Kapakala eli kuivattu turska oli vuosisatojen ajan Norjan tärkein vientituote. Paras kapakala saadaan vaellusturskasta, jonka pyytämiseen juuri Lofooteilla on erinomaiset edellytykset vuosittain tammi-helmikuussa suurten kalaparvien saapuessa lähivesille lisääntymään. Tämän tärkeän paikallisen elinkeinon historiaa esittelee aivan Lofoottien saariketjun perällä pienessä Å:n kylässä sijaitseva Kapakalamuseo.

Henningsværin kalastajakylä Lofooteilla on noin 500 asukkaan koti. Erityisesti kesäisin se täyttyy turisteista, jotka saapuvat ihailemaan alueen idyllistä luontoa ja nauttimaan kalastajakylän rauhallisesta tunnelmasta. Kesäisenä viikonloppuna kylän asukasluvun voisi helposti arvata vähän yläkanttiin, sen verran eläväinen tunnelma siellä vallitsee.

Lofoottien saariryhmän yksi tunnetuimmista nähtävyyksistä on Nusfjordin upeasti säilynyt kalastajakylä. Se on helposti tunnistettavissa muista alueen kylistä väritykseltään. Kun yleensä Lofoottien kalastajakylien vallitseva värisävy on punainen, ovat Nusfjordin suurimmat rakennukset keltaisia. Tämä tosin riippuu hieman kuvakulmasta. Myös Nusfjordissa on niitä samoja punaisia kalastajanmökkejä kuin muissakin Lofoottien kylissä, joten myös punaisen sävyjä löytyy.

Olimme vihdoin pääseet perille pääkohteeseemme Lofooteille. Tämä syrjäinen saariketju on viime vuosina ollut matkailijoiden keskuudessa kovassa nosteessa, joskaan minä en ollut moista huomannut. Olin toki kuullut monien tuttujenkin Lofooteilla vierailleen, mutta silti aihe ei kiinnostanut niin paljoa, että olisin asiaa painanut mieleeni. Netistä ennen matkaa Lofooteista lukiessani en kuitenkaan voinut välttyä huomaamasta saarten saavuttamaa suosiota.