Toinen Universal-päivä vei meidät Universal Islands of Adventure -puistoon, jossa tärppilistallamme oli edellistä päivää selvästi enemmän laitteita. Mukana oli mm. Floridan nopein vuoristorata sekä edellisen vierailumme aikana vasta rakenteilla ollut Skull Island, joka kuulosti silloin todella mielenkiintoiselta. Ei siis auttanut, vaikka jalat eivät ehtineetkään yön levon myötä palautua edellisten päivien koettelemuksista. Huvittelua oli jatkettava, vaikka sitten hampaat irvessä.

Disneyn jälkeen olivat vuorossa Universalin huvipuistot. Orlandon neljän Universal-puiston kokonaisuudesta valitsemamme kaksi sijaitsivat vieri vieressä ja niihin molempiin kuljettiin saman viihdekompeksin Universal CityWalkin läpi. Kaksi seuraavaa päivää kuluivat näissä puistoissa, mistä johtuen vuorossa oli reissun päiväni murmelina -osuus. Päivät alkoivat täysin identtisellä kaavalla.

Orlandon vierailumme ensimmäinen kokonainen päivä oli pyhitetty Walt Disney Worldille. Sen neljästä puistosta päädyimme jo toisen kerran siihen kaikista tunnetuimpaan eli Magic Kingdomiin. Tämä on se perusdisney, josta kokonaisuus sai alkunsa. Se on rakennettu alkuperäisen Anaheimin Disneylandin mallin mukaan ja sama malli on kopioitu myös muihin Disneylandeihin eri puolille maailmaa.

Uudenvuodenpäivänä oli edessä lähtö Miami Beachilta. Päivän ensimmäinen rasti löytyi lentokentältä, jossa meitä odotti vuokra-auto. Olimme varanneet edellisen illan kuljetushärdellin pelästyttäminä Uber-kyydin autovuokraamoon jo etukäteen aamuksi valmiiksi. Valintamme kohdistui pikkuisen isompaan UberXl-autoon, jotta kyydissä ei tarvitsisi istua matkatavarat suussa. Tämä olikin hyvä, sillä saimme yllättäen kyytiin lisämatkustajia.

Lähdimme Floridaan hakemaan talven synkkyyden keskelle valoa, ja miksei vähän lämpöäkin. Sääennuste kyllä lupaili eteläiseen Floridaan 20-25 asteen lukemia matkan ajalle, mutta aiemman kokemuksen puuttuessa en osannut arvioida, miltä moinen lämpö mahtanee Floridan talvessa tuntua. Esimerkiksi Andalusiassa olen joutunut keskitalvella vetämään kevytuntuvatakin päälle vielä 20 asteen lämmössäkin. Pakkasin siis mukaan varmuudeksi vähän kaikenlaista vaatetta.

Aivan Málagan vanhankaupungin laidalta löytyvä palatsilinnoitus Alcazaba on yksi parhaiten säilyneistä islaminuskoisten maurien rakentamista linnoituksista Espanjassa. Se on toki paljon pienempi kuin kuuluisa isoveljensä Granadassa, mutta samalla se on paljon helpommin saavutettavissa. Málagaan pääsee suoralla lennolla Suomesta, kun taas kaukana sisämaassa sijaitseva Granada on vähän syrjässä.

Myyttinen leijonakala Merlion on Singaporen kaupunkivaltion virallinen maskotti. Tämä erikoinen otus on ruumiiltaan kala ja päältään leijona. Se ei kuitenkaan ole peräisin kansantaruista vaan ihan puhtaasti markkinointiosaston kynästä. Maskotti luotiin vuonna 1964 vauhdittamaan matkailua kaupunkivaltioon sen ollessa juuri itsenäistymässä Malesian alaisuudesta. Hahmo jää tuskin kenellekään Singaporessa vierailevalle tuntemattomaksi, sen verran monessa paikassa se on esillä.

Vuonna 1902 valmistunut Punaisenjoen ylittävä Long Bienin silta on tärkeä osa Hanoin historiaa. Sen rakensivat ranskalaiset ja amerikkalaiset yrittävät sen rikkoa. Siitä huolimatta niin junat kuin mopotkin kulkevat sen yli yhä edelleen päivittäin. Aamuisin sen yli kulkee tasainen virta töihin matkaavia kaupunkilaisia ja illalla niin turistit kuin paikallisetkin pysähtyvät sen keskelle ihailemaan auringonlaskua. Long Bien kuvastaa silkalla olemassa olollaan hanoilaisten sitkeyttä. Vaikeiden aikojen arvet näkyvät, mutta silta kantaa ne urheasti.

Keskeisellä paikalla Ravennassa sijaitseva Pyhän Fansiskuksen basilika oli aikoinaan viimeiset vuotensa kaupungissa asuneen runoilijan Dante Alighierin suosikkikirkko. Nykyisin kirkko lienee tunnetuin kryptastaan. Sinne ei pääse vierailemaan, mutta katselemaan kyllä. Krypta on nimittäin veden vallassa ja siellä pitävät majaansa kalat. Näin voi käydä, kun rakennetaan kaupunki jokisuistoon.

Junakatu Hanoissa on erikoinen nähtävyys. Ennen vuotta 2018 se oli melko tuntematon turistien keskuudessa. Sitten se alkoi esiintyä somessa ja loppuvuodesta 2019 siitä oli julkaistu Instagramissa jo miltei 20 000 kuvaa. Tämä arkipäiväinen kahden kadunkulman välinen junaradan pätkä kohosi nopeasti yhdeksi kaupungin suosituimmista ja kuvatuimmista kohteista. Me kävimme paikalla kesällä 2019, jolloin paikalle sai kävellä ilman sen ihmeellisempiä seremonioita. Sittemmin turistien turvallisuudesta huolestuneet viranomaiset ovat viheltäneet pelin poikki ja nykyisin paikalle saapuminen vaatii jo pikkuisen ennakkovalmistelua.