Pariisi on meille tuttu kaupunki ja olemme vierailleet siellä useammin kuin missään toisessa ulkomaisessa kaupungissa. Silti löydämme jokaisella vierailukerralla Pariisista jotain uutta ja ihmeellistä, kuten nyt viimeksi tämän kasvitieteellisen puutarhan Jarden des Plantes. Kyseinen nurkka kaupungista oli jäänyt aiemmilla vierailuilla varjoon ja siitä johtuen emme olleet hoksanneet koko puutarhaa. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan, sillä Pariisin kasvitieteellinen puutarha on todella upea, erityisesti keväällä.
Viidennessä kaupunginosassa sijaitseva kasvitieteellinen puutarha sai alkunsa kuninkaallisena rohtokasvitarhana. Puutarhan nimi olikin aluksi Jardin royal des plantes médicinales eli suomeksi kuninkaallinen lääkekasvitarha. Puutarha perustettiin Aurinkokuninkaan isän kuningas Ludwig XIII:n aikana vuonna 1635 ja se oli ajan kuninkaallisten standardien mukaisesti melkoisen ylitseampuvan kokoinen. Vaikka niitä lääkeyrttejä olisi ollut vähän useampaakin sortimenttia, olisi niiden kasvatukselle varmasti vähempikin kuin 15 hehtaaria riittänyt. Tällainen maa-ala puutarhalle päätettiin kuitenkin pyhittää. Puutarhapläntti annettiin kuninkaallisen henkilääkärin valvontaan ja siitä tuli pian paitsi kasvitieteen myös mm. lääketieteen, kemian ja geologian tutkimus- ja opetuskeskus.
Puutarha on kokenut monia muutoksia pitkän historiansa aikana. Merkittävimmät niistä tapahtuivat jo 1700-luvun lopulla, jolloin Buffonin kreivi Georges-Louis Leclerc toimi paikan johtajana. Myös lyhykäisesti Buffoniksi kutsutun kreivin patsas komeilee korkealla jalustalla aivan puutarhan pääsisäänkäynnin luona. Hänen aikanaan puisto laajeni Seinelle asti ja samalla sen pinta-ala tuplaantui nykyisiin 28 hehtaarin lukemiin. Kreivi lähetti puiston henkilökuntaa maailman ääriin keräämään kasvinäytteitä, jotka sitten tutkittiin tarkasti ja luokiteltiin. Tuona aikana reilusti ennen Darwinin evoluutioteoriaa kasvitieteellisessä puutarhassa heräsi jo ajatuksia lajien kehittymisestä ajan saatossa, mikä puolestaan johti kärhämään Sorbonnen yliopiston teologien kanssa.
Puutarha on nykyisin Ranskan tärkein kasvitieteellinen puutarha ja sitä ympäröivissä rakennuksissa pitää majaansa Pariisin luonnonhistorian museo. Sorbonnen yliopistoon kuuluvan museon kokoelmissa riittää nähtävää ja se onkin saanut liikanimen Luonnontieteiden Louvre. Kasvitieteellinen puutarha museorakennuksineen kaikkineen on vuodesta 1993 asti luettu Ranskan kansalliseksi historialliseksi maamerkiksi. Luonnonhistorian museon sisäkohteet ovat pääosin pääsymaksullisia, vierailu kussakin maksaa joko 10€ tai 13€ kohteesta riippuen. Ainoastaan lähimpänä pääporttia puiston vasemmalla laidalla sijaitseva paleontologian ja vertailevan anatomian näyttely on ilmainen. Kaikkien puutarhasta löytyvien vierailukohteiden aukioloajat ja pääsymaksut sekä lippukauppa löytyvät kasvitieteellisen puutarhan nettisivuilta täältä.
Pääportilta käsin nähtynä vastapäätä puiston itälaidalla sijaitseva komea vaalea rakennus pitää sisällään evoluutiota esittelevän näyttelyn. Samassa rakennuksessa on esillä myös vaihtuvia tilapäisiä näyttelyjä sekä virtuaalitodellisuuden keinoin toteutettu evoluutionäyttely. Tämän rakennuksen vasemmalla puolella sijaitseva matalampi tönö puolestaan esittelee mineorologian ja geologian näyttelyä. Museoon kuuluvat myös kuusi yleisölle avointa eksoottisia kasveja esittelevää kasvihuonetta sekä erityisesti lapsille suunnattu evoluutioon keskittyvä näyttely. Kasvihuoneita koko puutarhan alueelta löytyy kaikkiaan 28, mutta suurimpaan osaan niistä on pääsy vain henkilökunnalla.
Jardin des Plantes ei ensi silmäyksellä näytä erityisesti kasvitieteelliseltä puutarhalta. Tarkemmin katsoen siellä toki on todella monenlaisia kasveja ja niiden juurella on yleensä myös kyltti kertomassa lajin nimen sekä latinaksi että ranskaksi, mutta muuten paikka näyttää enemmän tyypilliseltä pariisilaiselta puistolta kuin kasvitieteelliseltä puutarhalta. Eri alueet on rajattu muotoon leikattujen puiden rivistöillä niin kuin muissakin keskustan puistoissa ja puistoa kiertävät museorakennuksetkin näyttävät ihan vain kauniilta pariisilaistaloilta. Puistoon on myös sinne tänne ripoteltu veistoksia muiden pariisilaispuistojen tapaan.
Vierailijan ei toisaalta edes tarvitse mieltää Pariisin kasvitieteellistä puutarhaa tavallisesta kaupunkipuistosta poikkeavaksi paikaksi, sillä suurimpaan osaan puistoa on yleisöllä vapaa pääsy, ja siellä voikin nähdä kaupunkilaisia viettämässä normaalia arkeaan. Me todistimme kasvitieteellisessä puutarhassa viikonlopun päivinä niin lasten syntymäpäiväjuhlia kuin nuorison eväsretkiäkin. Kauniilla säällä puutarha onkin mitä mainioin paikka moisille aktiviteeteille. Tarjolla on paljon nurmialueita, joille levittää piknikhuopansa. Käytävien varrrella on myös penkkejä pienemmille seurueille tai muuten vain niille, jotka eivät halua istua nurmikolla.
Me saavuimme kasvitieteelliseen puutarhaan juuri tuollaisella rennolla asenteella. Jätimme kaikki pääsymaksulliset kohteet muille ja kävelimme vain verkalleen pitkin käytäviä kasveja sekä rakennuksia ihaillen. Palasimme puistoon vielä uudemmankin kerran ja kävimme tuolloin kävelyn ohessa myös lounaalla puiston luoteisosassa sijaitsevassa kauniissa Les Belles Plantes -ravintolassa. Paikka vaikutti olevan varsin suosittu, eikä sinne näyttänyt olevan asiaa ilman pöytävarausta. Olimme sattumalta havainneet tämän jo aiemmin ja tehneet varauksen edellisenä päivänä netin kautta. Ravintolan ruokalistaan voi tutustua paikan nettisivuilla täällä ja samasta osoitteesta onnistuu myös pöytävarauksen tekeminen.
Puutarhan kukkaistutukset lienevät kauniita keväästä syksyyn, ja hyvällä tuurilla kukkasia voi olla nähtävillä talvellakin. Meidän vierailumme aikana huhtikuun puolivälissä kukkaloisto oli suorastaan pökerryttävä. Samaan aikaan olivat kukassa myös monet puiston hedelmäpuista. Esimerkiksi kirsikkapuita löytyi useampaa lajia, mangnolioista puhumattakaan. Mieleeni ei tule toista paikkaa, jossa olisin samaan aikaan päässyt ihailemaan näiden edellä mainittujen puiden sekä vaikkapa unikoiden, tulppaanien ja pionien kukkia. Tämän takia suosittelen vahvasti kevättä vierailuajankohdaksi.
Pariisin kasvitieteellisessä puutarhassa tehdään edelleen myös tutkimustyötä. Ekologiseksi puutarhaksi nimetty osa alueesta on suljettu satunnaisilta vierailijoilta ja siellä puuhailee vain kasvitieteellisen koulun väki. Tähän puutarhan osaan on mallinnettu erilaisia Pariisin alueelle luontaisia ympäristötyyppejä, kuten neljä erilaista metsää. Aidan yli saa toki tännekin kurkistella ja näin tekemällä saattaa nähdä muun muassa valtavan kokoisen hyönteishotellin. Tähänkin puiston osaan on ainakin joskus ollut mahdollista päästä kurkistamaan opastetuilla kierroksilla, mutta niitä on ilmeisesti ollut tarjolla ainoastaan ranskaksi. Jos tällainen kiinnostaa, kannattaa yrittää etsiä sopivaa kierrosta kasvitieteellisen puutarhan ajankohtaisista tapahtumista täältä. Kirjoitushetkellä niitä ei ollut tarjolla.
Kasvitieteellinen koulu on tehnyt tuotekehitystä paitsi ötökkämajoituksen myös puhtaanapidon saralla. He ovat kehittäneet nerokkaan roskakorin, joka valjastaa puiston älykkäät varislinnut huolehtimaan roskien keräämisestä. Opastaulussa kerrottiin tästä Birds for Change -projektista, jossa kehitetty älypönttö palkitsee roskia keräävät linnut pienillä herkkupaloilla. Aluksi ihmiset demonstroivat laitteen käyttöä ja toimintaa seuraamalla linnut oppivat nopeasti, että kun roska laariin livahtaa, niin samalla herkkupala huiviin humahtaa. Kun yksi lintu saa jutun juonesta kiinni, oppii koko parvi homman sitä matkimalla. En tosin itse nähnyt puistossa yhtään roskia keräilevää lintua. Liekö heillä ollut vapaapäivä. Puisto ei toisaalta vaikuttanut erityisen roskaiselta, joten ehkä linnut ovat tosiaan tehneet työnsä hyvin.
Varsinainen kasvitieteellisen koulun puutarha on kuitenkin avoin vierailijoille. Kulku sinne tapahtuu kasvihuoneita vastapäätä. Tämä alue muistuttaa jo kovasti ainakin minun käsitystäni kasvitieteellisestä puutarhasta. Koulun puutarhassa kasvaa valtava määrä erilaisia kasveja ja jokaisen kohdalla on kyltti kertomassa mistä kasvista on kyse.
Puiston länsilaidalla näkyi kartan mukaan olevan labyrintti, joka osoittautui todellisuudessa melkoiseksi pettymykseksi. Paikan päällä nähtynä tämä ehkä paskin koskaan näkemäni labyrintti muistutti oikeasti vain ylös mäelle nousevaa spiraalin muotoista pensasaidoin rajattua polkua. Eikös labyrinttiin kuulu oleellisena osana edes teoreettinen eksymisen mahdollisuus? Tämän niin sanotun labyrintin keskellä ja samalla mäen korkeimmalla kohdalla sijaitsee pieni paviljonki, jossa istuskelu näkyi olevan suosittua puuhaa. Me käännyimme saman tien takaisin päin.
Eniten iloa labyrintista näkyi olevan lapsille, jotka käytävällä kävelyn sijaan pujahtelivat pensasaidan raoista omille oikoreiteilleen. Liekö ne rakoset syntyneet juuri lapsosten kirmailun tuloksena vai olivatko ne jo valmiiksi paikoillaan houkuttelemassa perheen pienimpiä tutkimusmatkoille. Syy vai seuraus, muna vai kana, tähän emme saaneet selvyyttä.
Pensasaidan läpi ryömimisen lisäksi lapsille on kasvitieteellisessä puutarhassa muutakin tekemistä. Perinteinen karusellikin löytyy, niin kuin vähän joka paikasta Pariisista muutenkin. Tämän lisäksi puiston sisäpuolella pitää majaansa maailman toiseksi vanhin eläintarha. Tätä ei pidä kuitenkaan sotkea Pariisin suurempaan eläintarhaan, joka sijaitsee etäämmällä keskustasta Bois de Vincennesin puistossa. Vierailu kasvitieteellisen puutarhan eläintarhassa Ménageriessa maksaa 13€ ja paikka on auki päivittäin klo 10-17. Tarkemmat tiedot kannattaa tarkistaa eläintarhan sivuilta täältä. Samasta paikasta voi ostaa lipun jo ennakkoon. Me emme eläintarhassa vierailleet, sillä isommatkin eläintarhat tuntuvat nykyisin aika masentavilta paikoilta eläinten ahtaiden olojen takia, ja tällaiset vanhat eläintarhat ovat yleensä vielä astetta masentavampia. Paikka joka tapauksessa vaikutti lapsiperheiden suosikilta.
Kasvitieteellisessä puutarhassa kierrellessä voi siellä täällä bongailla hauskoja yksityiskohtia. Kasvitieteellisen koulun puutarhassa nököttää hauska pyöreä työkaluvaja ja ekologisen puutarhan alueella lintuja hätistelee kierrätysmateriaaleista kokoon kyhätty linnunpelätin. Ajan hengein mukaisesti tälläkin näkyi naamallaan maski.
Pariisissa jos missä kauniita puistoja ja puutarhoja riittää joka lähtöön. Kasvitieteellinen puutarha näyttäytyy satunnaiselle vierailijalle yhtenä monista, mutta innokkaampi kotihortonomi voi siellä myös tutustua monenlaisiin kasveihin eri puolilta maailmaa. Puutarhaa ympäröivät museot puolestaan eivät jätä ketään luonnontieteistä kiinnostunutta kylmäksi. Tässä puutarhassa on siis tarjolla nähtävää vähän kaikille.
Vaikka puutarhoista olen aina pitänyt, niin kasvitieteellisiä puutarhoja olen aiemmin pitänyt jotenkin tylsinä, mutta viime aikoina olen tykästynyt niihinkin. Kevät tosiaan vaikuttaisi olevan mainio vierailukohde tuolla. Muutenkin voisin ajatella Pariisin olevan miellyttävä keväällä.
Kasvitieteellisiä puutarhoja on monenlaisia. Osa voi ollakin vähän tylsähköjä, mutta joukossa on myös näitä kivempia. Pariisin kasvitieteellisen puutarhan lisäksi tulee mieleen ainakin Singaporen vastaava, joka on todella kiva.