Maaliskuun Kööpenhaminan pikavierailulla päätimme tutustua kauniiseen Rosenborgin linnaan. Tämä kuningas Kristian IV:n kesäasunnoksi 1600-luvun alussa rakennettu linna edustaa tanskalaista renessanssia. Linna säilyi kuninkaallisena asumuksena 1700-luvulle asti.
Linna toimii nykyisin museona, jossa on näytillä esineistöä kuninkaallisesta kokoelmasta. Todelliset kokoelman aarteet, kruununjalokivet, ovat esillä linnan kellarissa.
Linnan puistoon, samoin kuin linnan pihallekin, on yleisöllä vapaa pääsy. Linnan sisäpuolelle päästäkseen on kuitenkin maksettava 110 kruunun pääsymaksu. Vähänkään isommat laukut ovat kiellettyjä linnan sisäosissa, ne on jätettävä lukittaviin lokeroihin, joita löytyy lippuluukun yhteydestä.
Linnassa on toinen toistaan upeampia huoneita kolmessa kerroksessa. Koristeita ja taidetta lyötyy joka puolelta. Myös kattoon kannattaa vilkaista, sillä miltei jokaisessa huoneessa katto on todella upeasti koristeltu.
Alakerrassa kierros alkaa Kristian IV:n talvihuoneesta, jonka yhteydessä on myös kuninkaan työhuone. Talvihuoneessa oli puheputket, joiden avulla kuningas pystyi viestimään suoraan viinikellariin sekä huoneeseen kerrosta ylempänä. Heti oven vieressä vasemmalla on näytillä vitriinissä upea astronominen kello vuodelta 1594.
Työhuoneessa on hieno kirjoituslipasto, jonka ääressä kuningas Kristian IV hoiti kirjeenvaihtoaan.
Pimeä huone muuttui pimeäksi, kun viereinen torni valmistui vuonna 1616 ja peitti sen ainoan ikkunan. Torni oli tärkeä, koska siihen tehtiin kuninkaalle wc, jossa oli juokseva vesi. 1700-luvulla pimeä huone toimi kuninkaallisena makuuhuoneena.
Pimeässä huoneessa on esillä omituinen tuoli, joka oli ilmeisesti jonkinlainen kuninkaallinen huumorilaite. Kun varomaton henkilö istahti tuoliin, napsahtivat käsinojista esille salvat, jotka lukitsivat istujan kädet paikoilleen. Seuraavaksi tuolin selkänojaan piilotettu vesisäiliö vapautti sisältönsä istujan päälle. Tämän jälkeen salvat avautuivat. Loppukaneetiksi tuoli vielä töräytti torvea istujan noustessa ylös. Arvostan ihmisiä, jotka keksivät moisia laitteita.
Marmorihuone oli alunperin Kristian IV:n morganaattisen vaimon Kirsten Munkin makuuhuone. Huone sai uuden barokkikäsittelyn vuonna 1668 kuningas Fredrik III:n kaudella. Pääosa huoneen esineistöstä on tätä perua. Seinien marmori ei ole aitoa marmoria.
Marmorihuoneen stukkokoristeinen katto on upea.
Kirsten Munkin olohuoneessa on hieno takka ja upeat kattomaalaukset.
Yläkerrasta löytyy suuri ritarisali. Salin seiniä koristavat Tanskan sotavoittoja esittelevät gobeliinit. Katon stukkokoristeet ovat 1700-luvulta.
Lasikabinetti oli aikoinaan muodikas Keski-Euroopan linnoissa ja tokihan Tanskassakin piti sellainen olla. Posliini- ja lasiesineitä on seinillä melkoisesti. Yksinkertaisen ja käytännöllisen sisustuksen ystävänä pohdin tällaisissa huoneissa aina pölyjen pyyhkimiseen liittyviä haasteita.
Keskikerroksessa sijaitseva Fredrik IV:n sali oli alunperin Kristian IV:n vastaanottohuone, mutta se laitettiin uuteen uskoon 1700-luvulla. Alkuperäiset takka ja seinämaalaukset ovat nykyisin muissa huoneissa. Nykyiset katon maalatut panelit ovat nekin kierrätystavaraa. Seinät peitettiin uudistuksen yhteydessä gobeliineilla.
Gobeliinilinja jatkuu keskikerroksen muissakin huoneissa. Kristian VI:n huoneen gobeliinit esittävät Aleksanteri Suuren elämää. Nämä gobeliinit olivat se työnäyte, jolla Berent van der Eichen nappasi itselleen ritarisalin gobeliinien kutomisurakan.
Käynti linnan kellariin tapahtuu erillisestä ovesta. Kellarin kokoelmissa on monenlaista viinitynnyreistä vanhoihin aseisiin. Mutta niitä kruununjalokiviähän kaikki tietysti tulevat katsomaan. Ne löytyvät siitä ihan viimeisestä salista.
Minä tykkäsin myös kullatuista hopeisista pelinappulloista, jotka kuuluivat noin vuodelta 1700 peräisin olevaan sotapeliin Roomalaiset ja afrikkalaiset.
Kööpenhaminassa on muitakin linnoja. Meillä oli valitettavasti tällä ensimmäisellä vierailulla aikaa tutustua vain yhteen ja päätimme valita Rosenborgin linnan. Linna on upea niin ulkoa kuin sisältäkin, joten valinta oli onnistunut. Linnan puisto olisi kiva nähdä myös kesällä, vaikka upea se oli talviasussaankin.
Linkkejä:
Muut kirjoitukset aiheesta Kööpenhamina: