Pariisin liikennevälineistä monille turisteille tutuin lienee metro, joka palveleekin matkailijoita todella hyvin. Linjoja on 14 ja lähimmälle metroasemalle on harvoin kovin pitkä matka. Enemmän metrolla suhannut kuitenkin alkaa pikkuhiljaa kyllästyä vaihtoihin ja niiden yhteydessä jatkuvan tuntuiseen kävelyyn pitkin tunneleita. Tässä vaiheessa kannattaa tutustua myös muihin kulkuvälineisiin. Jokin monista bussilinjoista saattaa yllättäen olla metroa nopeampi ja kätevämpi vaihtoehto.
Metron ja bussin lisäksi Pariisissa on tarjolla muitakin julkisen liikenteen välineitä. Esittelen näistä jokaisen seuraavaksi. Eniten sanottavaa minulla on kuitenkin itselleni tutuimmista vaihtoehdoista eli metrosta, busseista ja RER-junista. Muiden osalta olen lähinnä netistä lukemieni tietojen varassa. Paneudun myös matkojen maksamiseen, joka ei ole ihan yhtä simppeliä kuin joissain muissa paikoissa maailmalla. Pariisin alueen joukkoliikennettä operoiva yhtiö on nimeltään RATP ja kaikki tässä kertomani tiedot löytyvät myös sen nettisivuilta täältä. Mikäli haluat tutustua Pariisin joukkoliikenteeseen karttojen kautta suosittelen vierailemaan täällä.

Metro
Ensimmäinen metrolinja avattiin käyttöön vuoden 1900 maailmannäyttelyn aikana. Samanlaisia urbaaneja junajärjestelmiä oli tuolloin käytössä vasta kolmessa muussa kaupungissa maailmassa. Verkosto laajeni nopeasti ja kymmenen vuoden kuluttua linjoja olikin käytössä jo kahdeksan kappaletta. Toiseen maailmansotaan mennessä valmistui vielä viisi linjaa lisää. Tuorein linja numero 14 saatiin käyttöön vuonna 1998. Tämä tulokas olikin sitten alusta asti täysin automatisoitu. Siitä lähtien Pariisin ikoninen metro on liikennöinyt neljällätoista linjalla. Tai oikeastaan linjoja on kuusitoista, koska linjoilla 3 ja 7 on kaksi päälinjoistaan erillistä jatketta, jotka on oman numeron sijaan nimetty lisäkkeellä bis. Nämä kaksi erikoislinjaa ovat siis 3bis ja 7bis.
Linjoja on ajan saatossa jatkettu pidemmälle ja niitä on myös modernisoitu. Nykyisin uusimman linjan 14 lisäksi myös linjat 1 ja 4 liikennöivät automatisoituina. Automatisoidun linjan aseman tunnistaa siitä, että laiturin ja raiteiden välissä on läpinäkyvä seinä. Automaattijuna pysähtyy tarkasti oikeaan kohtaan niin, että laiturilla ja vaunuissa olevat ovet osuvat kohdakkain. Aseman ja junan ovet avautuvat ja sulkeutuvat samanaikaisesti.

Vaikka junaverkkoa on modernisoitu, ei järjestelmän ikää voi olla huomaamatta siellä liikkuessa. Monien muiden vanhojen metrojärjestelmien asemien tapaan myös Pariisin metroasemista monilta puuttuvat hissit ja rullaportaat. Maan alle ja sieltä ylös kuljetaan portaita pitkin, mikä rajaa käyttäjien joukosta pois liikuntarajoitteiset. Osalla asemista on rullaportaita osalle matkaa, mutta silti jonkin verran jää myös portaita kiivettäväksi. Moderneimmillakaan asemilla apuneuvot eivät ole aina käytettävissä. Olen joskus itsekin kaivannut jotain helpotusta metroasemalta katutasolle kipuamiseen, kun kaupunkiloman aikana kävelystä kipeytyneet jalkani ovat jo reissun lopulla huutaneet hoosiannaa. Joillain asemista, kuten vaikkapa Montmartren Abbessesilla portaita tuntuu riittävän loputtomasti.
Metroverkko kattaa todella hyvin etenkin keskeiset osat kapungista. Näillä alueilla metro liikennöi kokonaan maan alla, kun taas laitakaupungilla kiskot kulkevat usein maan päällä joko katutasossa tai sen yläpuolella. Usein kuitenkaan yksi linja ei vie perille pisteestä A pisteeseen B oman reittisuunnitelman mukaisesti, vaan linjaa on vaihdettava matkalla. Linjojen risteyskohdissa onkin usein tarjolla vaihtoyhteyden tarjoavia asemia, joissa parhailla voi vaihtaa jopa viiden eri linjan välillä. Kannattaa kuitenkin huomata, että vaihto on harvoin kovin nopea. Linjat kulkevat eri korkeuksilla maan alla ja niillä on jokaisella omat asemansa. Vaikka asemat onkin yhdistetty kävelytunnelein, voi siirtymään linjalta toiselle tuhraantua helposti minuutti jos toinenkin. Erityisen tympeitä vaihdot ovat ruuhka-aikaan talvella, jolloin vaeltelu tukkoisissa ja kuumissa tunneleissa ulkovaatteissa on hikistä hommaa. Erään talvisin Pariisin reissun jälkeen en ole halunnut kuulla puhuttavankaan Chatêlet’n asemasta, jossa näitä yhdystunneleita on varmaan enemmän kuin missään muualla.

Pienistä käytettävyysmoitteista huolimatta Pariisin metro on mainio kulkuväline. Sen linjoilla reissaa päivittäin yli 4 miljoonaa ihmistä. Matkustajien määrässä metro on Euroopan toiseksi vilkkain ja maailman metrojen listallakin peräti kahdestoista. Tämä on varmasti mainio suoritus väkilukuun suhteutettuna. Toki Pariisissa käy jokunen turistikin, jotka myös matkustelevat näillä junilla.

Erityismaininnan ansaitsevat myös metroasemien sisäänkäynnit, jotka ovat erityisesti keskikaupungin vanhojen asemien tapauksessa todella kauniita. Klassinen Merropolitain-tekstin koristama maan alle vievien portaiden ylle kohoava metallinen kyltti on yksi Pariisin ikoneista.
Lisätietoa kaikista Pariisin metrolinjoista löydät RATP:n sivuilta täältä. Metrolinjojen kartta löytyy samasta lähteestä täältä. Samassa kartassa ovat mukana myös RER-junat.
RER-junat
Metron lisäksi Pariisin keskusta-alueen alla jyristelee myös RER-junia, jotka ovat jonkinlaisia pikalähijunia. Vuodesta 1977 alkaen käyttöön otettuja RER-linjoja on tällä hetkellä viisi kappaletta ja ne on nimetty kirjaimin A-E. Metron tapaan myös RER-junat siirtyvät maan pinnalle keskusta-alueen ulkopuolella. RER-junat etenevät hieman metroa pidemmälle lähiöihin ja ne myös kulkevat nopeammin, sillä asemia on harvemmassa. Moni turisti tutustuu RER-junaan heti kaupunkiin saavuttuaan, sillä juuri RER-juna B on se julkisen liikenteen väline, jolla kätevimmin pääsee kulkemaan Charles de Gaullen lentokentältä kaupunkiin. Pienemmälle Orlyn kentälle tosin pääsee metrolinjalla 14.
RER-asemat ovat metroasemia uudempia ja niissä esteettömyyteen on yleensä ainakin jonkin verran kiinnitetty huomiota. Mikään ei tietysti estä näilläkään asemilla hissiä olemasta rikki tai rullaportaita remontissa. Koska RER-juna on yleensä metroa nopeampi kulkuväline, kannattaa sitä suosia tapauksissa, joissa molemmat vaihtoehdot ovat tarjolla. Ainakin joissain tapauksissa myös RER-linjalta toiseen vaihdot on toteutettu todella kätevästi. Esimerkiksi lentokentältä saapuvasta linjan B junasta vaihtaminen linjan A junaan sujuu Chatêlet les Hallesin asemalla tyystin portaita kiipeämättä. Toisen linjan juna kun pysähtyy viereiselle raiteelle. Tässäkin varmasti näkyy metron kanssa vuosikymmenien aikana saatu oppi.
Vaikka RER on kätevä kulkuväline pidemmillä etäisyyksillä kaupungin sisällä, on se erityisen kätevä pidemmällä laitakaupungilla sijaitseviin retkikohteisiin matkatessa. Tällaisia ovat mm. Disneyland sekä Versailles. Ensin mainittuun pääsee RER-junalla A ja jälkimmäiseen junalla C. Matka molempiin kestää kaupungista käsin RER-junalla noin kolmen vartin verran, riippuen toki hieman lähtöpisteestä.
Lisätietoa RER-junalinjoista löydät RATP:n sivuilta täältä.

Bussit
Pariisin ylivoimaisesti kattavin julkisen liikenteen verkosto on busseilla. Linjoja on kaikkiaan 350 kappaletta, joista tosin vain 65 operoi keskusta-alueella. Yöbussilinjoja on 48 kappaletta. Bussi ei välttämättä ole nopein kulkuväline, etenkään ruuhka-aikana, mutta se voi silti olla yllättävän kätevä. Vaihdot sujuvat yleensä paljon metroa näppärämmin maan päällä ja matkan aikana voi seurata kivasti matkan etenemistä ikkunasta. Tosin ruuhka-aikana tämäkään ei aina päde, sillä bussit voivat olla niin täynnä matkustajia, että kaikki keskittyminen menee jossain kiinteässä rakenteessa roikkumiseen.

Bussit palvelevat oman kokemuksemme mukaan melko hyvin. Paitsi aina silloin kun ne eivät palvele. Kaupungin rytmin parempi tuntemus voisi varmaankin auttaa ymmärtämään näitä haastavia aikoja, mutta meillä tätä ymmärrystä ei valitettavasti ole vielä tarpeeksi. Joskus busseja ei vain tule, vaikka aikataulu kovasti yrittääkin muuta väittää. Pysäkki täyttyy ihmisistä ja pysäkillä oleva näyttöruutu kertoo saman vuoron kahden seuraavan bussi saapuvan nollan minuutin kuluttua. Sitten lopulta ehkä vartin kuluttua useampi bussi saapuukin melkein peräkanaa. Näissä tilanteissa ensimmäinen bussi kerää kaikki matkustajat ollen pian aivan tupaten täynnä muiden perässä köröttelevien onnikoiden jäädessä lähes tyhjiksi.
Monilla bussipysäkeillä tosiaan on hienot näyttöruudut, joista voi seurata bussin oletettua saapumisaikaa pysäkille. Nämä ajat eivät kuitenkaan selvästikään perustu bussin todelliseen etenemiseen reitillä, vaan ne ovat aikataulun mukaisia arvioita bussin saapumisesta pysäkille. Sen verran realismia näytön toiminnassa kuitenkin on, että se ei sentään väitä bussin jo menneen ohi ennen kuin näin oikeasti tapahtuu. Tämmöisenään aika-arviot ovat melko hyödyttömiä varsinkin ruuhka-aikoina. Muinakin aikoina arviot tuntuivat näyttävän mitä sattuu, joten jätimme ne pian omaan arvoonsa. Bussi saapuu kun se on saapuakseen. En suosittele luottamaan bussikyytiin, mikäli sinulla on kiire. Kiireettömään matkustukseen bussi on kuitenkin mainio väline.
Lisätietoa Pariisin bussilinjoista löydät RATP:n sivuilta täältä. Bussireittien kartta löytyy samalta nettisivulta täältä.
Transilien-junat
Transilien on Pariisin alueen paikallisjunajärjestelmä. Sen yhdeksän linjaa kuljettavat matkustajia kaupungin seitsemän rautatieaseman ja lähiöiden välillä. Rautatieasemat sijaitsevat keskusta-alueen laidoilla tai varsinaisen keskustan ulkopuolella. Keskusta-alueella majaileva turisti ei näitä junia yleensä tarvitse, mutta päiväretkikäyttöön ne toimivat toki mainiosti.
Transilien-junien suhteen olen valitettavasti netistä löytämäni tiedon varassa, sillä omakohtaista kokemusta näiden kulkuvälineiden käytöstä ei meillä ole. Olemme tosin useammankin kerran harkinneet päiväretkeä Fontainebleaun kaupunkiin, jossa sijaitseva Unescon maailmanperintökohteeksikin nostettu renessanssilinna kauniiine puutarhoineen kiinnostaa kovasti. Fontainebleau on kätevimmin saavutettavissa Transilien-junalla R. Thomeryn asemalta on bussikuljetus linnalle.
Transilien-linjoja on kaikkiaan 9 kappaletta ja ne on nimetty kirjaintunnuksin H-V. Linjat H ja K liikennöivät Gare du Nordilta, junat J ja L Saint-Lazaren asemalta, juna N Montparnassen asemalta, juna P Gare de l’Estiltä, juna R Gare de Lyonilta, juna U La Défensen asemalta ja juna V Massyn asemalta käsin. Kukin linja suuntaa pois päin kaupungista. Lista linjoista ja niiden reittikartat löytyvät RATP:n sivuilta täältä.
Funikulaari ja raitiovaunut
Junien lisäksi Pariisin raiteilla liikkuu myös yksi funikulaari sekä viisitoista raitiovaunulinjaa. Funikulaari kuljettaa matkustajia Montmartren kukkulalle ja se onkin kätevä tapa skipata nuo reilut 300 porrasta, jotka ovat vaihtoehtoinen reitti samalla kohdalla. Raitiovaunulinjat on numeoitu T1-T14 ja lisäksi linja T3 on kaettu kahteen vaihtoehtoon T3a ja T3b.
Raitiovaunulinjat operoivat ainoastaan laitakaupungilla. Kiskojen rakentaminen keskustan kaduille olisikin varmasti turhan suuri ponnistus, etenkin kun metro jo palvelee siellä liikkuvia matkustajia. En ole itse koskaan edes nähnyt raitiovaunua Pariisissa, joten tämän liikennevälineen hyödyllisyydestä minulla ei ole omakohtaisia kokemuksia.
Linjoista alkupään numerot T1-T10 on varattu tavallisille raitiovaunuille. Linjat T11-T14 puolestaan ovat pikaraitiolinjoja. Tällä jaolla ei välttämättä muuten olisi suurtakaan merkitystä, mutta se vaikuttaa oleellisesti oikean matkalipun valintaan. Tavallisilla raitiovaunulinjoilla käy bussilippu, kun taas pikaraitiolinjalla on ostettava metrolippu.
Lisätietoa Pariisin raitiovaunulinjoista löydät RATP:n sivuilta täältä.

Lippujen ostaminen
Vielä kirjoitushetkellä Pariisin joukkoliikenteessä on käytössä vanha kunnon paperinen kertalippu. Tämä vihertävän sävyinen pieni lärpyskä, jonka keskellä kulkee kapea magneettiraita, on kuitenkin poistumassa vuoden 2025 aikana. Tämän kertalipun yksi mainio piirre oli sen toimivuus kaikissa ei liikennevälineissä. Korvaajat eivät ole yhtä joustavia.
Paperilippujen poistuminen käytöstä on oikeasti suuri muutos. Samalla katoaa se kaikista helpoin vaihtoehto, jolla muutaman kerran metroa käyttävä turisti on voinut maksaa matkansa. Jäljelle jää vain erilaisia matkakorttivaihtoehtoja. Kaupungissa asuville on tarjolla oma matkakorttinsa, johon en paneudu sen tarkemmin. Matkailijoita varten löytyy sekä fyysinen ladattava kortti että sen virtuaalinen älypuhelimen lompakkosovellukseen integroituva versio. Bussimatkan voi lisäksi maksaa tekstiviestilipulla, mutta sen toimivuus ulkomaisista liittymistä käsin ei ole minulla tiedossa. Lisäksi harva matkailija nojaa pelkkään bussiverkostoon. Jos sen matkakortin kuitenkin hankkii, on sitä helpompi käyttää kuin tekstiviestilippua.
Kerron tässä lipputyypeistä ja eri lippujen hinnoista. Tiedot tuppaavat muuttumaan, joten suosittelen aina tarkistamaan ajantasaiset tiedot RATP:n sivuilta täältä.

Matkakortti
Pariisin alueen matkakortti on nimeltään Navigo, jonka erityisesti turisteille sopiva versio on nimeltään Navigo Easy. Tätä korttia ei sidota kehenkään henkilöön, vaan kortilla voi matkustaa kuka tahansa. Kortin voi siis hyvin antaa lainaksi Pariisiin matkaavalle kaverille ja jatkaa sen käyttöä itse seuraavalla matkallaan. Matkakortin voi ostaa metro- ja juna-asemilta sekä myös tupakkakaupoista. Pelkkä kortti maksaa 2€ ja siihen voi ladata matkalippuja samoissa paikoissa, joista itse kortinkin voi lunastaa. Asemilla on lisäksi tarjolla automaatteja, joilla lippujen lataaminen onnistuu. Helpoin vaihtoehto lippujen ostamiseen Navigo Easy -kortille on Bonjour RATP -älypuhelinsovelluksen käyttäminen.
Kortille voi ladata useita erilaisia lippuja. Yksinkertaisimpia ovat kertaliput, jotka toimivat paperilipuista poiketen vain tietyissä kulkuvälineissä. Metrolipulla voi matkustaa metrolla, RER- ja Transilien-junilla, Montmartren funikulaarilla sekä pikaraitiotielinjoilla T11, T12, T13 sekä T14. Ainoana poikkeuksena lentokentille ei voi matkustaa kertalipulla, vaan niille päästäkseen on ostettava kalliimpi lentokenttälippu. Meidän kokemuksemme mukaan lentokentillä myös tarkastetaan lippuja, joten lentokenttälipun ostaminen kannattaa. Tavallinen metrolippu maksaa 2,50€ ja lentokenttälippu 13€.
Bussilla matkustamista varten on matkakortille ladattava bussilippuja. Sama lippu ei siis toimi sekä metrossa että busseissa. Bussilippu kelpaa bussien lisäksi myös raitiovaunuissa, poislukien pikaraitiotielinjat T11, T12, T13 sekä T14. Näillä linjoilla matkustetaan metrolipulla. Bussilippu maksaa 2€.
Molemmat kertaliput tarjoavat mahdollisuuden vaihtaa kulkuvälinettä lipun voimassaoloaikana. Ainoa rajoitus liittyy liikennevälineen tyyppiin. Bussilipulla voi vaihtaa vain niihin välineisiin, jotka ovat käytettävissä samaisella lipulla. Sama pätee metrolippuun. Busseissa lippu on voimassa 1,5 tuntia ja metrossa 2 tuntia.
Monista vastaavista matkakorttijärjestelmistä poiketen Navigo ei tarjoa ollenkaan mahdollisuutta ladata kortille rahaa lippujen maksamiseen. Ainoa vaihtoehto on siis ladata kortille lippuja. Tämä on pikkuisen kankeaa, koska yhdellä latauksella ei voi mitenkään matkustaa kaikissa eri kulkuvälineissä. Tosin tässä voi auttaa jokin myöhemmin esittelemistäni lippuvaihtoehdoista.
Matkakortilla matkojen maksaminen on todella helppoa. Metrossa ja juna-asemilla lippua käytetään koskettamalla kortilla kevyesti aseman portilla olevaa lukijaa. Busseissa lukija löytyy ainakin etuoven läheltä. Raitiovaunuista minulla ei ole kokemusta, mutta olettaisin maksamisen tapahtuvan niissä samaan tapaan kuin busseissakin.

Virtuaalinen matkakortti
Fyysisen matkakortin lisäksi tarjolla on myös virtuaalinen Navigo, joka integroituu älypuhelimen lompakkosovellukseen. Tämä kortti vaatii asennuksen, joka suoritetaan Bonjour RATP -sovelluksesta käsin. Tämä vaihe on mahdollista tehdä jo hyvissä ajoin ennen kortin käyttämistä, vaikka kotona ennen reissuun lähtöä. Prosessi vaatii hetken verran keskittymistä, joten se tosiaan kannattaa tehdä ajoissa. Minulla on kokemusta asennuksesta vain iPhonen kanssa, mutta prosessi lienee yhtä simppeli myös Android-puhelimilla. RATP:n sivuilla on ohje virtuaalikortin käytöstä täällä. Ohjeen lopussa on minuutin pituinen video. Samaan matkapuhelimeen on mahdollista lisätä useita kortteja, jolloin samaa puhelinta voi käyttää useamman matkustajan matkojen maksamiseen. Tällaisesta minulla ei kuitenkaan ole omakohtaista kokemusta.
Kun Navigo löytyy älypuhelimesta, voi sille ladata lisää lippuja todella kätevästi Bonjour RATP -sovelluksella. Virtuaalikortilla voi käyttää kaikkia samoja lippuja kuin fyysiselläkin kortilla. Lippujen käyttäminen on myös yhtä kätevää virtuaalisella kuin fyysiselläkin Navigolla. Matka maksetaan koskettamalla älypuhelimella aseman portilta tai liikennevälineestä löytyvää lukijaa. Kyseessä on siis sama lukija, jota käytetään myös fyysisen kortin kanssa.

Päivälippu
Kertalippujen lisäksi Navigolle voi ladata myös päivälippuja. Aiemmin päivälipun saattoi ostaa eri vyöhykkeille ja hinta määräytyi vyöhykkeiden määrän mukaan. Nykyään tarjolla on kuitenkin vain 20,60€ maksava kaikki vyöhykkeet kattava versio. Lipulla voi siis matkustaa missä tahansa Pariisin joukkoliikenteen alueella ja se kelpaa kaikkiin liikennevälineisiin.
Päivälipun voi ostaa joko kuluvalle päivälle tai maksimissaan kuusi päivää etukäteen. Kannattaa huomata, että päivälippu on voimassa vain tietyn kalenterivuorokauden ajan. Monissa kaupungeissa päivälippu on käytettävissä 24 tuntia sen ensimmäisestä leimaamisesta, mutta Pariisissa ei olla näin joustavia.
Päivälippu ei sekään kelpaa lentokenttämatkoihin. Hinta on melko korkea, joten tätä lippua ei kannata ostaa muuta kuin silloin kun tietää varmasti matkustavansa paljon päivän aikana. Metromatkoja täytyy päivän ainaka kertyä yhdeksän kappaletta tai vaihtoehtoisesti bussimatkoja yksitoista kappaletta ennen kuin päivälipulle tulee katetta.

Viikkolippu
Päivälipun lähisukulainen on viikkolippu, jossa toistuvat pikkusisaruksensa hyvät ja huonot puolet. Viikkolippu käy kaikkiin liikennevälineisiin ja siitäkin on matkailijoiden käyttöön tarjolla vain kaikki vyöhykkeet kattava versio. Tämä lippu maksaa 31,60€, mikä on päivälipun hintaan verrattuna todella edullinen hinta. Viikkolippu on kannattava hankinta, jos viikon aikana tulee metrossa matkustettua vähintään 13 kertaa tai bussissa vastaavasti 16 kertaa. Siis noin kaksi matkaa päivässä riittää.
Viikkolippu ei sekään sovellu käytettäväksi lentokenttäkyydeissä. Ehkä ärsyttävin epäjoustavuus viikkolipussa on kuitenkin sen tiukka kytkentä kalenteriviikkoon. Voit ostaa viikkolipun seuraavalle viikolle aikaisintaan edellisen viikon perjantaina. Lippu on voimassa aina maanantaista sunnuntaihin. Kyseessä ei siis ole seitsemän vuorokauden lippu vaan nimensä mukaisesti viikkolippu.

Paris Visite
Enemmän joukkoliikennettä käyttävä turisti saa parhaan hyödyn Paris Visite -lipusta, joka toimii päivälipun ja viikkolipun tapaan kaikissa liikennevälineissä. Sen lisäksi Paris Visite kattaa myös lentokenttäkuljetukset. Lippu on tarjolla yhdeksi, kahdeksi, kolmeksi ja viideksi päiväksi. Hinta vaihtelee yhden päivän lipun 29,90€ ja viiden päivän lipun 76,25€ välillä.
Paris Visite on toki paljon päivä- ja viikkolippuja kalliimpi. Se kuitenkin sisältää myös lentokenttäkuljetukset, joista kertyy erikseen ostettuna edes-takaisin 26€. Lisäksi Paris Visite ei ole kytketty kalenteriviikkoon samoin kuin viikkolippu. Jos siis matkustat viiden päivän sisällä edes-takaisin lentokentän ja kaupungin välillä sekä kulutat metroa vähintään neljän matkan verran päivittäin, pääset Paris Visiten kanssa omillesi. Enemmän matkatessa jäät voitolle. Ilman lentokenttäkuljetuksia tälle lipulle voi olla vaikea saada katetta. Toki käytön helppous on arvo sinänsä. Paris Visiten kanssa ei tarvitse kytätä kortilla jäljellä olevien lippujen määrää, eikä miettiä mikä lippu pitää mihinkin välineeseen olla ladattuna.

Sakot
Ilman lippua matkustamisesta saa kiinni jäädessään tarkastusmaksun. Tarkastajia todistettavasti liikkuu kaupungin liikennevälineissä, sillä meidän lippumme on tarkastettu niin bussissa kuin lentokentälle saapuessammekin. Tietoa tarkastusmaksuista löytyy RATP:n sivuilta täältä. Maksun suuruus riippuu rikkeen koosta sekä siitä miten nopeasti maksun maksaa. Halvimmalla näkyy taulukon mukaan selviävän, mikäli pulittaa summan saman tien tarkastajalle. Hinta vaihtelee 35€ ja 180€ välillä. Myös tavaroiden jättämisestä kulkuvälineisiin, jalkojen nostamisesta penkeille ja rähinöinnistä on tarjolla sakkoja. Tästä viimeisestä kategoriasta onkin luvassa kaikista suurimmat sanktiot, 65€-370€. Suosittelenkin aina maksamaan matkan ja käyttäytymään kunnolla. Et varmaan itsekään halua kuraisia kengänpohjan kuvia takapuoleesi julkisessa liikenteessä matkatessasi.
Alla näkyvään taulukkoon olen tehnyt lyhyen yhteenvedon eri lipputyypeistä ja niiden hinnoista sekä käyttökohteista.
Lippu | Hinta | Voimassaolo | Käyttökohde | Lentokenttä-yhteys |
Kertalippu bussi | 2,00€ | 1 h 30 min | Bussit, funikulaari, raitiovaunu T1-T10 | Ei |
Kertalippu metro | 2,50€ | 2 h | Metro, RER- ja Transilien-junat, T11-T14 | Ei |
Päivälippu | 20,60€ | Yksi kalenteri-vuorokausi | Kaikki liikennevälineet | Ei |
Viikkolippu | 31,60€ | Yksi kalenteri-viikko | Kaikki liikennevälineet | Ei |
Paris Visite | 29,90€ / 44,45€ / 62,40€ / 76,25€ | 1 / 2 / 3 / 5 vuorokautta | Kaikki liikennevälineet | Kyllä |
Reitin suunnittelu
Pariisin joukkoliikennettä operoivalla RATP:llä on oma reittien suunnittelutyökalunsa. Se löytyy netistä täältä sekä myös samaisesta Bonjour RATP -sovelluksesta, jolla myös lippuostokset tehdään. Tämän lisäksi myös monessa muussakin paikassa reittejä tarjoava Google Maps toimii myös Pariisissa.
Minä testasin sekä RATP:n sovelluksen navigointia että Google Mapsin vastaavaa. Molemmat löysivät kyllä jonkinlaisen reitin, mutta Google Maps vaikutti huomattavasti Bonjouria käyttäjäystävällisemmältä. Bonjour periaatteessa tarjosi enemmän tietoa esimerkiksi liikennevälineiden sijainneista, mutta käytännössä nämä tiedot tuntuivat olevan niin pahasti pielessä, että niistä oli enemmän haittaa kuin hyötyä.
Lopulta päädyin käyttämään Bonjouria vain lippujen ostamiseen ja hoidin navigoinnin kokonaan Google Mapsilla. Bonjour ei edes ymmärtänyt kertoa tietöiden takia väliaikaisesti käytöstä poistetuista bussipysäkeistä, vaikka juuri näissä tilanteissa paikallisella sovelluksella olisi hyvä tilaisuus loistaa. Suosittelenkin käyttämään Pariisissakin sitä samaa kansainvälistä navigointisovellusta, jota olet oppinut käyttämään. Tuttu käyttöliittymä tarjoaa varmasti parhaat tulokset.

Pariisissa on paljon nähtävää ja kohteet sijaitsevat laajalla alueella. Toimiva joukkkoliikenne on mainio apu nähtävyyksien välillä liikkumiseen. Toki kaupungissa selviää jalkaisinkin, mutta metroa käyttäen päivässä saavutettavissa olevien kohteiden lista kasvaa huomattavasti. Olemme käyttäneet metroa jokaisella Pariisin viisiitillämme ja myös kaupungin bussit ovat tulleet tutuiksi viimeisimmillä reissuillamme. Voin suositella molempia liikkumismuotoja aivan hektisimpiä ruuhka-aikoja lukuun ottamatta.
Useimmiten reissussa tulee vuokrattua auto, mutta Pariisi on ilman muuta paikka, jossa tulee liikuttua autolla. Tämä oli kattava yhteenveto aiheesta ja laitankin tämän itselleni muistiin.
Auto on kyllä kätevä ja monissa suurkaupungeissakin on tullut semmoisella liikuttua. Kuitenkin pääosin kaupunkikohteissa on helpointa liikkua muilla muodoin, jotain Los Angelesia lukuun ottamatta. Pariisissa on todella kätevää kulkea paikasta toiseen julkisen liikenteen avulla, harvassa paikassa reittiverkko on yhtä kattava.