Arezzosta matkamme jatkui kohti rannikkoa ja Riminin rantakaupunkia. Kyseessä oli reissun toiseksi pisin siirtymä, kestoltaan liki kolme tuntia. Rimini oli meille entuudestaan tuttu lähinnä nimeltä. Vaimoni oli tosin nähnyt lapsena mummonsa lomakuvia samaisesta kohteesta jostain mustavalkoisten valokuvien aikakaudelta vuosikymmenten takaa. Kenties Rimini on hieman muuttunut niistä päivistä.

Matkasimme tuttuun tapaan valtateitä ja tietulleja vältellen. Tie kiemurteli ensin yli kukkuloiden ja sitten pitkin yhtä lättänämmäksi muuttuvaa maaseutua. Kukkulaosuudelta jäivät mieleen erityisesti pienen Anghiaryn kylän jyrkästi laskeutuva pääkatu sekä näkymät korkealta tien SP258 varrelta yli Montedoglion tekojärven. Googlen karttaohjelman navigointiohjeet veivät meidät kohtalaisen kivuttomasti perille majapaikkaamme Hotel de Londresiin. Toki reitille osui myös se yksi pakollinen väärästä liikenneympyrän liittymästä poistumisen aiheuttama sakkokierros.

Diskoinferno

Tavoitteenamme oli viettää Riminillä yksi rantapäivä ja käydä toisena päivänä seikkailemassa läheisessä San Marinon kääpiövaltiossa. Riminin maine biletyspaikkana herätti vähän huolta yöunien puolesta, joten pyysimme hotellilta mahdollisimman rauhallista huonetta. Kävi ilmi, että varaamamme huone oli sieltä vähemmän rauhallisesta päästä. Sen ikkunat olivat suoraan koti rannan pääkatua ja sen takana musiikkia soittelevia baareja. Pitkin hampain suostuimme korottamaan huoneemme meren suuntaan antavaan pikkusviittiin.

Varsin pian kävi ilmi, ettei hotellin väellä ollut mitään omakohtaista kokemusta Riminin öisestä äänimaisemasta. Rannan suunta ei suinkaan tarjonnut hiljaisuutta, vaan jatkuva bassojytke kantautui huoneeseen aamutunneille asti. Huonosti nukutun yön jälkeen kävimme kertomassa asiasta henkilökunnalle. He ihmettelivät kovasti tilannetta, mutta etsivät kuitenkin kompromissihuoneen, jonka suunta oli sivukujalle päin. Tämäkin huone olisi ollut kalliimpi kuin alkuperäinen huoneemme, mutta saimme sen alkuperäisen hinnalla, eikä tuosta sviitistäkään koskaan tarvinnut maksaa jo sopimaamme ylimääräistä hintaa. Siinä mielessä hotelli ansaitsee täydet pisteet tilanteen asiallisesta hoitamisesta.

Uusikaan huone ei ollut juuri rauhallisempi, sillä musiikki kantautui myös sinne. Mökää riitti toisenakin yönä yli puolenyön, vaikka hotellin käsityksen mukaan baarit lopettavat musiikin soittamisen jo ennen vuorokauden vaihdetta. Ehkä hotellin henkilökunta ei ollut huomannut, että ne kadun vastapuolen baarit pitivät nykyisin oviaan auki aamukolmeen. Riminin vierailumme ainoat kunnon yöunet meille tarjoutuivat vasta viimeisenä kolmantena yönä. Alkuillan ukkosmyrsky ja pahimman myräkän asetuttua edelleen jatkunut tihkusade pelottivat asiakkaat ulkopöydistä ja ilmeisesti ravintoloissa ei katsottu tarpeelliseksi soittaa musiikkia tyhjille pöydille. Totesimmekin saapuvamme Riminille uudestaan vain sääennusteen lupaillessa ukkosta.

Varpaat hiekassa

Riminille tullaan varmasti lähinnä sen pitkän hiekkarannan takia. Rantaa riittää 15 kilometrin verran ja koko tämä pätkä on tungettu täyteen aurinkovuoteita ja päivänvarjoja. Ranta on jaettu kapeisiin kaistaleisiin, joista kustakin huolehtii eri yritys. Nämä bagnot on numeroitu, joskaan ei koko matkalta kovin loogisesti. Meidän hotelliamme lähin bagno oli Bagno 24, josta hotellimajoittujat saivat varattua paikat pikkuisen normaalia edullisemmalla hinnalla. Rantakaistale oli hinnoiteltu kolmeen eri vyöhykkeeseen siten, että kallein vyöhyke sijaitsi lähimpänä vesirajasta. Päivähinta kahden aurinkovuoteen ja päivänvarjon setille vaihteli 16 ja 25 euron välillä valitun vyöhykkeen mukaan. Me totesimme keskisektorin 19 euron hintaiset paikat itsellemme riittäviksi. Suoraan hotellilta varattuna diiliin kuuluivat myös rantapyyhkeet.

Rantapäivä oli muuten varsin kiva, mutta iltapäivää kohden taivaalle ilmestyi pilviä. Riminin kesäsesonki ei selvästi vielä ollut kuumimmillaan, sillä vain pieni osa auringonottopaikoista oli käytössä. Tunnelma lieneekin aivan toisenlainen elokuussa paikallisturistien rynniessä paikalle. Riminin ranta ansaitsee erityismaininnan sopivuudestaan uimiseen. Pohja on miellyttävä kävellä ja se laskeutuu tasaisesti. Äkkisyvää ei siis tarvitse pelätä, mistä johtuen ranta lienee melko turvallinen myös vesileikeistä nauttiville lapsille.

Totesimme Bagno 24:n fasiliteetit ihan asiallisiksi. Tarjolla oli niin siistit saniteettitilat kuin peseytymispaikatkin. Viimeksi mainittuihin kuuluivat suihkut ja erillinen paikka jalkojen huuhtelemiseen. Jalat olikin kiva huuhtaista rannalta lähtiessä, sillä hienoa hiekkaa tarttui mukaan väkisinkin. Rannalle oli ripoteltu tasaisin välein erilaisia ravintolapalveluja, joista yhtä kävimme testaamassa kahvihetken verran. Lounaalle oli hyvä lähteä rantakadun ravintoloihin, sillä varatuille auringonottopaikoille saattoi palata milloin vain päivän aikana.

Historian siipien havinaa

Ranta oli kiva, mutta me löysimme Riminin mielenkiintoisimmat nähtävyydet ihan toisaalta. Reilun parinkymmenen minuutin kävely toi meidät vanhaankaupunkiin, josta löytyi tyypilliseen italialaiseen tapaan vanhoja kivitaloja ja kapeita kujia. Riminin kaupunki on perustettu jo ennen ajanlaskun alkua, joten ihan kaikkia rakennuksia ei ole pystytetty pelkästään turisteja varten. Vanhankaupungin kaakkoiskulmalla kohoava Augustuksen riemukaari reilun parintuhannen vuoden takaa taitaa olla kaupungin vanhin rakennus. Riemukaarelta katsottuna vanhankaupungin vastakkaisessa päässä sijaitsee niin ikään roomalaiselta ajalta peräisin oleva Tiberiuksen silta. Piazza Cavouria reunustaa useita eri aikakausilla valmistuneita palatseja sekä 1800-luvun puolivälissä rakennettu Amintore Gallin teatteri.

Vanhankaupungin sivukujat näyttivät autioilta, mutta pääkadulla riitti vilskettä ja vilinää. Ilmeisesti kyseessä oli toripäivä, sillä Piazza Tre Martiri oli täynnä myyntikojuja. Tai sitten vain kohdalle osui vilkas aika päivästä. Aiempien havaintojemme mukaan italialaiset kaupungit hiljenevät iltapäivällä lounasajan päättymisen jälkeisiksi tunneiksi.

Vaikka vanhakaupunki oli viehättävä, totesimme viihtyvämme vielä sitäkin paremmin Borgo San Giulianon värikkäiden talojen lomassa. Tämä entinen kalastajakylä alkaa välittömästi Tiberiuksen sillan pohjoispäästä ja jatkuu parin korttelin verran koilliseen päin. Kirjavat talot olivat jo itsessään hienoja, mutta kuin kirsikkana kakun päällä niiden seiniin oli tuherrettu erikokoisia muraaleja. Erityisenä lisäbonuksena näitä silmäkarkkeja sai ihailla lähes yksikseen. Kävelin Borgo San Giulianossa kaikkiaan kolmena päivänä ja pahimmillaankin paikalla oli vain kourallinen turisteja. Tältä pieneltä alueelta räpsimäni kuvat ovat suosikkejani koko reissun melkoisesta kuvasaaliista.

Koko reitti rannan suunnalta Borgo San Guilianoon oli mielenkiintoinen. Matkan saattoi kävellä joko rauhallisia katuja tai vaihtoehtoisesti kanavan vartta pitkin. Näistä viimeksi mainittu osoittautui mielenkiintoisemmaksi, sillä kävellessä saattoi bongailla samalla niin huviveneitä kuin seinämaalauksiakin. Sataman suunnassa kohoavat majakka ja maailmanpyörä näkyivät kivasti paluumatkalla.

Kävellessäni kohti Borgo San Guilianoa vastaan käveli mies, joka ilmeisesti yritti tehdä jonkinlaista kulttuurisen omimisen ennätystä. Hänellä oli päässään nahkainen lehmipojan hattu, joka oli koristeltu sulilla intiaanipäähineen tapaan. Asukokonaisuuden kruunasi skottilainen kiltti, jonka mies oli pukenut jalkaansa housujen sijaan. Sama kaveri tuli vielä toistamiseen vastaan vanhankaupungin pääkadulla. Tämän kaverin olisin voinut ikuistaa kamerallani, jos sattuisin harrastamaan ihmisten valokuvausta.

Italialaisen elokuvan ystäville

Jos edellinen kohteemme Arezzo tarjosi italialaisen elokuvan ystäville tuttuja maisemia, lienee Rimini samalle porukalle suoranainen pyhiinvaelluskohde. Tunnettu ohjaaja Federico Fellini oli Riminin oma poika, jolle on kapungissa omistettu niin puisto kuin museokin. Jälkimmäinen pitää majaansa sopivasti samaisessa Palazzo del Fulgorissa, jossa sijaitsee Fellinin lapsuusaikojen elokuvateatteri Cinema Fulgor. Teatteri on edelleen toiminnassa, joskaan se ei ainakaan nettisivuillaan mainosta tällä hetkellä pyöriviä elokuvia. Opastettuja kierroksia olisi tarjolla, mutta minimiosallistujamäärä on 15. Parco Federico Fellini löytyy aivan rannan tuntumasta ja sen vieressä komeilee kaupungin suurin ja kaunein majapaikka Grand Hotel Rimini. Kävimme katsomassa lähempää puiston suurta suihkulähdettä sekä rannanpuoleiselta laidalta löytyvää jättikokoista kameraa.

Fellini on ohjannut myös Riminille sijoittuvia elokuvia, kuten vuonna 1973 valmistuneen Amarcordin. Tämän elokuvan tapahtumat kuuluvat sijoittuvan vieläpä Borgo San Giulianoon. Tieto on tosin ihan vain netistä lukemani, en itse muista nähneeni ensimmäistäkään Fellinin elokuvaa. Kenties tämä aukko sivistyksessä olisi nyt syytä tilkitä.

Meren antimia

Halusimme päästä nauttimaan meren läheisyydestä myös illallispöydässä. Otimme siis harppuunamme tähtäimeen kalaravintolan. Riminiltä olisi varmasti löytynyt turisteille suunnattujen ruokapaikkojen lisäksi myös ihan autenttisia italialaisia ravintoloita, mutta niiden löytämiseksi olisi pitänyt nähdä vähän vaivaa. Päädyimme lopulta yksinkertaisimpaan ratkaisuun ja valitsimme sopivan kivan näköisen ravintolan rantakadun varrelta. Turistisyöttölähän tämä Il Pesce Innamoratokin toki oli, mutta kyllä he kalansa osasivat valmistaa. Ruoka ei välttämättä tosin ollut ihan sitä perinteistä italialaista pöperöä. Kalaisat pääruoat olivat maukkaita, mutta ehdottomasti parhaiten mieleen jäivät alkuruokana nauttimamme grillatut mustekalan lonkerot. Annoksen kruunasivat todella maukkaat kastikkeet.

Ehkä hieman yllättäen Riminin paras kulinaarinen anti löytyi pakkasasteiden puolelta. Läheltä hotellia löytämämme Gelateria 3 Bis osoittautui kerrassaan mainioksi gelaton lähteeksi. Valikoimista löytyi myös lakritsigelatoa, joka on aina osoittautunut pettämättömäksi. Eikä se pettänyt tälläkään kertaa. Kun muutkin maut olivat erinomaisia, taistelivat nämä herkut Bolognan Giannin kanssa koko reissun parhaan gelaton tittelistä.


Ensimmäisen Riminin päivän rantaköllöttelyn jälkeen päätimme seuraavaksi lähteä kiipeämään kohti San Marinon kääpiövaltion Unescon suojeluksessa olevaa pääkaupunkia. Päiväretkeä suunnitellessamme emme vielä tienneet, että kyseessä olisi erityinen juhlapäivä, joka houkuttelisi paikalle pikkuisen tavallista enemmän porukkaa. Näihin korkeuksiin yllämme kuitenkin vasta tarinan seuraavassa osassa.

22 kommenttia

  1. Jenni / Unelmatrippi 14.8.2022 at 15:33

    Me olimme Riminin kaupungissa viime syyskuussa ihan kesäsesongin lopussa, ja siellä oli silloin todella tyhjää joka paikassa. Edes rannalla ei ollut paljoa porukkaa, vaikka sää oli erinomainen. Me kävimme tosin rannalla vain kävelemässä. Se oli mukavaa, koska kuten kirjoitit, rantaviivaa riittää! Meidän vierailuumme vaikutti todennäköisesti korona enemmän kuin teillä, koska olimme tosiaan tuolla noin vuosi sitten, jolloin matkailu ei vielä ollut toipunut ihan niin hyvin kuin tänä kesänä. Oletan, että normaalisti väkeä on sesongin viimeisilläkin viikoilla hieman enemmän kuin silloin oli. Koska oli niin hiljaista, myöskään mitään diskoinfernoa ei tullut onneksi koettua vaan saatiin ihan hyvät yöunet, vaikka huoneemme parveke oli suoraan ravintoloihin ja baareihin päin. Riministä ei tullut meille suosikkia, mutta oli ihan hauska nähdä tämäkin paikka.

    Vastaa
    1. Aron 16.8.2022 at 17:47

      Nytkään rannalla ei mitään tunkua ollut, mutta varmasti tuossa vuosi sitten oli vielä koronan vaikutusta mukana. Sitä vähän mietimme, että väkeä täytyy kyllä olla melkoisesti, jotta kaikki nuo makuupaikat rannalla saadaan täytettyä.

      Vastaa
  2. Reissu-Jani 15.8.2022 at 16:42

    Aikoinaan olin San Marinossa yötä ja katselin sieltä ”kiven päältä” kohti Riminiä. Onneksi en lähtenyt sinne ”diskoinfernoon” vaan ajoin Toscanaan Sienan kaupunkiin. Pari kertaa on matkoilla kuitenkin sattunut jokin inferno eteen – varsinkin jossain rantakohteissa. Nyt osaa jo paremmin tarkistaa arviot paikasta ja pystyy ne välttämään. Hyvät yöunet matkoilla ovat tärkeät.

    Vastaa
    1. Aron 16.8.2022 at 17:50

      Mekin kyllä tutkimme tarkkaan arvioita, mutta nekään eivät kerro kaikkea. Matkaajia on niin monta eri sorttia. Osa nukkuu hyvin vaikka sotatoimialueella. Me taas olemme sieltä toisesta ääripäästä. Tällä reissulla osassa kohteista oli majapaikoissa jo vähän täyttä, mutta Riminillä ei ollut kovin täyden tuntuista. Tuo meidänkin hotellimme vaikutti varsin väljästi täytetyltä.

      Vastaa
    2. Maarit - niceMatkaaja 19.8.2022 at 13:25

      Olen kartellut Riminiä koko elämäni, koska diskoinferno ja ruuhkarannat eivät oikein nappaa. Jossain vaiheessa Riminin rantoja moitittiin myös roskaisiksi, mutta ehkä tilanne on siitä muuttunut. Kauniiltahan tuolla toki näytti, mutta jätän silti väliin jatkossakin. Maailma – ja pelkästään Italia – on niin täynnä houkuttavampia paikkoja.

      Vastaa
      1. Aron 20.8.2022 at 13:21

        Roskaisuutta emme rannalla havainneet, mutta silloin ei ollutkaan vielä kuumin sesonki päällä. Ei Rimini mikään hitti ollut, mutta ei täysi hutikaan. Sieltä käsin oli ihan kätevä käydä San Marinossa ja olihan tuolla itse kaupungissakin katsottavaa, kunhan poistui sieltä rannan tuntumasta.

  3. Anne | Elämää Nomadina 15.8.2022 at 17:32

    Vallan kivan kuuloinen reissu Riminiin, jos jätetään unia häirinnyt metelöinti huomiotta. Erityisesti tuo Borgo San Giulianon alue näyttää todella viehättävältä! Me piipahdettiin Riminin historiallisissa kortteleissa muutama vuosi sitten Italian road tripilla, mutta tuo osa kaupungista jäi valitettavasti käymättä. Oltiin noilla seuduilla oikeastaan nostalgiasyistä, kun Toni oli joskus pikkupoikana käynyt isovanhempiensa kanssa Riccionessa, joka on käytännössä samaa ranta”paratiisia” Riminin kanssa. Nuo aurinkotuolirivistörannat ja hotellirivistöt eivät ole meitä varten, mutta noin muuten Rimini oli ihan positiivinen kokemus.

    Vastaa
    1. Aron 16.8.2022 at 17:51

      Jos noille tienoin vielä tulemme jossain vaiheessa rantakohde mielessämme, majoitumme luultavasti jossain pienessä paikassa vähän etäämmällä Riminiltä. Nuo historiallinen keskusta ja Borgo San Giuliano voisivat hyvin toimia päiväretken kohteina, mutta muu osa ajasta olisi kivempi viettää jossain muualla.

      Vastaa
  4. Mari / Kodinvaihtaja 15.8.2022 at 18:47

    Hassu havainto: mennään rantakohteeseen vain jos myrskyä tulossa. Ymmärrän hyvin. Kärsin jo bilettämisestä Pärnussa😂😅

    Vastaa
    1. Aron 16.8.2022 at 17:53

      No juu, ei rantakohde ehkä ole parhaimmillaan myrskyn aikana. 🙂 Tuo meidän kohdallemme osunut myräkkä alkoi sopivasti juuri alkuillasta, noin ajoitettuna sellainen ei menoa haittaisi tulevaisuudessakaan. Ehkä siis olisi pitänyt täsmentää, että sen ukkosen pitäisi osua sääennusteessa illalle.

      Vastaa
  5. Sari / matkalla lähelle tai kauas 16.8.2022 at 22:02

    Riminin reissusta haaveilin joskus nuorena. Sittemmin haave on jäänyt. Kivasti tuolla näyttää olevan muutakin kuin pelkkä ranta.

    Vastaa
    1. Aron 17.8.2022 at 21:11

      Olimme mekin positiivisesti yllättyneitä muiden nähtävyyksien määrästä. Ei mikään hittikohde meille, mutta kannatti silti käydä.

      Vastaa
  6. Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 17.8.2022 at 10:55

    Varasitteko huoneen Bookingin tms. varauspalvelun kautta? Itse olen siinä uskossa, että suoraan hotellin sivuilta varatessa toiveet otetaan paremmin huomioon ja saa myös paremman huoneen. Vaikka lopputulos tässä tapauksessa ei ehkä hotellin syy varsinaisesti ollutkaan. Kivalta kuulostava paikka tuo Rimini, Borgo San Giuliano erityisesti tuntui viehättävältä.

    Vastaa
    1. Aron 17.8.2022 at 21:13

      Teimme varauksen Hotels.comin kautta. Tällä kertaa kyse taisi olla ihan vain siitä, ettei huoneiden tietoja vertailemalla pystynyt oikein päättelemään, mikä niistä on rauhallinen ja mikä ei. Yleisesti ottaen on totta, että suoraan varaajille usein annetaan ne parhaat huoneet. Tällä reissulla kuitenkin saimme monessa paikassa ihan hyvän huoneen varauskanavasta huolimatta.

      Vastaa
  7. Martina 18.8.2022 at 14:25

    Ihana Rimini. Vietimme siellä kaksi viikkoa ensimmäisellä yhteisellä Italian matkallamme ja tykkäsimme kovasti. Bileiden äänet eivät kantautuneet kumpaankaan hotelleistamme, tai en ainakaan muista että ne olisivat häirinneet. Ukkonen sen sijaan herätti eräänä yönä ja se on edelleen upein, ja voimakkain, ukkonen jonka olen kokenut. Kuulin myöhemmin eräältä italialaiselta tutulta, että Riminin alue on tunnettu rankoista ukkosistaan.

    Vastaa
    1. Aron 18.8.2022 at 17:34

      Me olemme kokeneet voimakkaimmat ukkoset Jenkeissä Arizonan osalvaltiossa. Mutta monessa lämpöisemmässä paikassa ne ovat kyllä voimakkaampia kuin Suomessa. Ihan kivasti tuo jyrähteli Riminilläkin. Tosin se pahin myräkkä taisi mennä vähän matkan päästä ohi. Kunnon kaatosadetta kun emme varsinaisesti nähneet. Kevyehkö sade kuivui pian pelkäksi tihkuksi. Pahin kiusa aiheutui tuulesta, joka pöllytti hiekkaa joka paikkaan.

      Vastaa
  8. Merja / Merjan matkassa 19.8.2022 at 16:44

    Vaikka musiikista pidänkin, en halua kuunnella sitä yöllä, kun yritän nukkua. Hyvä, että hotellilla oli sen verran pelisilmää, ettei laskuttanut ylimääräistä huoneiden vaihdosta. Meidän USA-reissulla ei musiikki häirinnyt yöaikaan, vaan hotellin muut asiakkaat. Tai minähän nukuin hyvin, mutta mies oli herännyt siihen kun naapurihuoneeseen oli tullut rytmiryhmä yöllisiltä seikkailuilta. Kaikki äänet kuuluivat meidän huoneeseen. Porukka oli myös seilannut huoneen ja käytävän väliä ja aina pamauttanut oven perässään. Juuri kun mies oli ajatellut soittaa respaan valittaakseen, tyypit olivat hiljentyneet.

    Vastaa
    1. Aron 20.8.2022 at 13:23

      Tuollainen hotelliperseily ärsyttää aina. Jos ei osaa yhtään kunnoittaa muita ihmisiä ja heidän yöuniaan, olisi parempi pysyä kotona.

      Vastaa
  9. Paula - Gone with the Gastons 19.8.2022 at 16:59

    Voi voi, nuo ruoat! Italiassa kyllä on parasta juuri tuo syöminen… ha ha. Olipa harmittava tuo meluinen hotelli. Itselleni se oli myös ihan painajainen. Jään kyllä innolla odottamaan San Marinon postausta ja näyttääkö siellä vielä samalta kuin joskus kauan sitten. Olimme Riccionessa ja vietimme San Marinossa kaksi päivää. Se oli kyllä erikoinen ja samalla ihan ihastuttava paikka.

    Vastaa
    1. Aron 20.8.2022 at 22:39

      Olen itse enemmän ranskalaisen keittiön ystävä, mutta ei me tuolla Italiassakaan nälkäkuoleman partaalla oltu. 🙂 En muista yhtään kertaa huonoa ruokaa saaneeni. Erityisesti ikävä jäi gelatoa.

      Riccionesta tiedän vielä vähemmän kuin Riministä ennen matkaa. Täytyypä tutustua siihenkin.

      Vastaa
  10. Martta / Martan matkassa 20.8.2022 at 21:54

    Minulle myös Rimini on tuttu vain nimenä, rantabiletys ei ole minua houkutellut, sen sijaan San Marino kyllä kiinnostaa. Vanha kaupunki ja Borgo San Giuliano näyttivät todella mielenkiintoisilta paikoilta, niissä viihtyisin varmasti. Täytyypä tutustua muihinkin Road Trip juttuihin.

    Vastaa
    1. Aron 20.8.2022 at 22:33

      San Marinoa ajatellen Rimini oli ihan kelpo tukikohta, joskin varmaan rauhallisempiakin vaihtoehtoja löytyy.

      Vastaa

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.