Vierailemme matkoillamme ajoittain myös hautausmailla, jotka voivat eri maissa olla kovinkin erilaisia. Luettuani matkaopaskirjasta tästä Kööpenhaminan värikkäässä Nørrebron kaupunginosassa sijaitsevasta hautausmaasta, halusin oitis käydä siellä piipahtamassa. Assistensin hautausmaa oli loppukesän iltapäivänä poikkeuksellisen vilkas paikka. Tämä johtuu siitä, että se on oman toimensa ohella myös yksi kaupunginosansa tärkeimmistä viheralueista.

Assistensin hautausmaa on perustettu vuonna 1760 muurien ympäröimän Kööpenhaminan ulkopuolelle. Sen oli tarkoitus helpottaa muurien sisäpuolella sijaitsevien hautausmaiden ahtautta. Erityisesti vuoden 1711 ruttoepidemia oli johtanut vapaiden hautapaikkojen nopeaan ehtymiseen. Hautausmaan tanskankielinen nimi assistenskirkegård oli alun perin yleisnimi kuvaamaan lisätilan vuoksi perustettuja hautausmaita. Nimi tarkoittaakin suomeksi avustavaa hautausmaata. Assistensiin haudattiin aluksi köyhiä kaupunkilaisia.

Sittemmin Assistens on saanut myös monia tunnettuja asukkaita. 1700-luvun lopulla siitä tuli jopa muodikas hautapaikka aikansa julkkiksille. Nykyisin Assistensiin haudattujen tunnettujen tanskalaisten lista on pitkä. Onpa mukana jokunen ulkomaalainenkin, kuten joukko amerikkalaisia jazz-muusikoita.

Suosion myötä hautausmaasta tuli vähitellen myös yleinen ajanviettopaikka. Eväsretki hautausmaalle saattaa kuulostaa erikoiselta, mutta aikoinaan tällainen oli normaalia myös meren takana Englannissa. Meno äityi ajoittain vähän turhankin rempseäksi ja tämän johdosta vuonna 1805 kiellettiin syöminen, juominen sekä musisointi hautausmaalla. Haudankaivajat määrättiin valvomaan kieltojen noudattamista, joskaan he eivät tainneet ottaa tehtäväänsä kovin vakavasti. Tästä kielii vuonna 1813 säädetty laki, joka kieltää haudankaivajia myymästä alkoholia hautausmaalla vieraileville ihmisille.

Tunnetuimmat Assistensin asukkaat on merkitty pääpolkujen varsille selkein opastein. Satusetä Hans Christian Andersen on haudattu hautausmaan kaakkoisnurkalle. Tällä alueen puistomaisimmalla eteläpuoliskolla on hautoja huomattavasti harvemmassa kuin ahtaammalla pohjoispuolella.

Toinen tärkeä opastein merkitty Assistensiin haudattu henkilö on filosofi ja runoilija Søren Kierkegaard. Hänen hautansa on paljon haastavampi löytää hautausmaan koilliskulmasta, jossa hautoja on tiheässä. Puuhaa hankaloittaa lisäksi se, että herra on haudattu sukuhautaan useiden muiden Kierkegaardien kanssa. Hänen nimensä löytyy pitkältä listalta vasemmalla alhaalla sijaitsevan kivitaulun keskivaiheilta.

Kolmas merkittävä henkilö, jolle tosin ei näkynyt omia opasteita, löytyy vähän matkaa eteenpäin H.C. Andersenin luo vieneen pääväylän varrelta. Fyysikko Niels Bohrin hauta on sentään merkitty Googlen karttaan, mikä helpottaa sen löytämistä. Suurikokoisen hautakiven tunnistaa jo kaukaa sen päällä istuvasta kivisestä pöllöstä. Omat valokuvani Bohrin haudasta on harmillisesti sen taustapuolesta, sillä päin pläsiä paistanut aurinko teki etupuolen kuvaamisen mahdottomaksi.

Kokonaisuudessaan Assistensiin haudattujen tunnettujen henkilöiden lista on pitkä, joskin moni näistä ei ehkä ole yhtä tunnettuja Tanskan rajojen ulkopuolella. Yksi hyvä lista näkyi löytyvän hautausmaan Wikipedia-sivulta täältä. Suurin osa Assistensiin haudatuista ihmisistä on kuitenkin tuiki tavallisia kansalaisia. Kiertelimme hyvän tovin tutkaillen aluetta ja pysähdyimme aina mielenkiintoisen hautakiven kohdalla. Erityiseksi suosikiksemme nousi hullunkurisen ukkelin koristama perhehauta, jossa oli suurin kirjaimin hirtehinen teksti Det var det (suom. se oli siinä). Tämä oli hauskin hautakivi, jonka olen koskaan nähnyt.

Assistensin hautausmaa on todella vehreä ja etenkin kesäaikaan myös hyvin kaunis. Erityisesti harvemmin täytetty eteläpuoli muistuttaa enemmän puistoa kuin hautausmaata. Sen pääväylät ovatkin ihan normaaleja kulkureittejä, joissa kävellään, hölkätään ja tietysti ajetaan pyörällä, mikä onkin erittäin suosittu liikkumismuoto Kööpenhaminassa. Myös tiheämmin käytetty pohjoispuoli hautausmaasta on todella vehreä.

Nørrebrossa asuu paljon ulkomaalaistaustaisia, mikä näkyy myös Assistensin hautausmaalla. Monissa hautakivissä on muu kuin tanskankielinen sukunimi. Hautausmaat ovat kaikissa pohjoismaissa melko samanlaisia hillittyjä muistopaikkoja, mutta tässäkin suhteessa muualta saapuneet ihmiset ovat tuoneet lisäväriä alueeseen. Monet haudat olivatkin kuorrutettuja muistoesineillä. Erityisesti lasten haudoille oli tuotu paljon värikkäitä leluja. Näissä paikoissa selvästi vietettiin aikaa muistelemassa. Väkisinkin siinä ohikulkijakin liikuttui.

Hautausmaalla voi bongailla siellä täällä myös veistoksia. Osa on jonkin yksittäisen hautakiven koristeena, osa ilmeisesti ihan muuten vaan paikkaa kaunistamassa.

Hautausmaan itäisen sisäänkäynnin luona sijaitsee vuonna 1868 rakennettu kappeli. Siinä toimii nykyisin nuorille suunnattu kulttuuripaja. Päälle päin ei uskoisi, että noiden punatiilisten seinien suojista löytyy studioita niin valo- ja videokuvaajien kuin musiikintekijöidenkin käyttöön. Tarjolla on myös muita tiloja, joissa voidaan järjestää vaikkapa näyttelyjä tai konsertteja. Näissä tiloissa 12-26 -vuotiaat nuoret voivat harjoitella taiteellisten visioidensa toteuttamista ilmaiseksi ja vailla aiempaa kokemusta.

Hautausmaan muurin sisäpuolen vierustaa kiertäessämme silmäni osui omituiseen hautakiveen, jossa kuolinvuosi oli melko kaukana tulevaisuudessa. Tarkemmin tekstiä lukiessani huomasin tämän Andreas Morgenrødtin olevan aikamatkaaja. Jonkinlainen jekku lienee kyseessä, vaikka en muista sellaisiin aiemmin törmänneeni hautausmailla. Yritin aihetta vähän netistäkin tutkia, mutta tulokset olivat laihanlaisia. Paras arvaus oli kyseessä olevan anagrammi oikeasta nimestä. Mutta miksi moinen muistolaaatta on hautausmaalle tuotu, se jäi vielä selvittämättä.

Hautausmaan koilliskulma lähellä Kierkegaardin hautaa on selvästi alueen vahinta osaa. Tai ainakin hautakivet siellä näyttävät vanhemmilta. Pääosin iäkkäämmät kivet ovat myös suurempia ja näyttävämpiä kuin tuoreempien tulokkaiden haudoilla.

Yksityiskohtien bongailusta pitäville Assistensin vanhimmassa osassa on paljon nähtävää. Kauniisti sammaloituneita pylväänpätkiä ja hautakivien taidokkaita koristeta löytyi paljon kuvattavaksi.

Hautausmaan muurien takana levittäytyy Nørrebro, jossa on paljon kehuttuja ravintoloita. Me kokeilimme lyhyen kävelymatkan päässä hautausmaasta sijaitsevaa pizzapaikka BÆSTia, joka valittiin vuonna 2023 Euroopan toiseksi parhaaksi pizzeriaksi. Ravintola ottaa vastaan varauksia, mutta pitää kuitenkin osan pöydistä vapaana sattumalta paikalle pöllähtäville. Mekin pääsimme pöytään saman tien, vaikka varausta ei löytynyt. Paikan pizzat on tehty jaettavaksi ja ne saapuvat pöytään yksi kerrallaan kuin eri ruokalajit. Kierroksemme Nørrebrossa jäi muuten varsin lyhyeksi, mutta varmasti palaamme tänne toisenkin kerran jatkamaan tutkimuksia.


Assistensin hautausmaa on mielenkiintoinen kohde niin ikään mielenkiintoisessa Nørrebrossa. Alue on jo vähän rosoisempi kuin kaupungin super-hygge ydinkeskusta. Pääväylien varrelta löytyy puistonpenkkejä, joilla on kiva istua lämpimänä kesäpäivänä ja katsella ohi kulkevia ihmisiä. Paikalle on helppo saapua joko reippaillen jalkaisin tai polkupyörällä, mutta myös julkisen liikenteen avulla. Nørrebros Runddelin metroasema sijaitsee aivan hautausmaan pohjoisnurkassa ja myös useampi bussilinja kulkee hautausmaan ohi.

2 kommenttia

  1. Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 8.8.2024 at 08:49

    Nørrebro tosiaan kiva kaupunginosa, jossa tulee aina käytyä. Assistensin hautausmaa on myös kiehtova paikka, ja meillä myös tulee ajoittain hautausmailla vierailtua. Ovat kyllä erilaisia eri puolilla maailmaa.

    Vastaa
    1. Aron 8.8.2024 at 13:38

      Monessa maassa hautapaikat ovat vähän näyttävämmin koristeltuja kuin meillä Pohjoismaissa on totuttu. Tai sitten vaihtoehtoisesti on todella minimaalista, pelkkiä laattoja nurmikentällä.

      Vastaa

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *