Tällä hetkellä seuraavasta reissusta ei ole tietoakaan. Näinä epävarmoina aikoina ei aivan lähikuukausille oikein viitsi suunnitella mitään, eikä ennen koronarokotusta ole kuitenkaan järkeä lähteä minnekään kauemmas. Piikin saaminenkin näyttäisi tämänhetkisen tiedon valossa pahimmillaan tapahtuvan vasta joskus loppuvuodesta. Siksi olenkin keskittynyt miettimään asioita vähän pidemmälle tulevaisuuteen. Uskon kuitenkin maailman tästä vielä avautuvan ja matkailunkin palautuvan ennalleen ennemmin tai myöhemmin. Siksi jossain vaiheessa tarjoutuu varmasti tilaisuus myös uudelle automatkalle Jenkkilässä. Minulla on aina muutama reittisuunnitelman raakile odottamassa ja nyt niiden hiomiseen on hyvin aikaa.

Osavaltiobongausta

Olemme ehtineet tekemään USA:ssa jo muutaman pidemmän automatkan. Kesän 2016 reissun jälkeen laskin siihen asti vierailemani osavaltiot ja totesin ensimmäisten 20 olevan kasassa. Siitä heräsi ajatus käydä läpi kaikki 50, olinhan jo hyvässä vauhdissa. Alaska ja Hawaiji jäävät mahdollisesti viimeisiksi, koska niitä ei oikein pysty yhdistämään automatkan varrelle yhdessä muiden osavaltioiden kanssa. Meille USA on kuitenkin ehdottomasti juuri automatkojen maa.

Tällä hetkellä olen vieraillut seuraavissa 20 osavaltiossa (vierailujärjestyksessä):

Virginia (1), New York (2), New Jersey (3), Washington (4), Oregon (5), Kalifornia (6), Nevada (7), Arizona (8), Florida (9), Illinois (10), Missouri (11), Kansas (12), Oklahoma (13), Arkansas (14), Tennessee (15), Mississippi (16), Louisiana (17), Texas (18), New Mexico (19), Utah (20).

Koska yhtään matkaa ei ole välittömässä lähitulevaisuudessa tiedossa, päätin käyttää niiden suunnittelusta vapautuneen energian reittikarttojen hahmottelemiseen. Olen laatinut vuosien varrella eri tarpeisiin lukuisia autoreittejä, jotka kaikki yhdistämällä miltei kaikki manner-USA:n puuttuvat osavaltion tulisivat vierailluiksi. Silti näidenkin matkojen toteutuessa muutama vähemmän houkutteleva paikka jäisi paitsioon. Yksikään reitti ei sisältänyt käyntiä Iowassa, Idahossa, Nebraskassa tai Pohjois-Dakotassa. Myös itärannikon pienten osavaltioiden kohdalla oli aukkoja, sillä Delaware ja Rhode Island eivät oikein sopineet minkään reitin varrelle. No, asia oli helposti korjattavissa suunnitelmia muuttamalla.

Otin pohjaksi aiemmat reittikarttani ja hahmottelin niiden pohjalta neljä uutta suunnitelmaa, jotka kattavat kaikki listaltani puuttuvat manner-USA:n 28 osavaltiota. Tutustuin netistä lukemalla noihin aiemmin pois reiteiltä jääneisiin osavaltioihin ja yritin löytää niistä jotain oikeasti kiinnostavaa. Yllättäen se ei ollut edes vaikeaa. Kaikkien nähtävyydet eivät välttämättä olleet maailmankuuluja, mutta silti joukossa oli paljon kauniita pikkukaupunkeja, hienoja vanhoja siltoja ja paljon upeita suuria seinämaalauksia. Enkä unohtanut myöskään huimia maisemia tarjoavia kansallispuistoja. Lisäksi automatkoilla ne kivoimmat jutut löytyvät usein ihan sattumalta sieltä mistä niitä vähiten osaisi odottaa.

Springfield siellä ja toinen täällä

Näitä reittikarttoja suunnitellessani törmäsin jälleen tuttuun ilmiöön liittyen paikannimiin. USA:n asutuksesta ovat vastanneet monista eri maista lähtöisin olevat siirtolaiset ja paikannimistö onkin kielelliseltä alkuperältään hyvin kirjavaa. Englanninkielisiä nimiä on tietenkin paljon, mutta myös ranska ja espanja ovat hyvin edustettuina. Seassa on lisäksi alkuperäisväestön kielien sanastoa sekä eritasoisesti englanniksi käännettyjä versioita toisen kielisistä alkuperäisistä nimistä. Osa näistä on yksinkertaisesti vain väärin ymmärrettyjä tai muuten vain paremmin englanninkieleen sovitettuja versioita alkuperäisistä nimistä.

Tämän kirjon myötä voisi kuvitella erilaisia nimiä riittävän yhden isonkin maan tarpeisiin, mutta silti samat nimet putkahtavat esiin kerta toisensa jälkeen eri puolilla maata. Esimerkiksi Atlanta on kohtalaisen tunnettu suurkaupunki Georgian osavaltiossa. Se on osavaltionsa pääkaupunki ja siellä järjestettiin kesäolympialaiset vuonna 1996. Me olemme vierailleet Atlantassa, mutta emme juuri tuossa Georgian kaupungissa. Meidän reitillemme osunut Atlanta on piskuinen kaupunki Illinoisin osavaltiossa.

Hauskin esimerkki saman nimen kierrätyksestä on Simpsoneistakin tuttu Springfield. Tämän niminen kaupunki löytyy joka toisesta osavaltiosta. Wisconsin kunnostautuu tässä oikein erityisesti, sillä siellä Springfieldejä on kokonaista viisi kappaletta. Mekin olemme vierailleet kahdessa eri Springfieldissä ja vieläpä saman automatkan aikana. Kumpikaan näistä ei kuitenkaan ollut se Simpsonien kotikaupunki. Oikeasti Simpsonien Springfield ei ole mikään oikea kaupunki, mutta sen pohjana on toiminut sarjan luojan Matt Groeningin kotiosavaltio Oregonin Springfield.

Näiden neljän tällä kertaa esittelemäni reitin varrelle ei sentään osu yhtään Springfieldiä. Silti jo ensimmäinen reiteistä tarjoaa hyviä sekaannuksen mahdollisuuksia. Vai miltä kuulostavat reitin varrelle osuvat kaksi Charlestonia ja niin ikään kaksi Wilmingtonia.

1. Itärannikon osavaltiot

USA:n itärannikolla riittää osavaltioita bongattavaksi. Kun länsirannikko jakautuu Kanadan ja Meksikon väliltä kolmen eri osavaltion alueelle, on itärannikon rantaviivalle mahdutettu osavaltioita kaikkiaan 14. Osa näistä on pieniä niin pinta-alan kuin asukasmääränkin suhteen. Syy osavaltioiden määrään löytyy historiasta. Maan itsenäistyessä mukana oli kolmetoista itärannikon siirtokuntaa, joista muodostuivat ensimmäiset kolmetoista osavaltioita. Länsirannikon osavaltiot liittyivät joukon jatkoksi vasta vuosikymmeniä myöhemmin.

Ensimmäinen neljästä reitistäni kattaa rantaviivan Washingtonista etelään päin ja pienen haukkauksen myös sisämaasta. Tämän reitin varrelle osuu peräti kuusi alkuperäisistä kolmestatoista osavaltiosta. Tarjolla on siis paljon jenkkiläisittäin vanhoja kaupunkeja. Kaikkiaan osavaltiosaldo karttuu tämän reitin myötä kymmenellä. Voit tarkastella reittiä yllä näkyvästä kartasta.

Reitti alkaa pääkaupunki Washingtonista (1), joka ei kuulu mihinkään osavaltioon. Ensimmäinen pysähdyspaikka on Länsi-Virginian osavaltion kaunis pikkukaupunki Harpers Ferry (2). Matka jatkuu Virginiaan, jossa pysähdymme Harrisonburgissa (3) ennen kuin palaamme takaisin Länsi-Virginiaan. Siellä vastaan tulee reitin ensimmäinen Charleston (4).

Bourbonviskistä tunnetun Kentuckyn osavaltion pohjoisreunaa seuraillen saavumme seuraavaksi Ohion osavaltioon, jossa pysähdymme Cincinnatin (5) kaupungissa. Ohio pian ohi on, sillä osavaltio vaihtuu heti Cincinnatin jälkeen Indianaksi. Jatkamme kohti Indianapolista (6), josta auton nokka kääntyy kohti etelää ja Kentuckya. Pysähdymme Louisvillessä (7) sekä kenties tislaamolla tai parilla ennen kuin jatkamme osavaltion läpi etelään kohti Tennesseetä.

Tennessee on tuttu jo aiemmalta matkalta, mutta silloin ehdimme käydä vain Memphisissä. Tällä kertaa reitti vie osavaltion pääkaupunki Nashvilleen (8), jonka monista musiikkiaiheisista nähtävyyksistä haluaisin tutustua ainakin Gibsonin kitaratehtaaseen. Seuraavana etelän suunnassa on vastassa Alabaman osavaltio, jossa pysähdyspaikkamme on Montgomery (9).

Alabamasta jatkamme kohti rannikkoa. Georgian osavaltiossa pysähdymme Savannahissa (10) ennen kuin lähdemme jatkamaan rannikkoa pitkin kohti lähtöpistettä. Reitin toinen Charleston (11) on vuorossa seuraavaksi Etelä-Carolinan osalvaltiossa. Reitin ensimmäinen Wilmington (12) löytyy puolestaan Pohjois-Carolinasta. Sen jälkeen pysähdymme matkalla vielä Virginian Virginia Beachilla (13), Marylandin Ocean Cityssä (14) ja presidentti Joe Bidenin kotikaupungissa Delawaren Wilmingtonissa (15).

Tämä reitti lisää listalle osavaltiot Länsi-Virginia, Ohio, Indiana, Kentucky, Alabama, Georgia, Etelä-Carolina, Pohjois-Carolina, Maryland ja Delaware.

2. Uusi-Englanti

Toinenkin reiteistäni kiertelee itärannikon osavaltioita. Tällä kertaa matka kulkee New Yorkista pohjoiseen Uuden-Englannin alueelle. Näiden kuuden osalvaltion (Maine, Vermont, New Hampshire, Massachusetts, Rhode Island ja Connecticut) lisäksi reitille osuu aiemmin näkemättä jääneistä osavaltioista Pennsylvania. Matka alkaa Philadelphiasta ja päättyy New Yorkiin. Tämän reitin varrelta löytyvistä osavaltioista kaikki paitsi Vermont ja Maine kuuluivat alkuperäisiin USA:n kolmeentoista osavaltioon. Luvassa on siis paljon historiaa. Sen lisäksi Uuden-Englannin rannikko on kuuluisa myös merenherkuistaan. Matka-ajankohdaksi voisi hyvin sopia syksy, sillä ruska on kuulemma hieno näillä tienoin. Reittikartta näkyy alla.

Alkupisteenä toimii siis Pennsylvanian osavaltion suurin kaupunki Philadelphia (1). Sieltä matka kulkee ensin New Yorkin osavaltioon, jossa tutustumme kauniiseen Finger Lakesin alueeseen (2). Toinenkin pysähdys tapahtuu vielä New Yorkin puolella osavaltion pääkaupungissa Albanyssa (3). Seuraavaksi vastaan tulee Vermontin osavaltio, jossa pysähdymme Montpellierissä (4).

Vermontin jälkeen vuorossa on Mainen osavaltio, jossa pysähdymme kaikkiaan kolmessa paikassa: Bethenissä (5), Bangkorissa (6) ja Portlandissa (7). Jatkamme rannikon antimia maistellen kohti etelää, jossa tulee seuraavaksi vastaan New Hampshiren osalvaltion Portsmouth (8).

Seuraavaksi siirrymme Massachusettsin puolelle, jossa pysähdyspaikkanamme toimii Uuden-Englannin suurin kaupunki Boston (9). Ennen New Yorkia (12) pysähdymme vielä Rhode Islandin Providencessä (10) ja Connecticutin New Havenissa (11).

Tämän reitin varrelta löytyvät uudet osavaltiot Pennsylvania, Vermont, Maine, New Hampshire, Massachusetts, Rhode Island ja Connecticut.

3. Suuret järvet

Kanadan ja USA:n rajalla sijaitsevista Suurista järvistä olen toistaiseksi nähnyt vain Michiganin, jonka rannalla sijaitsevassa Chicagossa olen käynyt. Tämä suunnittelemani reitti sai nimensä noilta järviltä, vaikka sen varrelle osuu oikeasti vain neljä järveä viidestä. Aivan Lake Superiorin rannallekaan ei reitti yllä, mutta etäisyys jää niin lyhyeksi, että varmasti tuotakin järveä tulisi käytyä katsomassa.

Yllä näkyvän kartan mukainen reitti alkaa ja päättyy Chicagosta (1). Mikäli aikataulu suinkin sallii, vietämme mielellämme useampia öitä tässä kiehtovassa suurkaupungissa niin matkan alussa kuin lopussakin. Vaikka kaupunki onkin jo pikkuisen tuttu ensimmäiseltä muutaman päivän vierailultamme, on näkemättömiä paikkoja vielä jäljellä paljon.

Reitin ensimmäinen etappi vie vanhaa valtatietä 66 pitkin lounaaseen päin. Tarkoituksena on vilkaista muutamaa aiemmalla Route 66 -matkallamme väliin jäänyttä kohdetta. Ensimmäinen yöpyminen tapahtuu jossain tämän reitin kaupungissa, josta matka jatkuu kohti Indianapolista (2). Reitti kulkee osin amissien kotiseudulla.

Indianapoliksessa käännämme auton keulan kohti pohjoista, josta löytyy reitin ensimmäinen uusi osavaltio Michigan. Siellä pysähdymme autoteollisuudestaan tunnetussa Detroitissa (3). Seuraavaksi matka jatkuu pohjoiseen Michiganjärven pohjoispuolelle. Siellä haluaisin pysähtyä Chathamissa (4) ja piipahtaa suomalaisten siirtolaisten aikoinaan perustamassa osuuskaupassa. Idea vierailusta syntyi nähtyäni televisiossa dokumentin aiheesta.

Jälkihuomautus: Se dokumentin osuuskauppa ei ollutkaan Chatmanin paikka, vaan Bruce Crossingin Settler’s Co-Op, mutta onneksi näiden paikkojen välinen etäisyys on ”vain” noin 120 mailia. Dokumentti löytyy katsottavaksi Vimeosta $10 hinnalla. Tässä alkuperäisessä dokumentissa ei taida olla suomenkielistä tekstitystä, toisin kuin Ylen lähettämässä versiossa. Valitettavasti dokumentin katseluoikeus on päättynyt jo Yle Areenassakin, eli ainoastaan tuo maksullinen versio on enää tarjolla.

Michiganin jälkeen vuorossa on Wisconsinin osavaltio, jossa pysähdymme ainakin pääkaupunki Madisonissa (5). Sieltä jatkamme kohti Minnesotan osavaltiota. Minneapolisin (6) kaupungissa vierailtuamme lähdemme seuraamaan mahtavaa Mississippijokea kohti kaakkoa. Tämä tie vie meidät Iowan osavaltion puolelle läpi komean näköisten joenvarren pikkukaupunkien. Niiden ihailun päätteeksi yövymme Dubuquen (7) upeassa historiallisessa keskustassa, josta matka jatkuu takaisin Wisconsinin puolelle. Vierailemme siellä Milwaukeessa (8) ennen paluutamme Chicagoon.

Tämän reitin myötä osavaltiolista täydentyy Michiganilla, Wisconsinilla, Minnesotalla ja Iowalla.

4. Pohjoiset osavaltiot

Viimeinen reitti sisältää jälleen joukon harvojen turistien listoille nousevia osavaltioita. Tästä porukasta vähiten vierailtujen joukkoon pääsevät Nebraska, Pohjois-Dakota ja Idaho. Etelä-Dakota ei ole kovin suosittu sekään, vaikka siellä sentään on ainakin yksi varsin tunnettu nähtävyys. Montana ja Wyoming ovat jo listalla vähän korkeammalla. Washington on selkeästi vierailluimmalla puoliskolla osavaltioista ja Colorado jo ihan siellä kärkipään tuntumassa.

Tälle USA:n pohjoisten alueiden kierrokselle tärkein motivaattori pelkkien osavaltioiden keräämisen sijaan on kuumista lähteistään tunnettu kiehtova Yellowstonen kansallispuisto. Pääosa puistosta sijaitsee Wyomingin puolella, mutta osansa siitä saavat myös naapuriosavaltiot Montana ja Idaho. Yellowstone sijaitsee sen verran syrjässä suurkaupungeista, että siihen tutustuminen vaatii melkein väkisinkin jonkinlaisen roadtripin. Miksipä en sitten samalla kartuttaisi osavaltiosaldoani näiden vähän harvinaisempien tuttavuuksien osalta. Tämän neljännen reitin yksityiskohtia voit katsella alla näkyvästä kartasta.

Reitti alkaa Coloradon pääkaupunki Denveristä (1). Matkaa on taitettavaksi sen verran paljon, että tämä noin 650 000 asukkaan kaupunki saa jäädä ainoaksi varsinaiseksi kohteeksi Coloradon puolella. Reitti kiertää Coloradon jälkeen Wyomingin kaakkoisnurkan läpi, mutta seuraava varsinainen pysähdyspaikka löytyy Nebraskasta. Tämäkin osavaltio jää varsin vähälle huomiolle. Ainoa varsinainen Nebraskan nähtävyys reitillämme on Agate Fossil Beds National Monument (2), suuri mioseenikauden fossiilien löytöpaikka.

Matka jatkuu kohti Etelä-Dakotaa, jossa yövymme Rapid Cityssä. Matkan varrella tutustumme värikkäistä kallioistaan kuuluun Badlandsin kansallispuistoon (3). Rapid Citystä käsin piipahdamme tutustumassa myös Mt. Rushmorella (4) vilkaisemassa kallioon kaiverrettuja presidenttejä. Samalla lienee syytä käydä katsomassa myös pikkuisen isommassa mittakaavassa tekeillä olevaa intiaanisoturi Hullun Hevosen muistomerkkiä (eng. Crazy Horse Memorial).

Kohti Pohjois-Dakotaa matkatessamme piipahdamme televisiosarjastakin tutussa Deadwoodin villinlännenkaupungissa. Itse Pohjois-Dakotan puolelta ainoaksi nähtävyydeksi jäänee Theodore Rooseveltin kansallispuisto (5), jossa sielläkin on tarjolla varsin hulppeita maisemia.

Seuraavana osavaltiona reitin varrella on Montana, jonka kaakkoiskulman läpi ajamme vain päästäksemme Wyomingin puolelle. Seuraava tärkeä kohde on vihdoin Yellowstonen kansallispuisto (6). Sieltä matkaamme Idahon ja Montanan kautta Washingtonin osavaltioon ja reitin päätepisteeseen Seattleen (7). Matkan varrelle osuu mm. Twin Peaks -sarjan kuvauspaikkana toiminut Snoqualmien laakso, jossa teemme pienen kierroksen ennen asettumista muutamaksi päiväksi Seattleen. Kaupunki on tuttu jo lyhyeltä visiitiltä kesältä 2014.

Tämän reitin myötä vierailemieni osavaltioiden lista täydentyy näiden viimeisten seitsemän osavaltion osalta: Colorado, Nebraska, Etelä-Dakota, Pohjois-Dakota, Montana, Wyoming ja Idaho.

---

Tässä vaiheessa nämä ovat tosiaan ihan pelkkiä suunnitelmia. Vielä on mahdoton arvella milloin tällaiset reissut mahtaisivat toteutua vai toteutuvatko ne koskaan. Tämän epävarmuuden keskellä ei oikein voi muuta kuin haaveilla. Siihen nämä reittisuunnitelmat ovat hyvää polttoainetta.