Vigelandin veistospuisto on yksi Oslon tunnetuimpia nähtävyyksiä. Oikeastaan puiston nimi on Frognerin puisto, mutta useissa yhteyksissä, mm. matkaopaskirjoissa ja Google Mapsissa, puisto mainitaan nimenomaan Vigelandin puistona. Nimi on vahingossa vaihtunut, koska sinne yleensä tullaan nimenomaan Gustav Vigelandin veistosten takia.

Oslon kaupunki hääti Vigelandin 1920-luvulla talostaan, koska talo haluttiin purkaa. Neuvottelujen jälkeen kaupunki lupasi tarjota Vigelandille uuden asunnon, ja maksuksi Vigeland lupasi puolestaan lahjoittaa tulevat työnsä kaupungille. Uusi asunto sijaitsi Frognerin puiston lähellä. Vigelandin viimeisten 20 elinvuoden työn tuloksena puistossa on yleisön nähtäville 212 pronssi- ja graniittiveistosta. Nämä tekevät Frognerin puistosta maailman suurimman yhden taiteilijan töitä esittelevän veistospuiston. Lisätietoja puistosta löytyy sen nettisivuilta täältä.

Ajatuksia herättävimmät veistokset esittävät ihmisiä yksin ja yhdessä varsin eriskummallisissa asennoissa. Hämmentävin näistä kaikista on 121 ihmshahmosta koostuva valtava graniittinen Monoliitti. Teoksessa on yksityiskohtia vähän pidemmänkin tarkastelun tarpeiksi. Otin siitä valokuvia muutamista eri kulmista. Synkkä taivas tarjoaa kuville täydellisen taustan.

Frognerin puisto on Oslon puistoista suurin. Sen kokonaispinta-ala on 45 hehtaaria. Me kiersimme puistosta vain murto-osan. Lähinnä tarkoituksenamme oli tutustua veistoksiin. Kierros jäi muutoinkin lyhyeksi ukkospilvien vyöryessä puiston ylle. Olimme viisaasti jättäneet sadevarusteet pois matkasta.

Monoliitin jälkeen puiston teoksista tunnetuin lienee vihaista pikkupoikaa esittävä pronssiveistos. Tietyt osat veistoksesta ovat houkutelleet ihmisiä lähempään tuttavuuteen. Kiiltävät kohdat muuten patioituneessa veistoksessa paljastavat nopeasti hipelyn kohteet.

Pronssisia ihmishahmoja on puistossa tämän kiukuttelevan kaverin lisäksi enemmänkin. Osa on lapsihahmoja, osa esittää aikuisia ihmisiä. Osassa on enemmänkin porukkaa.

Gustav Vigeland oli hyvin tuottelias taitelija. Hän on veistänyt monien Norjan kansallissankareiden muotokuvat. Muiden töidensä ohella Vigeland on myös suunnitellut Nobelin rauhanpalkinnon mitalin.

Frognerin puisto sijaitsee hieman syrjässä Oslon keskustasta. Kävelymatka keskustasta puistoon kestää noin kolme varttia. Kätevimmin puistoon pääsee raitiovaunulla numero 12. Lähin pysäkki on Vigelandsparken.

Oletko sinä käynyt Vigelandin veistospuistossa? Millaisia ajatuksia veistokset sinussa herättivät?

8 kommenttia

  1. Katianna 8.6.2018 at 06:37

    Onpa sattunut kuviin hienot ukkospilvet taustalle 🙂 Sopii hyvin patsaiden taustaksi, näyttää hyvältä 🙂 Enpä ole ikinä käynyt Oslossa. Norjassa olen käväissyt vain ihan pohjoisessa, Skibotnissa.

    Vastaa
    1. Aron 9.6.2018 at 08:57

      Kiitos. Minä puolestani en ole koskaan käynyt Norjassa muualla kuin Oslossa. Pohjoinen Norja sinällään kiinnostaa, ehkä joskus on sen vuoro.

      Vastaa
    1. Aron 9.6.2018 at 09:25

      Meiltä jäi Vigelandin puisto melkein näkemättä, mutta onneksi kuitenkin sinne päädyimme. Kaveri kehui puistoa minulle, mutta olin silti pikkuisen skeptinen sen suhteen etukäteen. Todellinen Oslon helmi tuo kuitenkin oli. Saa nähdä, palaammeko ensi viikolla tuonne uudemman kerran. Kiitos linkistä, käyn toki lukemassa.

      Vastaa
    1. Aron 9.6.2018 at 09:27

      Kiitos linkistä. Kävinkin heti lukaisemassa ja katsomassa kuvat. Kiva nähdä puisto lumisena. Joskin itse kyllä tykkäsin tuosta kesäisestä säästä. Kohdallemme osunut ukkosrintama ei muuten koskaan ehtinyt Oslon keskustaan asti. Siellä koko päivä oli aurinkoinen.

      Vastaa
  2. Rosa 16.6.2018 at 21:56

    Puisto teki minuun suuren vaikutuksen jo ala-asteella ja olen sen jälkeen palannut puistoon muutaman kerran. Ehdottomasti erityinen kokemus Oslossa.

    Vastaa
    1. Aron 18.6.2018 at 14:49

      Vau, olisi kyllä kiva käydä tuolla uudemmankin kerran. Viime viikonloppuna pyörimme taas Oslossa, mutta nyt ihan muilla kulmilla. Täytyy toivoa, että tämä vuosittainen työmatkaperinne säilyy. Vieläkin jäi monta mielenkiintoista Oslon kulmaa näkemättä.

      Vastaa

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *