eläintarhan ensimmäinen asukki. Tallinan eläintarha kun sai alkunsa yhdestä ilveksenpennusta, joka lahjoitettiin Viron ammuntamaajoukkueelle sen voitettua maailmanmestaruuden vuonna 1937.

Linkkejä:

Kaikki kirjoitukset aiheesta Tallinna:

2 kommenttia

  1. Kati / Lähinnä Kauempana 21.5.2017 at 10:52

    Eikö jääkarhut vieläkään ole uudessa aitauksessaan? Kävin Tallinnan eläintarhassa joskus vuonna 2009 ja mulle jäi siitä niin paha mieli, etten ole oikein sen jälkeen tykännyt käydä eläintarhoissa – Korkeasaarta lukuunottamatta. Mun käynnin aikaan siellä oli isompikin remontti meneillään ja useat eläimet olivat väliaikaisvankiloissa, hyvin pienissä häkeissä/kopeissa. Osa eläimistä oli niin stressaantuneen näköisiä, että pahaa teki. Hyvä, jos tilanne on siitä kuitenkin vähän parantunut! Jospa lähivuosina loputkin eläimet saavat asianmukaiset elintilat!

    Me käytiin eläintarhan jälkeen muuten syömässä Rocca al Maressa sushibuffetissa, en ole eläissäni ollut niin täynnä. Örh. Siihen aikaan sushi oli vähän harvinaisempaa herkkua kuin nykyisin.

    Vastaa
    1. Aron 21.5.2017 at 15:58

      Vielä on jääkarhujen koti rakenteilla. Kyllähän nuo vanhat häkit ovat todella surkeaa katseltavaa. Tosin vähintään yhtä pahaa teki minulle edellisellä Korkeasaaren vierailulla. Olen aikuisiällä käynyt Korkeasaaressa vain kerran ja se riitti. Eläintarha on aina huonompi paikka kuin aito luonnollinen elinympäristö, mutta ehkä se on joidenkin uhanalaisten lajien suojelemiseksi ainoa vaihtoehto.

      Vastaa

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *