Oklahoman jälkeen palasimme takaisin Texasiin, jonka läpi olimme ajaneet jo aiemmin etelästä pohjoiseen. Route 66 kulkee tämän manner-USA:n suurimman osavaltion pannunkahvan läpi matkallaan Oklahomasta New Mexicoon. Tämä etappi oli vuorossa seuraavaksi.

Texasista on monilla varmasti tietynlaisia mielikuvia. Ainakin minulla niihin kuuluivat pickupeilla ajelevat Stetsonpäiset punaniskat sekä laajat peltomaisemat ja teitä tukkivat karjankuljetukset. Nämä tuntuivatkin olevan ihan paikkansapitäviä mielikuvia. Sitä peltomaisemaa tosiaan riitti ja paljon oli ihmisillä Stetsoneita ja pickupeja. Ihmiset olivat kuitenkin vierailijoita kohtaan ystävällisiä, ja muutoinkin Texas jäi mieleen varsin vieraanvaraisena osavaltiona. Tokihan välimatkat ovat pitkiä, emmekä kovin kattavaa kuvaa ehtineet näin lyhyessä ajassa muodostamaan. Ihan hyvin voisin kuvitella palaavani tutkimaan tarkemmin tällä kertaa vähemmälle huomiolle jääneitä nurkkia. Yli kahden Suomen kokoisessa osavaltiossa kun nähtävää riittää.

Meillä oli varattuna vielä kahdeksi yöksi majapaikka lähellä Amarilloa. Matkalla sinne pysähdyimme parissa pikkukaupungissa. Ensimmäisenä vastaan tuli Shamrock, jossa piipahdimme vanhalla entisöidyllä huoltoasemalla. Rakennusta pitää nykyään pystyssä paikallinen kauppakamari, joka huolehtii myös kylän turisti-infosta. Ehdin juuri ja juuri kynnyksen yli astua, kun päivystysvuorossa ollut mummo jo löi läjän esitteitä kouraan. Minut myös ohjeistettiin saman tien kirjoittamaan nimeni paikan vieraskirjaan. Kauppakamari tarjosi matkaevääksi kupposen kahvia kapselikeittimellä valmistettuna.

Shamrock
Asukasluku	2029
Osavaltio	Texas
Vierailuaika	11.7.

McLeanissa kävimme katsomassa piikkilankamuseota, joka valitettavasti oli jo ehtinyt sen päivän osalta sulkea ovensa. Kaupunki vaikutti hyvin uneliaalta, joten jatkoimme matkaa.

McLean
Asukasluku	778
Osavaltio	Texas
Vierailuaika	11.7.

Seuraavaksi pysähdyimme Groomissa, josta löytyy kalteva vesitorni (joskaan kuvassa se ei näytä kovin kaltevalta, kuva on vähän väärästä kulmasta otettu) sekä maailman korkein risti. Jälkimmäistä olisi päässyt lähempääkin katselemaan, mutta tyydyimme nopeaan vilkaisuun vähän etäämpää.

Groom
Asukasluku	574
Osavaltio	Texas
Vierailuaika	11.7.

Vielä ennen Amarilloa piipahdimme Conwayssa katsomassa VW Slug Bug Ranchia, jossa on kuplavolkkareita nokastaan maahan upotettuina. Tämä oli vähän esimakua toiselta puolelta Amarilloa löytyvästä Cadillac Ranchista, joka oli vuorossa Amarillosta matkaa jatkettaessa.

Amarillo
Asukasluku	190695
Osavaltio	Texas
Vierailuaika	11.7.-13.7.
Päivän ylin lämpötila	39-42°C
Yön alin lämpötila	23-24°C

Lopuksi ajelimme suoraan majapaikkaamme Best Western Palo Duro Canyon Inn & Suitesiin. Kuten nimestäkin voi päätellä, sijaitsi hotelli lähellä Palo Duron kanjonia, joka on USA:n toiseksi suurin laatuaan. Hotelli ei tarkalleen ottaen ollut Amarillossa, vaan viereisessä Canyonin pikkukaupungissa.

Best Western Palo Duro Canyon Inn & Suites
Yön keskihinta	104,92€
Aamiainen	kyllä
Wifi	kyllä (nopeus sisään/ulos 5,16Mb / 1,15Mb)
Pysäköinti	ilmainen
Muita maksuja	–

Canyon
Asukasluku	13303
Osavaltio	Texas
Vierailuaika	11.7.-13.7.

Seuraavana aamuna starttasimme tutustumaan Palo Duron kanjoniin. Kävimme paikan turisti-infossa ja katselimme muutamalta näköalapaikalta maisemia. Sitten palasimme kohti Amarilloa. Matkalla tien poikki pyyhälsi maantiekiitäjä. Melkoisen metkan näköinen lintu oli se. Kanjonin turisti-infossa oli alueen eläimistöstä kuvia, joten ötökkä oli helppo tunnistaa.

Loppu päivä meni Amarillossa. Tutustuimme kaupungin valtatien 66 varrella sijaitsevaan alueeseen, joka oli aika kurjasti kuihtumaan päin. Kävimme myös sovittamassa bootseja Cavender’s Boot Cityssä. Totesimme, että nämä kengät eivät ole meidän juttumme.

Illalla kävimme vielä syömässä pihvit vähintään legendaarisella Big Texan Steak Ranchilla. Paikka on tunnettu 2kg ilmaisesta pihvistään. Jos sen syö lisukkeineen tunnissa, ei tosiaan tarvitse ruokailustaan maksaa. Kokelaita varten on korokkeella erityinen pöytä, jonka takana on viralliset kisakellot kuudelle ruokailijalle. Paikka valaistaan spoteilla ja kokelaat kuulutetaan lavalle, jotta kaikki kansa osaa tulla pällistelemään. Kaksi kokelasta sattui sopivasti paikalle. Emme seuranneet heidän kisaansa loppuun asti, mutta ilmeisesti hyväksyttyä suoritusta ei syntynyt. Paikan nettisivuilla ei nimittäin näy merkintöjä kyseiselle päivälle.

Ennätys tässä koitoksessa muuten on 4 minuuttia 18 sekuntia. Ennätyksen haltija on kevytrakenteinen nainen, joka varmuudeksi söi annoksen onnistuneesti samana päivänä kolme kertaa. Huonoinkin aika oli alle 10 minuuttia. Ei voi ihminen ymmärtää, kuinka kummassa sellaisen määrän ruokaa ehtii ylipäänsä ahtaa kurkustaan alas alle viiden minuutin. Kokonaan eri asia on sitten se, että miksi moista viitsisi edes yrittää. Huh huh.

Seuraavana aamuna matkamme jatkui kohti länttä. Ihan ensimmäiseksi kävimme tutustumassa Cadillac Ranchiin. Samaan tapaan kuin kaupungin toisella puolella kuplavolkkareiden tapauksessa, on nämä Cadillacit nostettu pystyyn ja upotettu keulastaan maahan. Lisäksi ne ovat samassa kulmassa kuin Kheopsin pyramidi. Autoja suorastaan kehotetaan koristelemaan spraymaalilla. Paikalla yleensä onkin maalipurkkeja halukkaille. Ilmeisesti osa tuo omansa mukanaan ja jättää ne sitten seuraaville. Useita taiteilijoita oli työn touhussa. Minä tyydyin ottamaan muutaman valokuvan ja suojaamaan kameraa tuulen pöllyttämältä maalilta.

Jatkoimme matkaa pääsosin interstatea 40 pitkin. Ensimmäisen poikkeaman pikkutielle teimme Vegan pikkukaupungin kohdalla. Vegasta löytyy entisöity Magnolia-huoltoasema. Magnoliasta kehittyi myöhemmin Mobil. Tien toisella puolella olisi ollut paikallinen route 66 -museo, jonka jätimme kuitenkin väliin.

Vega
Asukasluku	936
Osavaltio	Texas
Vierailuaika	13.7.

Route 66:n pikkukaupungeista vain turisteja houkuttelemaan kykenevät selviävät. Jokainen yrittää siis keksiä jotain, millä saada ohi ajavat ihmiset poistumaan kohdallaan interstatelta. Adrianin valttina on sen sijainti. Kaupunki kun sijaitsee sopivasti suurin piirtein route 66:n puolivälissä. Adrianin keskusta jäi meiltä vähälle huomiolle, mutta kävimme kuitenkin lounaalla Midpoint Cafessa. Ravintolan burgerit olivat oikein mainiot ja ulkopuolelta löytyi ”virallinen” puolimatkan merkki kuvautumispaikaksi.

Adrian
Asukasluku	159
Osavaltio	Texas
Vierailuaika	13.7.

Aivan New Mexicon rajalla, ja oikeastaan rajan toisellakin puolella, sijaitsevassa Glenrion aavekaupungissa teimme seuraavan poikkeaman isolta tieltä. Kaupungissa asui yksi nainen tv-ohjelman mukaan, mutta netissä mainittiin Glenrion vuoden 2010 väestönlaskennan mukaiseksi asukasluvuksi pyöreä nolla. Kyseessä on siis ihan oikea aavekaupunki.

Glenrio
Asukasluku	0
Osavaltio	Texas
Vierailuaika	13.7.

Valokuvailimme Glenrion ränsistyneitä liikepaikkoja, mutta kunnioitimme kuitenkin kylttejä, joissa kiellettiin pääsy asiattomilta. Näistä taloista on kovasti lähikuvia netissä, joten joku on käynyt vähän lähempänäkin kuikuilemassa. Osavaltio vaihtuu keskellä kylää ja route 66 jatkuu kylän jälkeen New Mexicon suuntaan hiekkatienä. Luodinjäljet liikennemerkissä hiekkatien ja päällystetyn osuuden taitoskohdassa puhuivat omaa kieltään paikan syrjäisyydestä. Me tyydyimme vain vilkaisemaan hiekkatieosuutta ja palaamaan takaisin interstatelle.

Matkamme jatkui länteen syvemmälle New Mexicon puolelle. Tämä on kuitenkin jo seuraavan osan asiaa.

Tuohon alimmaksi olen lisännyt kartan ajoreitistämme Texasin pannunkahvan läpi. Reitti on kerätty Android-puhelimellani.

Joitain hintoja:

• Majoitus Best Western Palo Duro Canyon Inn & Suitesissa (2 yötä sisältäen aamiaisen): 209,84€
• Pääsymaksu Palo Duro Canyon State Park -kansallispuistoon: $10 / autokunta
• Lounas Golden Light Cafessa: $13,10 / henkilö
• Gallona (3,8 litraa) polttoainetta Love’silta: $1,89 (0,46€ per litra)
• Illallinen Big Texan Steak Rancilla: $41,10 / henkilö
• Lounas Midpoint Cafessa: $22,50 / henkilö