Kalifornian eteläisin iso kaupunki San Diego on ollut minulla toivelistalla aina 1980-luvun lopulta asti. Silloin Kolmoskanava (nykyinen MTV3) esitti kaupungin eläintarhasta kertovaa sarjaa. Eläintarha olikin ainoa ennalta tuttu paikka kaupungissa. Onneksi jo valmiiksi kirjahyllystä löytynyt Lonely Planetin opaskirja antoi vähän lisätietoja aiheesta.

San Diego
Asukasluku	1,4 miljoonaa
Osavaltio	Kalifornia
Vierailuaika	3.8.-6.8.
Päivän ylin lämpötila	25-26°C
Yön alin lämpötila	21-22°C

Saavuttuamme San Diegoon suunnistimme suorinta tietä hotellillemme Courtyard by Marriott San Diego Downtowniin. Upeaan vanhaan pankkirakennukseen tehty hotelli oli vähän hintava, etenkin pysäköinnistä sai maksaa melkoisesti. Tosin San Diegossa tämä on ilmeisesti enemmän sääntö kuin poikkeus. Onneksi meillä oli kaksi Hotels.comin ilmaista yötä käytettävissämme tähän varaukseen. Hotelli sijaitsee aivan keskustan mielenkiintoisimman osan eli kaasulamppukorttelin (eng. Gaslamp Quarter) reunalla.

Courtyard By Marriott San Diego Downtown
Yön keskihinta	216,74€
Aamiainen	kyllä
Wifi	kyllä (nopeus sisään/ulos 4,94Mb / 4,98Mb)
Pysäköinti	$40 (palvelupysäköinti)
Muita maksuja	–

Ensimmäisenä iltana emme tehneet kuin pienen kävelykierroksen hotellin lähinurkilla. Huomasimme alueen muuttuvan heti poispäin kaasulamppukorttelista kävellessä hieman epäsiistimmäksi. Kodittomia ja muutoinkin epämääräistä väkeä oli illalla liikkeellä. San Diegossa oli myös huomattavan viileää. Edellisen päivän Palm Springsin 40 asteen lämpö vaihtui noin 25 asteeseen. Illalla lämpötila putosi jo lähemmäs 20 astetta. Farkut oli otettava jalkaan ja illalla myös takki lähti mukaan kaupungille. Sisämaan lämpöön oli ehtinyt jo tottua, joten kylmän meren viilentävä vaikutus tuntui välittömästi.

Seuraavana aamuna lähdimme heti aamiaisen jälkeen kohti eläintarhaa. San Diego Zoo on maailman suosituin eläintarha. Se on myös edelläkävijä luonnollisenkaltaisten elinolojen kehittämisessä eläintarhan eläimille. Tarhassa on yli 3700 eläintä, jotka edustavat yli 650 eri lajia. Eläintarha on myös kunnostautunut suojelutyössä. Tästä hyvänä esimerkkinä on jo sukupuuttoon kuolleeksi julistettu kaliforniankondori, jonka kannan elpyminen on hyvässä vauhdissa pitkälti San Diegon eläintarhassa syntyneiden ja luontoon vapautettujen yksilöiden ansiosta.

Ajelimme eläintarhalle autolla. Tarha sijaitsee Balboa Parkissa, jossa on paljon muutakin nähtävää, kuten vaikkapa vuosien 1915-1916 Panaman-Kalifornian maailmannäyttelyn sekä vuosien 1935-1936 Kalifornian Tyynenmeren maailmannäyttelyn jäljelle jääneet rakennukset.

Eläintarhassa saimme kulutettua kaikkiaan kuusi tuntia aikaa. Kiertelimme melkein koko paikan läpi paria nurkkaa lukuunottamatta. Ajelimme lisäksi keskeiset nähtävyydet esittelevällä bussilla kierroksen alueen ympäri. Kierrosta voinkin kyllä suositella kaikille eläintarhaan saapuville, sillä kuljettaja kertoo matkan aikana todella paljon mielenkiintoisia tarinoita eläintarhan elämästä.

San Diegon eläintarha on todella suuri, kun huomioidaan kaikki se näkemisen määrä, mitä alueelle on saatu mahdutettua. Siksi onkin hämmästyttävää, kuinka pieni paikka lopulta on pinta-alaltaan. Esimerkiksi keväällä tutuksi tullut Miamin eläintarha on alueeltaan suurempi. Kun Miamissa on myös vähemmän eläimiä, mikä tarkoittaa isomman pinta-alan kanssa yhdessä isompaa tilaa per eläin, ja vähemmän vierailijoita, tykkäsimme oikeastaan Miamin eläintarhasta enemmän kuin tästä isosti hypetetystä San Diegon paikasta. Olimme tästä havainnosta hieman yllättyneitä.

San Diegon eläintarha on kuitenkin hieno. Siellä on vähän jokaisesta eläintarhasta tuttujen eläinten lisäksi myös monia harvinaisempi otuksia. Esimerkiksi Miamin eläintarhassa ei ole jättiläispandoja, koaloja, tasmanialaisia pussipiruja (eli Tasmanian tuholaisia) eikä jääkarhuja. San Diegossa näitä kaikki on  nähtävillä. Jääkarhut eivät muuten tykkää uida kylmässä vedessä. Aluksi niiden häkin vesi viilennettiin, mutta karhut eivät menneet uimaan ollenkaan. Kun veden viilennys lopetettiin, alkoi uiminen taas kiinnostaa. Jääkarhut myös pitävät porkkanoista.

Takaisin keskustaan palattuamme tutustuimme läheiseen Westfield Horton Plazan ostoskeskukseen. Illalliseksi kävimme syömässä burgerit Hodad’silla. Ravintolalla on muutama piste lähialueella. Keskustan Hodad’s ainakin oli varsin mainio. Lupaavasti jono jatkui kadulle asti, joten hetken aikaa jouduimme odottamaan vuoroamme. Paikan musiikki oli mielenkiintoisesti laidasta laitaan. Kasariheviä saattoi seurata poppijollotus tai sitten kunnon gangstarap. Ja henkilökunta oli täysillä mukana näissä kaikissa. Burgeri oli mainio, joskin hillittömän kokoinen. Ranskalaiset olivat enempi lohkoperunoita, eikä niitä jaksanut jättiburgerin jälkeen enää syödä. Saimme vielä turisteina paikan mainostarrat kotiinviemisiksi.

Toisena San Diegon päivänä päätimme tutustua kaupunkiin vähän laajemmin. Ostimme liput Old Town Trolley -turistibussiin, jollaisella olimme ajelleet keväällä myös Key Westissä. Ajelimme bussilla ensin kokonaisen kierroksen alkaen keskustan pysäkiltä aivan Horton Plaza Parkin kulmalta. Toisella kierroksella jäimme pois Coronadon saarella, joka on oikeasti niemimaa. Paikka on oma kaupunkinsa. Sinne vie varsin korkea noin 3,4 kilometriä pitkä kaartuva silta, jonka reunan lähellä matkustaminen oli meikäläiselle ihan huvipuistolaitteeseen verrattava kokemus.

Coronado
Asukasluku	24697
Osavaltio	Kalifornia
Vierailuaika	5.8.

Coronadon sillan erikoisuus on muuten viisi kaistaa, joista keskimmäinen vaihtaa suuntaansa ruuhka-ajan mukaan. Jännittävän näköinen ajoneuvo ajaa sillan yli ja siirtää mennessään betonikaiteen pala palalta kaistan verran oikealle tai vasemmalle. Aamulla ruuhka on Coronadoon päin armeijan tukikohdan vetäessä työntekijöitä. Tällöin Coronadoon päin vie kolme kaistaa ja mantereelle kaksi. Iltapäiväruuhkaan mennessä kaide on siirretty kaistan verran niin, että Coronadosta mantereelle päin on käytössä kolme ja toiseen suuntaan kaksi kaistaa. Olisiko se kuudes kaista ollut oikeasti niin kallis tehdä? Sillalla oli valmistumisestaan vuonna 1965 aina vuoteen 2002 asti käytössä tietulli. Kustannusten tultua katetuiksi tullin kerääminen lopetettiin.

Coronadossa kävimme syömässä maittavat kalasalaatit Islander-ravintolassa. Kävelimme myös jonkin verran rannan tuntumassa. Paikka vaikutti kyllä varsin mukavalta pieneltä rantakaupungilta. Tosin mereltä käyvä tuuli oli varsin viileä.

Jatkoimme matkaa Old Town Trolley -bussilla San Diegon vanhaankaupunkiin, jota ihmettelimme jonkin aikaa. Paikka on ensimmäinen eurooppalaisten asuttama alue Kaliforniassa. Espanjalaiset perustivat lähetysaseman ja sitä suojelevan linnakkeen vuonna 1769. Näitä lähetysasemia ja linnakkeita perustettiin San Diegosta alkaen rannikkoa pitkin pohjoiseen noin päivämatkan päähän toisistaan. Myös moni muu nykyinen Kalifornian rannikon kaupunki on saanut niistä alkunsa.

Palattuamme hotellille kävimme syömässä jäätelöt ja katselemassa vielä hetken putiikkeja Westfield Horton Plazalla. Illallista söimme hotellia vastapäätä sijaitsevassa italialaisessa Biga-ravintolassa. Paikan uunista tuli kadulle niin houkuttelevasti savua, että emme voineet olla paikan pizzoja kokeilematta. Hyviähän ne olivat.

Seuraava aamu valkeni harmaana. Aamiaisen jälkeen meidän oli jo aika jättää hyvästit San Diegolle ja suunnata matkamme viimeiseen kohteeseen Los Angelesiin. Mutta siitä jatkankin vasta tarinan seuraavassa osassa.

Joitain hintoja:

• Majoitus Courtyard by Marriott San Diego Downtownissa (3 yötä sisältäen aamiaisen): 650,21€
• Palvelupysäköinti Courtyard by Marriot San Diego Downtownissa: $40 / yö
• Lounas Wendy’sillä: $9,76 / henkilö
• Illallinen Hodad’silla: $20,92 / henkilö
• Päivälippu Old Town Trolley -kiertoajelubussiin: $35,10
• Lounas Coronado Islanderilla: $34,66 / henkilö
• Pääsymaksu San Diegon eläintarhaan: $50 / henkilö
• Illallinen Bigassa: $22,40 / henkilö