Edellinen osa: Tilinpäätös

Olen päättänyt parin aiemman matkakertomukseni kokoelmaan käytännön havaintoja, joita matkalta oli tarttunut mukaan. Vietnaminkin osalta tällaiselle voisi hyvin olla tarvetta. No, täältä pesee.

Vietnam ei ollut ihan yhtä haastava maa kuin vaikkapa Myanmar, eikä kulttuurišokkikaan ollut samaa tasoa kuin Japanissa. Palvelujen saatavuus Vietnamissa on hyvällä tasolla ja suhtautuminen turisteihin on pääosin ystävällistä. Toisaalta räikeä ero turistien ja paikallisten tulotasoissa näyttää kannustavan monenlaiseen linssiinviilaamiseen. Suosittelenkin kevyttä vainoharhaisuutta kaikkien ilman selvää syytä sinua lähestyvien paikallisten suhteen.

Turistisesonki ja vuodenajat

Vietnam on todella pitkä maa, noin 2000 kilometriä päästä päähän. Tästä johtuen maan pohjois- ja eteläosat sijaitsevat erilaisilla ilmastovyöhykkeillä. Pohjois-Vietnamissa vuodenaikoja on neljä, kun etelässä on tyytyminen kahteen. Etenkin pohjoisessa talvet ovat viileitä jopa Suomen kesään verrattuna. Aivan eteläisimmässä osassa maata talvellakin on yleensä helteistä. Vuoristossa, kuten Sa Passa, voi talvisin olla jopa pakkasta.

Kesä on sateisinta aikaa niin etelässä kuin pohjoisessakin. Lämpötilat kohoavat 30 ja 40 asteen välille, paikoin jopa yli 40 asteen. Korkea ilmankosteus lisää lämmön vaikutusta. Me vierailimme Vietnamissa juuri kesällä. Siedämme hyvin lämpöä, joten meille kuumuus oli vain plussaa. Sateista emme joutuneet kärsimään kuin oikeastaan yhtenä päivänä kolmen viikon matkan aikana. Pieniä kuuroja tuli niin Hanoissa kuin Saigonissakin myös muulloin, mutta ne eivät varsinaisesti haitanneet.

Suurin osa turisteista vierailee Vietnamissa lokakuun ja huhtikuun välillä. Kesäkaudellakin turisteja on liikkeellä, mutta kuulemma selvästi vähemmän. Huomasimme itse turistien vähäisyyden erityisesti Halonginlahdella, jossa risteilimme lähes tyhjällä laivalla. Kuulemma meno on aivan erilainen talvikaudella. Oman kokemukseni perusteella voin suositella kesäaikaa, jos vain lämmönsietokykyä riittää. Majapaikkojen, ravintoloiden ja kulkuyhteyksien osalta tarjontaa näyttää Vietnamissa löytyvän myös kuumimman sesongin ulkopuolella.

Viisumi ja passin voimassaolo

Suomen kansalainen ei tarvitse Vietnamiin viisumia, jos matkan kesto on korkeintaan 15 päivää. Phu Quocin saarelle kohdistuvissa matkoissa viisumivapaan oleskelun raja on 30 päivää. Näitä aikoja pidemmälle vierailulle viisumi vaaditaan. Esimerkiksi naapurimaa Kambodžan tapaista maahan saavuttaessa haettavaa viisumia ei ole tarjolla, vaan viisumia tarvitsevan on nähtävä hieman vaivaa jo ennen matkaa.

Viisumia voi hakea joko netistä tai vaihtoehtoisesti Vietnamin suurlähetystöstä. Vietnamin Suomen suurlähetystö sijaitsee Helsingin Kulosaaressa. Suoraan suurlähetystöstä haettaessa 30 päivän viisumi maksaa joko 45€ tai 75€ ja 90 päivän viisumi joko 55€ tai 100€. Molemmissa vaihtoehdoissa edullisempi hinta koskee yhden maahansaapumisen (single entry) viisumia ja kalliimpi useamman maahansaapumisen (multiple entries) viisumia. Nimensä mukaisesti tuo halvin viisumi sallii vain yhden maahan saapumisen. Matkan aikana ei ole siis mahdollista käydä välillä toisessa maassa ja palata takaisin Vietnamiin. Viisumin toimitusaika lähetystön kautta on yksi viikko.

Suurlähetystön yhteystiedot löytyvät sen virallisilta sivuilta täältä. He vastaavat sähköpostikyselyihin ja toimittavat tarvittaessa viisumihakemuslomakkeen. Lomake löytyy myös suoraan suurlähetystön sivuilta täältä. Tätä kirjoittaessani voimassa olevan aikataulun mukaan suurlähetystön viisumipalvelut ovat avoinna maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9-12 ja 14-17.

Netistä viisumia tarjoavia tahoja löytyy Goolen haulla useampia. En osaa sanoa, ovatko kaikki niistä luotettavia. Vietnamin suurlähetystön sivuilta löytyvä luotettavana pidettävä linkki johtaa tänne. Yhden maahansaapumisen viisumi maksaa $18 tai $38 (30 tai 90 päivää) ja usean maahansaapumisen viisumi puolestaan $23 tai $75 (30 tai 90 päivää). Netissä täytetyn ja lähetetyn lomakkeen sekä maksun suorittamisen jälkeen vastaus tulee kahdessa arkipäivässä. Vastaus on tulostettava ja otettava mukaan matkalle. Tarvitset myös kaksi passikuvaa. Perillä täytyy etsiä Visa on Arrival -opaste, joka ohjaa oikealle tiskille. Siellä tulostetta ja kuvia vastaan saat passisi väliin varsinaisen viisumin.

Fin Nomads-blogista löytyy varsin kattava postaus Vietnamin viisumista. Voit lukea sen täältä.

Passin on oltava voimassa kuusi kuukautta Vietnamiin saapumisesta. Jos paluulento kotiin sisältää vaihtoja, voi olla hyvä varmistaa passin olevan voimassa kuusi kuukautta vielä kotiinpaluun jälkeenkin. Osa etenkin Aasian maista voi olla ronkeleita päästämään matkailijaa edes konetta vaihtamaan maaperälleen ilman vähintään puoli vuotta voimassa olevaa passia. Lentoyhtiöt voivat kieltäytyä ottamasta matkustajaa lennolle, jos he pelkäävät toisessa päässä olevan ongelmia passin voimassaolon suhteen.

Aika

Vietnamin normaaliaika on viisi tuntia Suomea edellä. Suomen siirtyessä kesäaikaan ero kaventuu neljään tuntiin, koska Vietnamissa ei kelloja käännellä.

Valuutta ja luottokortit

Vietnamin rahayksikkö on Vietnamin dong. Yksi euro vastaa noin 25 000 dongia. Tarvitset siis luultavasti miljoonia dongeja Vietnamin matkaasi varten. Luottokortit käyvät kokemuksemme mukaan isommissa hotelleissa, ravintoloissa ja ostoskeskuksissa, mutta kokonaan niiden varaan ei kannata laskea. Hoi Anissa kanssamme samalle retkelle osallistunut australialaisherra kertoi törmänneensä ongelmiin yrittäessään selvitä lähes pelkästään kortin avulla.

Vietnamin valuuttaa ei voi vaihtaa Suomesta käsin kuin pieniä määriä. Loput rahat on siis hankittava paikan päältä. Me vaihdoimme tätä varten 100 jenkki-dollarin seteleitä Forexilta ja niillä ostimme dongeja paikallisesta pankista Vietnamissa. Myanmarin tapaan myös Vietnamissa nimen omaan 100 dollarin seteleillä saa parhaan vaihtokurssin. Lisäksi seteleiden on oltava priimakuntoisia. Kaksi päällisin puolin siistiä seteliä hylättiin, koska toisessa oli reunassa pieni repeämä ja toisessa pieni kuulakärkikynällä piirretty viiva. Toinen vaihtoehto on käyttää pankkiautomaattia, joita näkyi olevan tarjolla kohtalaisen hyvin.

Kieli

Suurin osa vietnamilaisista puhuu vietnamin kieltä. Kieli on saanut paljon vaikutteita kiinan kielistä ja on niiden tapaan tonaalinen kieli. Sanan sävelkorko vaikuttaa siis olennaisesti sanan merkitykseen. Esimerkiksi sama sana eri sävelkorolla voi tarkoittaa kookospähkinää, vesimelonia tai ananasta. Myös sanajärjestyksen muuttaminen voi aiheuttaa lauseen merkityksen muuttumisen. Erityisesti tonaalisuudesta johtuen vietnamin kieli on suomalaiselle hankala oppia. Eri sävelkorkeuksien erottaminen on oikeasti todella haastavaa.

Vietnamissa käytettiin ennen 1600-lukua yleisesti kiinalaisia kirjoitusmerkkejä. Eurooppalaisten vaikutteiden myötä, etenkin Ranskan valloitettua Vietnamin osaksi Indokiinan siirtomaa-aluettaan, vaihtuivat kiinalaiset merkit latinalaisiin. Nykyisin käytössä oleva ns. Quốc ngữ -merkistö on alunperin ranskalaisten lähetyssaarnaajien kehittämä. Latinalaisten kirjainten lisäksi merkistöön kuuluu viisi vokaalien ylä- tai alapuolelle kirjoitettavaa toonimerkkiä.

Mobiilidata

Kokeilimme valtiollisen Viettelin mobiilidataverkkoa ostamalla prepaid-simin 15 gigan datamäärällä. Verkko näkyi toimivan erinomaisesti ja 4g-nopeudet olivat hyvällä tasolla. Kertaakaan en havainnut verkon takkuilua. Pari kertaa nopeutta mitatessani lukema kohosi yli 50 megan sekunnissa. Tällaisen prepaid-simin hinta oli alle 10€. Viettelin putiikkeja löytyy useampia ainakin suurimmista kaupungeista.

Hanoin hotellimme respassa oli myynnissä kahden eri operaattorin data-simejä. Näissä datamäärät olivat kymmeniä gigoja, eikä hintakaan ollut kuin 10-20€ välillä. Valitettavasti respan virkailija ei saanut kumpaakaan liittymää toimimaan Android-puhelimissamme. Jäi epäselväksi mistä homma kiikasti. Viettelin sim kuitenkin lähti toimimaan mukisematta saman tien.

Liikenne

Erityisesti Vietnamin suurkaupungeissa liikenne voi kotimaiseen köröttelyyn tottuneelle olla todella kaoottista. Sinne tänne singahtelevat mopot tekevät kadun ylittämisestä uskallusta vaativan operaation. Erityisesti Hanoin liikenne on kokemattomalle hurjan tuntuinen. Liikennevaloja ei ole tai niitä ei noudateta ja jalkakäytäviä ei joko ole lainkaan tai ne ovat muussa käytössä.

Tästä huolimatta opimme liikkumaan Hanoissakin ihan turvallisesti. Tööttäily vaati eniten tottumista, mutta pian siihenkin osasimme suhtautua oikein. Mopot ja autot varoittavat muuta liikennettä olemassaolostaan tööttäämällä. Jos siis selän takaa kuuluu tööttäys, kannattaa pitää sen hetkinen kurssi eikä hötkyillä keskemmälle tietä. Näin toimien kaikki menee hyvin.

Liikennekuolematilastojen mukaan liikenne ei Vietnamissa ole laisinkaan yhtä vaarallista kuin Kaakkois-Aasian vaarallisimmassa maassa Thaimaassa. Tämä kannattaa muistaa. Osalle turisteista saattaa tulla yllätyksenä, ettei suomalainen ajokortti kelpaa Vietnamissa. Auton vuokraamisen voi siis unohtaa. Ilmeisesti mopon vuokraaminen onnistuu, mutta ainakaan kaupungeissa en tätä kyllä suosittele. Liikenteen lukeminen ei suomalaisin opein onnistu. Maauseudulla tilanne on toki toinen.

Ruoka

Vietnamilainen ruoka on tyypillisesti herkullista ja kevyttä. Niin kasvikset kuin merenelävätkin ovat läheltä saatavissa ja siksi tuoreita. Yleisesti ruoka ei Vietnamissa ole yhtä vahvasti maustettua kuin vaikkapa Thaimaassa. Tulisuutta voi joissain ruoissa halutessaan lisätä erillisessä astiassa tarjotun chilin avulla. Myös Ranskan siirtomaa-ajan perinteet näkyvät mm. patongeissa ja muissa leipomuksissa.

Ranskalaista perua on myös kahvi, jolla on poikkeuksellisen suuri rooli maan ruokakulttuurissa. Kahviin lisätään usein makeaa kondensoitua maitoa. Kahvijuomia löytyy niin kuumina kuin kylminäkin versioina. Hanoin erikoisuus on munakahvi, jossa vahvan kahvin päälle kaadetaan keskenään vaahdotettua munankeltuaista ja kondensoitua maitoa. Yhdistelmä voi kuulostaa hieman erikoiselta, mutta lopputulos on erinomaisen makuinen. Tästä tuli kertaheitolla yksi kahvisuosikeistani. Aion valmistaa sitä myös kotikeittiössäni. Raa’an kananmunan käyttö kahvissa hieman jännitti, mutta kahden kokemuksen perusteella huolen vatsavaivoista voi unohtaa. Suosittelen maistamaan.

Omiksi suosikeikseni vietnamilaisen keittiön antimista muodostuivat kahvin ohella pho-keitot, täytetyt banh mi -patongit sekä erityisesti niin tuoreet kuin paistetutkin kevätkääryleet. Viimeksi mainittuja söimme usein, sillä niitä löytyi miltei kaikkien ravintoloiden alkuruokalistalta.

Turistihuijaukset

Turistien huijaaminen näyttää olevan Vietnamissa varsinaista kansanhuvia. Erityisen varuillaan kannattaa olla taksien kanssa. Netistä lukemani perusteella yleisesti luotettavina pidetään taksiyrityksiä Vinasun ja Mai Linh. Kannattaa varmistaa, että taksiyrityksen nimi on prikulleen oikein kirjoitettuna auton kyljessä, sillä moni huijari yrittää käyttää hyväkseen näiden tunnettujen yritysten nimiä ja tunnusvärejä.

Myös luotettujen taksiyritysten palveluksessa on huijareita. Netistä lukemani perusteella nämä kaverit on kuitenkin helppo pelotella ruotuun uhkaamalla ottaa yhteyttä työnantajaan. Valokuva kuskista ja hänen toimiluvastaan on hyvää todistusaineistoa tällaisessa tilanteessa.

Taksamittari ei vielä ole tae rehellisyydestä Vietnamin takseissa. Huijarikuskeilla on hyperviritettyjä turbomittareita, jotka nakuttavat tauluun hurjat lukemat lyhyelläkin matkalla. Valitettavasti tällaisen kuskin höynäyttämäksi joutunut turisti on heikoilla. Vähimmällä väännöllä selviää käyttämällä kyytitarpeisiin mobiilisovellusta, kuten Grab tai Uber. Jälkimmäisestä meillä ei ole kokemusta Vietnamista, mutta ainakin Grab toimii erinomaisesti.

Yksi suosituksi havaitsemamme turistihuijaus on kenkien korjaaminen. Kiertäviä suutareita kulkee kaupunkien kaduilla työkalupakkeineen. Nämä haukankatseiset herrat huomaavat turistin huonokuntoiset kengät jo pitkän matkan päästä. Näitä kavereita ei missään tapauksessa pidä päästää koskemaan kenkiinsä, sillä korjaamisen sijaan he rikkovat kengät ja vaativat sitten niiden korjaamisesta kovaa hintaa. Sain näistä suutareista niin pahasti tarpeekseni, että en seuraavalle Vietnamin matkalle ota mukaan kuin flip flopit.

Lisätietoja turistihuijauksista löytyy netistä, mm. täältä.

Sosiaaliset yritykset

Vietnamista löytyy paljon sosiaalisia yrityksiä, joissa asioimalla voit samalla harrastaa hyväntekeväisyyttä. Tällaiset yritykset voivat vaikkapa tarjota työtä syystä tai toisesta huonoon yhteiskunnalliseen asemaan ajautuneilla ihmisille, joilla ei muutoin ole mahdollisuutta huolehtia itsestään taloudellisesti. Moni sosiaalisen yrityksen periaattein toimiva ravintola kouluttaa nuoria alan ammatteihin.

Me vierailimme kahdessa tällaisessa ravintolassa matkamme aikana. Ensimmäisen bongasin Lähtöselvitetty-blogin Katjan postauksesta. TRE-ravintola Huessa tarjoili paikallisia ruokia. Listalla oli mukana pikkuisen eksoottisempiakin herkkuja, kuten esimerkiksi varpusia. Me tyydyimme vähän perinteisempään osastoon. Ruoka oli hyvää ja palvelu todella ystävällistä. Ainoa pieni moite tuli ravintolasalissa vilistävästä rotasta. Tosin kertoessani tapauksesta eräälle australialaiselle turistille, totesi hän vain, että kaikkiallahan täällä on rottia. Parempi, että se rotta löytyy ravintolasalin perältä kuin lautaselta. Ravintolasali oli yhdeltä sivultaan avoin, joten helppohan sen rotankin oli saliin kipittää.

Toinen sosiaalinen opetusravintola, jossa vierailimme, oli Saigonin KOTO. KOTOlla on ravintola myös Hanoissa, mutta siihen emme ehtineet tutustua. Myös KOTOssa ruoka oli hyvää ja palvelu ystävällistä. TREn tapaan myös KOTO kouluttaa nuoria ravintola-alan ammatteihin.

Sosiaalisista yrityksistä löytyy hyvin tietoa netistä englanniksi. Hakemalla sanaparilla social enterprise ja paikannimellä pääsee jo pitkälle.

Näiden vinkkien myötä Vietnamin matkakertomus on valmis. Seuraava matka on jo suunnitteluasteella, mutta sen matkakertomusta joutuu vielä hetken odottamaan. Tässä välissä blogi tarjoilee esittelyjä mielenkiintoisiksi kokemistani kohteista aiemmilta matkoilta.

Takaisin alkuun: Vietnam 2019

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *