Yksi Helsingin mielenkiintoisimmista Museokorttikohteista on Meilahdessa sijaitseva Tamminiemi. Tämä Suomen presidenttien entinen edustusasunto on vuodesta 1987 asti toiminut Urho Kekkosen kotimuseona. Rakennus suorastaan huokuu historiaa, johon voi tutustua joko omatoimisesti infolehtisen avulla tai osallistumalla pääsymaksuun sisältyvälle opastetulle kierrokselle. Suosittelen jälkimmäistä vaihtoehtoa. Oppaat todella osaavat asiansa ja tuntevat talon läpikotaisin. Museokortilla taloon pääsee siis tutustumaan ilman lisämaksua, muutoin pääsymaksu on 9€.

Tamminiemen miljöö aivan Seurasaaren kupeessa on parhaimmillaan kesällä. Minun viimeisin vierailuni on kevättalvelta, joten ulkokuvissa tienoo on vielä lumen peitossa. Kesällä opastetut kierrokset vievät itse päärakennuksen lisäksi rantasaunalle asti. Tuossa maagisessa paikassa on neuvoteltu tärkeistä asioista, joten se on ehdottomasti myös näkemisen arvoinen. Minulta jäi rantasauna nyt näkemättä, mutta onneksi olen aiemmalla vierailulla päässyt sen näkemään.

Tamminiemen rakennutti huvilakseen tukkukauppias Nissen 1900-luvun alussa. Talon suunnittelivat maamme tunnetuimpiin jugend-arkkitehteihin lukeutuvat Sigurd Frosterus ja Gustaf Strengel. 1920-luvulla talo päätyi Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Amos Andersonin omistukseen. Hän teetti taloon ison remontin. Alkuperäinen suunnitelma muutosta Helsingin keskustasta Tamminiemeen jäi kuitenkin toteutumatta, koska syrjäinen sijainti ei sittenkään miellyttänyt Helsingin humuun tottunutta päätoimittajaa. Tästä johtuen talo päätyi vuokralle.

Andersonin hyvä ystävä presidentti Kyösti Kallio ehdotti Tamminiemen lahjoittamista valtiolle. Anderson innostui ajatuksesta ja teki lahjoituksen vuonna 1940. Ehtona oli talon käyttäminen presidentin vapaa-ajan asuntona. Anderson myös teetti taloon uuden remontin. Kyösti Kallio ei kuitenkaan koskaan ehtinyt taloon muuttaa.

Seuraavat kolme presidenttiä viihtyivät Tamminiemessä vaihtelevasti. Risto Ryti asui talossa lähinnä kesät. Mannerheim puolestaan asui presidenttikautenaan Tamminiemen ohella omassa asunnossaan Kaivopuistossa. Paasikivi jätti Tamminiemen kokonaan vaimonsa sukulaisten käyttöön. Vasta vuonna 1956 presidentin virkaan astuneesta Kekkosesta Tamminiemi sai hyvän ystävän. Presidentinlinnaa vaatimattomampi ympäristö sekä lähialueen mainiot liikuntamaastot viehättivät Kekkosta.

Heti Tamminiemen eteisaulassa on nähtävillä talon taidekokoelman viimeisin lisäys. Tämä venäläisen Ilja Glazunovin vuonna 1973 Kekkosesta maalaama muotokuva päätyi alkuperäiseltä tilaajaltaan Paasikivi-seuralta Kansallismuseon kokoelmiin ja Tamminiemen seinälle vasta alkuvuodesta 2018. Teos on tosin ollut Tamminiemessä esillä jo aiemminkin. Ennen paluutaan se vietti aikaansa ulkoministeriössä.

Viimeisimmän remontin myötä Tamminiemi on palautettu mahdollisimman tarkasti 1970-luvun alun asuunsa. Vaikka pääpaino on Kekkosen kaudessa, ovat myös muut Tamminiemessä asuneet presidentit Ryti ja Mannerheim vahvasti läsnä.

Kaksikerroksisen talon alakerta toimi virallisten tapaamisten näyttämönä. Yläkerta puolestaan oli enemmän yksityistä tilaa. Heti eteisaulasta aukeaa pääsy presidentin työhuoneeseen. Täällä presidentti keskusteli tärkeiden vieraiden kanssa. Kun hallitusneuvottelujen aikaan puolueet kävivät esittämässä omia näkemyksiään presidentille, toimi työhuone keskustelupaikkana.

Työhuoneessa nähtävillä olevista koriste- ja taide-esineistä monet ovat presidentin ulkomaan päämiehiltä saamia lahjoja. Niin Neuvostoliiton kuin Yhdysvaltojenkin presidenttien lahjoituksia on esillä.

Juhlallisemmat vastaanotot tapahtuivat Tamminiemen salissa, johon niin ikään päästään suoraan eteisaulasta. Salin kalusteet on pääosin tuotu Presidentinlinnasta. Seinillä on kotimaisten taiteilijoiden teoksia.

Salin toisesta päädystä avautuva seurusteluhuone toimi tarvittaessa lisätilana. Suurten mediatapahtumien, kuten hallituksen esittäytymisen, yhteydessä seurusteluhuone toimi tiedotusvälineiden edustajien kokoontumispaikkana. Seurusteluhuoneessa saattoi kuitenkin järjestää myös pienempiä tilaisuuksia työhuonetta hieman rennommassa ilmapiirissä.

Seurusteluhuoneen takka on talon ainoa jäljellä oleva tulisija. Tilan sisustus on kalusteita ja somisteita myöten kotimaisten suunnittelijoiden työtä. Myös taideteokset ovat suomalaisten taiteilijoiden tekemiä.

Salin toisesta päädystä on pääsy pieneen ruokasaliin eli teehuoneeseen. Tämänkin tilan kalusteet ovat Presidentinlinnasta lähtöisin. Tässä tilassa presidentti nautti ateriansa, jotka valmistettiin viereisessä keittiössä. Tarjoilusta vastasi luonnollisesti hovimestari. Tilan sisustuksessa huomioni kiinnittyi oikean reunan tasolla komeilevaan koristeltuun sikarilaatikkoon. Se on lahja Kuuban presidentti Fidel Castrolta. Teehuoneen yhteyteen lisättiin 1950-luvulla pieni baarisyvennys.

Tamminiemen keittiön keltaiset kaapit ovat 1970-luvulta. Sisäkön johtaman keittiön varusteistoon kuului jo 1970-luvulla myös astianpesukone. Haudutusaltaalla varustettu suuri uuni on 1950-luvulta.

Sisäkön lisäksi keittiössä häärivät emäntä ja apuemäntä. Ruoassa suosittiin kotimaisuutta. Pääraaka-aineina toimivat usein kotimainen kala ja riista. Jälkiruoissa puolestaan suosittiin marjoja. Vihannekset ja juurekset olivat omilta tiluksilta, presidentin kesäasunnolta Naantalin Kultarannasta.

Tamminiemen keittiön kapasiteettia ei ollut mitoitettu suuriin virallisiin juhliin, jotka järjestettiinkin Presidentinlinnassa. Pienemmät illalliset ja buffet-tilaisuudet kuitenkin sujuivat myös Tamminiemessä.

Myös presidentin yksityistiloihin johtavan portaikon seinillä on nähtävillä taideteoksia. Täältä löytyy mm. kaksi italialaisen taiteilijan 1700-luvulla tekemää Rooman maisemia esittävää kuparipiirrosta.

Yläkerran halli toimi Kekkosen olohuoneena. Huoneen kalusto oli 1970-luvun designin kuuminta osastoa. Yrjö Kukkapuron Ateljee-nahkasovat ja -nojatuolit kelpasivat myös New Yorkin MOMAn kokoelmiin. Myös Eero Aarnion klassinen Pallotuoli on löytänyt tiensä halliin.

Hallin seinillä on jälleen kotimaista taidetta. Osa teoksista on Kekkosen omia hankintoja. Hallin sisustukseen kuuluvat myös Kekkosten pojan Taneli Kekkosen sekä hänen kahden lapsensa muotokuvaveistokset.

Yläkerran ruokasali oli perheen ja suvun kokoontumispaikka. Talon oman väen kesken aterioitiin aina alakerrassa. Tosin presidentti Kekkosella oli tapana syödä toisinaan aamiaista hallissa tai omassa makuuhuoneessaan. Ajoittain yläkerran ruokasali pääsi todistamaan myös arvovieraille järjestettyjä pienimuotoisia juhlapäivällisiä.

Ruokasalissa on nähtävillä joitain presidenttiparin lahjoina saamia esineitä. Salin toisessa päädyssä oleva ovi johtaa huoneeseen, joka toimii nykyisin näyttelytilana. Kulloinkin esillä olevan näyttelyn voi tarkistaa Kansallismuseon sivuilta täältä. Kekkosten aikana tämä tila oli tarjoiluhuone.

Yläkerrasta löytyvät myös Urho ja Sylvi Kekkosen makuuhuoneet. Molemmilla oli huoneidensa yhteydessä pieni pukeutumishuone.

Makuuhuoneiden välissä aiemmin sijainnut vaatehuone muutettiin 1950-luvulla kylpyhuoneeksi. Nykyinen sinisävyinen kuosi on 1970-luvulta.

1950-luvulla rakennettu Tamminiemen rantasauna sai 1960-luvun lopussa kaverikseen uima-allasosaston. Kesäiset kuvat rantasaunalta ovat aiemmalta vierailultani Tamminiemessä, josta onkin jo ehtinyt jokunen vuosi vierähtää. Ihan ovat digikuvatkin siinä ajassa kellastuneet.

Kekkosen erottua presidentin virasta vuonna 1982 myönnettiin hänelle lupa jäädä asumaan Tamminiemeen. Talo oli jo aiemmin todettu huonosti presidentin virka-asunnoksi sopivaksi. Siksi tätä tarkoitusta varten suunniteltiin aivan lähialueelle uusi rakennus, joka sai nimekseen Mäntyniemi.

Opastettu kierros Tamminiemessä oli maaliskuisena sunnuntaina hyvin epäsuosittu. Lisäksi olin porukan ylivoimaisesti nuorin osallistuja. Toivottavasti kesäaikana kävijöitä on enemmän. Ainakin tämä hieno kohde sen ansaitsisi. Kierrokselle ei tarvitse tehdä etukäteisvarausta. Tamminiemi on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin ja kierroksia on tarjolla suomeksi kaikkina päivinä klo 11, 12, 14, ja 16. Näiden lisäksi lauantaisin klo 13 on tarjolla englanninkielinen ja sunnuntaina klo 15 ruotsinkielinen kierros.

Muut kirjoitukset aiheesta Helsinki: