Rooman historiallinen keskusta on täynnä kauniita aukioita. Piazza Navona on näistä yksi kuuluisimmista ja myös selvästi yksi turistien eniten suosimista. Aukion paikalla sijaitsi roomalaisella kaudella keisari Dominitianuksen rakennuttama stadion. Tämä brutaalien urheilutapahtumien näyttämö oli suunnilleen saman muotoinen kuin nykyinen aukio. Piazza Navonaa koristaa kolme suihkulähdettä ja sitä reunustavat useat barokkityyliset palatsit. Aukion toiselta pitkältä sivulta löytyy myös kaunis Sant’Agnese in Agonen kirkko. Tämä tuskin yllättää ketään, sillä Roomassahan kirkkoja on ihan joka paikassa.

Rooman imperiumin luhistuttua stadion alkoi rapistua ja siitä rosmottiin ajan yleisen tavan mukaan materiaaleja muiden rakennusten tarpeisiin. 1400-luvun lopulla kaupungin tori siirrettiin stadionin paikalle syntyneelle aukiolle. 1570-luvulla aukio sai kaksi ensimmäistä suihkulähdettään, joiden rakentaminen mahdollistui alueelle vettä tuovan akveduktin korjausten myötä. Nykyisen barokki-ilmeensä aukio sai viimeistään paavi Innocentius X:n kaudella. Pamphiljin sukuun kuulunut paavi oli ymmärrettävästi tykästynyt aukioon, sillä suvun omistama Palazzo Pamphilj sijaitsee sen lounaiskulmassa. Toritoiminta jatkui aukiolla vuoteen 1930 asti.

Aukion eteläpäästä löytyy suihkulähteistä ensimmäinen Fontana del Moro (suom. maurin suihkulähde). Sen allas ja neljä tritonia ovat kuvanveistäjä Giacomo della Portan käsialaa ja teos valmistui vuonna 1575. Vuonna 1673 Gian Lorenzo Bernini lisäsi suihkulähteen keskelle vielä delfiinin kanssa painivan maurin.

Aukion pohjoislaidalla sijaitsee samaa kokoluokkaa oleva Neptunuksen suihkulähde, joka on myös Giancomo della Portan tekosia vuodelta 1574. Tosin mustekalan kanssa taistelevaa neptunusta esittävä veistos on Antonio della Bittan vuonna 1878 veistämä. Neljä muuta suihkulähteen veistosta ovat samalta ajalta ja Gregorio Zappalàn käsialaa. Näillä lisäyksillä haluttiin tasapainottaa aukion yleisilmettä yhtenäistämällä kahden reunimmaisen suihkulähteen ulkonäköä. Homma onnistuikin kivasti, sillä Neptunuksen ja maurin suihkulähteet muistuttavat nyt kovasti toisiaan.

Suurin suihkulähteistä sijaitsee aukion keskellä. Tämä Fontana dei Quattro Fiumi eli neljän joen suihkulähde valmistui vuonna 1651 ja sen suunnitteli Gian Lorenze Bernini. Kauempaa katsoen hökötystä ei edes tunnista suihkulähteeksi, sillä katseen vangitsevat lähinnä keskellä kohoava korkea obeliski sekä jalustan suuret veistokset. Suihkulähteen tilasi paavi Innocentius X.

Fontana dei Quattro Fiumi oli tärkeässä roolissa Dan Brownin kirjassa Enkelit ja demonit sekä myös kirjasta tehdyssä elokuvassa. Suihkulähde on yksi neljästä tieteen alttarista, joiden luota neljä murhattua kardinaalia löydetään. Kirja on vuodelta 2000 ja elokuva vuodelta 2008.

Häpeäkseni joudun tunnustamaan, että en ole koskaan käynyt sisällä Piazza Navonon länsisivun keskikohdalla sijaitsevassa kauniissa Sant’Angese in Agonen barokkikirkossa. Tämä vuonna 1652 valmistunut rakennus näyttää valokuvissa ehdottomasti vierailun arvoiselta, mutta jotenkin sinne ei vain ole tullut koskaan kurkistettua. Joko olemme olleet Piazza Navonalla aina maanantaisin, jolloin kirkkon on kokonaan suljettu, tai sitten kyseessä on ollut siesta-aika. Kirkko on suljettu keskellä päivää klo 13-15 välisen ajan.

Piazza Navonaa ympäröivissä rakennuksissa toimii useita ravintoloita, joiden ulkopöydissä voi istuskella aukion vilinää hämmästelemässä ruoan tai juoman äärellä. En ole itse aukion ravintolatarjontaan tutustunut, mutta veikkaisin näiden olevan sieltä vahvimmin turisteille suunnatusta päästä ravintolakirjoa. Tosin mitään kovin autenttista voi olla muutenkaan vaikea löytää melko pitkälti ulkoilmamuseoksi muuttuneessa Rooman historiallisessa keskustassa. Maisemien puolesta aukion ravintolapöydässä istuva varmasti voittaa sen minkä autenttisuudessa ja hinnassa häviää.


Kuten kaikki muutkin aukiot Rooman historiallisessa keskustassa, on myös Piazza Navona aina täynnä turisteja. Edellisellä kesän 2024 Rooman vierailullamme majoituimme kävelymatkan päässä Navonalta ja olinkin suunnitellut tekeväni aamukävelyn aukion kautta ehtiäkseni paikalle ennen turistimassoja. Onneksi kuitenkin kävelin aukion ohi jo etukäteen, sillä muutoin olisin joutunut karvaasti pettymään. Aukion kaikki suihkulähteet olivat tuolloin remontissa oletettavasti katolilaisten riemuvuoden 2025 valmistelujen vuoksi. Turisteja oli huomattavan vähän, mutta aukio ei oikein esiintynyt edukseen remonttiseinien takia. Tämän johdosta jouduin nyt tyytymään kevään 2022 reissulta peräisin oleviin valokuviin. Olisin mieluummin esitellyt aukion kesäisessä auringossa hohtavissa väreissään, mutta nyt on tyytyminen tähän kevätpäivän pilviseen harmauteen.

2 kommenttia

  1. Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 26.2.2025 at 19:58

    Tämäkin on tuttu paikka ja ilman muuta omastakin mielestäni käymisen arvoinen. Juuri nyt ei ole reissua Roomaan suunnitteilla, mutta varmaan on seuraavallakin reissulla kohteena, kun se on ajankohtainen.

    Vastaa
    1. Aron 5.3.2025 at 09:09

      Minäkin varmasti palaan paikalle seuraavalla Rooman visiitillä, kun jäi se edellinen remonttiajan vierailu vähän harmittamaan. Meilläkään ei Rooma ole ihan lähiaikojen suunnitelmissa. Vaan eipä sitä koskaan tiedä, suunnitelmat saattavat joskus muuttua nopeastikin.

      Vastaa

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *