Viime kesälomamme ensimmäisiin päiviin sijoittunut Kotkan reissumme sisälsi myös vierailun Langinkoskella, josta löytyy Venäjän keisarin kalastusmaja. Tämä historiallisesti harvinainen paikka on ollut Suomen valtion omistuksessa maamme itsenäistymisestä lähtien. Vuonna 1933 se avattiin museona ja vuodesta 2018 alkaen se on toiminut Kansallismuseon alaisuudessa. Suomessa on kalastusmajan lisäksi vain yksi toinen keisarilliselle perheelle pystytetty rakennus, nykyinen Presidentinlinna Helsingissä. Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on Museokorttikohde.

Keisarillinen kalastusmaja valmistui vuonna 1889. Sen rakennutti Venäjän keisari Aleksanteri III, joka oli jo kruununprinssinä ollessaan käynyt tutustumassa Langinkoskella ja todennut kosken olevan mainio kalastuspaikka. Itse rakennuksen suunnittelijaksi valittiin Magnus Schjerfbeck ja sisustuksen sai vastuulleen Johan Jacob Ahrenberg.

Alkuperäisessä suunnitelmassa kalastusmajassa oli vain yksi kerros. Työmaalla tutustumiskäynnillä ollut keisari toivoi kuitenkin, että majan ullakko varustettaisiin majoitustilaksi. Suunnitelmia oli siis muutettava lennosta, eihän keisarille vastaankaan voinut väittää. Keisarin seurue ei kuitenkaan koskaan näitä majoitustiloja hyödyntänyt, sillä vierailunsa aikana he majoittuivat Kymijoen suulle ankkuroidussa laivassa.

Keisari Aleksanteri III kuitenkin viihtyi Langinkoskella. Hän kävi kalastusmajallaan joka kesä kalastamassa. Valitettavasti niitä kesiä ei montaa enää siunaantunut, sillä keisari kuoli jo vuonna 1894. Aleksanterin jälkeen valtaan noussut keisari Nikolai II ei ollut yhtä suuri kalastuksen ystävä. Hän piipahti Langinkoskella tasan kerran ohikulkumatkallaan ja viipyi paikalla parin tunnin verran.

Langinkoskelle on Kotkan keskustasta matkaa reilut seitsemän kilometriä, mikä tarkoittaa vajaan vartin automatkaa. Kalastusmajaan pääsee tutustumaan paitsi Museokortilla myös maksamalla 8€ pääsymaksun. Vierailumme aikana tarjolla oli lisäksi ilmainen opastus. Kalastusmajan yhteydessä on pieni museokauppa sekä kahvila Dagmar. Viimeksi mainitun valikoimiin emme ehtineet tutustua myöhäisestä saapumisestamme johtuen. Huom! Keisarillinen kalastusmaja on avoinna vain toukokuusta syyskuulle.

Vierailija pääsee tutustumaan Kalastusmajan päärakennuksen molempiin kerroksiin. Majoitustilojen lisäksi voi kurkistaa myös keittiöön. Vaikka mukavuustaso ei ehkä olekaan ihan nykyaikaisen ihmisen odotuksia vastaava, löytyy Kalastusmajan keisarillisista majoitustiloista jopa sisävessa.

Päärakennuksen lisäksi alueella on muutakin nähtävää. Erityisesti suosittelen rantakallioita, joilta käsin voi ihailla kauniisti kuohuvaa Langinkoskea. Alueella on useita rakennuksia, jotka rakennettiin alunperin viidelle pienelle saarelle. Nykyisin veden pinta on matalammalla ja nämä saaret ovat yhdistyneet.

Rakennuksista vanhin on jo ennen kalastusmajan rakentamista paikalla ollut pieni kappeli. Sen rakensivat 1700-luvun lopulla Valamon luostarin munkit, joilla oli kalastusoikeus Kymijoen lohikoskissa.

Keisarillinen kalastusmaja on paitsi historiallisesti merkittävä kohde myös kiva paikka viettää kaunista kesäpäivää. Sijainti kosken rannalla on niin upea, että keisarin ihastumisen siihen voi helposti ymmärtää. Onneksi näistä maisemista nauttiminen on nykyisin mahdollista meille rahvaan edustajillekin.

Kesarillisesta kalastusmajasta on kirjoittanut myös Lähtöselvitetty-blogin Katja.

Muut kirjoitukset aiheesta Kotka: