Näkyvällä paikalla Helsingin Töölössä sijaitseva Hakasalmen huvila on yksi kaupungin merkittävimmistä säilyneistä 1800-luvun huviloista. Huvila sijaitsee Musiikkitalon ja Finlandia-talon välissä Mannerheimintien varrella, mutta se ei silti näy kovin selvästi pääväylälle. Moni saattaakin ohittaa sen katsomatta tarkemmin. Näin tein minäkin aivan viime vuosiin asti. Aluksi kävin katselemassa rakennusta ulkoa päin syksyllä ja viimein kävin myös sisäpuolella. Rakennus kuuluu nykyisin Helsingin kaupunginmuseoon ja se toimii vaihtuvien näyttelyiden kotina.

Inarin kirkonkylästä löytyvä museo- ja luontokeskus Siida on Suomen saamelaisten kansallismuseo sekä Metsähallituksen hallinnoima Ylä-Lapin luontokeskus samassa paketissa. Museo on vuodesta 1999 asti ollut valtakunnallinen erikoismuseo ja vuoden 2020 uusi museolaki nimesi sen valtakunnalliseksi vastuumuseoksi.

Kirjoitin taannoin Skansenin ulkoilmamuseosta Tukholmassa ja samassa yhteydessä mainitsin Helsingin Seurasaaren, josta löytyy lähin kotimainen vastine. Tuolloin en ollut Seurasaaren ulkomuseossa kuitenkaan varsinaisesti vieraillut, olin vain nähnyt sen rakennuksia niiden ohi kävellessäni museon aukioloaikojen ulkopuolella. Päätin kuitenkin ottaa aiheesta selvää ja lähdin tutustumaan ulkomuseoon paikan päälle. Saarta kiertäessäni olin toki nähnyt useita vanhoja rakennuksia, mutta en silti ollut oikein ymmärtänyt miten paljon niitä lopulta onkaan. Seurasaaren ulkomuseo on todellakin opaslehtisensä sanoin “aivan kuin talonpoikainen Suomi pienoiskoossa”.

Espoon modernin taiteen museo Emma sijaitsee Tapiolassa WeeGee-talossa, joka oli aiemmin Weiling+Göösin kirjapaino. Tämä 1960-luvulla valmistunut Aarno Ruusuvuoren suunnittelema rakennus edustaa betonibrutalismia, mistä johtuen se mielestäni sopii mainiosti nykytaiteen näyttelypaikaksi. Rakennus myös nivoutuu hyvin yhteen Tapiolan muun betoniarkkitehtuurin kanssa.

Raaseporin Tammisaaressa sijaitseva pieni nykytaiteen museo Chappe avautui keväällä 2023. Museo on saanut nimensä professori Albert de la Chappellelta, jonka perustaman rahaston lahjoituksen avulla se on rakennettu. De la Chappellen perustama taidesäätiö myös tukee museon toimintaa vuosittain. Hankkeen parissa työskennelleet Albert ja hänen jälkimmäinen vaimonsa Clara ehtivät valitettavasti kuolla ennen museon valmistumista.

Tampereen Vapriikin museokeskuksesta löytyvä Suomen pelimuseo esittelee video- ja tietokonepelejä sekä niiden ympärille Suomessa rakentunutta pelikulttuuria. Ykkösten ja nollien lisäksi tilaa museossa ovat saaneet myös lauta- ja roolipelit. Kaikki Vapriikin museot avautuvat yhdellä pääsymaksulla, jonka voi luonnollisesti kuitata myös Museokortilla.

Majoituimme Raumalla Kalliokadun varrella aivan Merimuseota vastapäätä sijaitsevassa hotellissa. Museo ei ollut varsinaisesti vierailulistallamme, mutta päätimme siellä kuitenkin piipahtaa, kun se niin kätevästi siinä vieressä sattui sijaitsemaan. Pääsymaksunkin sai kuitattua Museokorttia näyttämällä, joten rahanmenoakaan tästä vierailusta ei koitunut. Museo osoittautui yllättävän mielenkiintoiseksi. Eläköön, Museokortti!

Keskeisellä paikalla Helsingissä sijaitseva Kansallismuseo on näyttävä rakennus, josta jää varmasti päällimmäisenä mieleen sisäänkäynnin yläpuolella kohoava 58 metriä korkea torni. Tänä syksynä museon torni on taas avattu yleisölle koronatauon jälkeen opastettujen kierrosten muodossa. Päätimme oitis tarttua tilaisuuteen.

Viime kesälomamme ensimmäisiin päiviin sijoittunut Kotkan reissumme sisälsi myös vierailun Langinkoskella, josta löytyy Venäjän keisarin kalastusmaja. Tämä historiallisesti harvinainen paikka on ollut Suomen valtion omistuksessa maamme itsenäistymisestä lähtien. Vuonna 1933 se avattiin museona ja vuodesta 2018 alkaen se on toiminut Kansallismuseon alaisuudessa. Suomessa on kalastusmajan lisäksi vain yksi toinen keisarilliselle perheelle pystytetty rakennus, nykyinen Presidentinlinna Helsingissä. Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on Museokorttikohde.

Ensimmäinen Muumi-tarina julkaistiin vuonna 1945, eli tänä vuonna tuosta virstanpylväästä tulee kuluneeksi 75 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Kansallismuseossa on ollut elokuun puolivälistä asti nähtävillä näyttely Rohkeus, rakkaus, vapaus! Muumit 75. Kansallismuseo on Museokorttikohde, joten päätimme käydä tekemässä paikkaan täsmäiskun ja vilkaista vain tämän näyttelyn. Museokortti onkin parhaimmillaan juuri tällaisissa pikapyrähdyksissä. Kun samaan museoon voi ilman erillistä pääsymaksua piipahtaa vaikka joka päivä, ei koko paikkaa tarvitse koluta kerralla.