Espanjan Aurinkorannikolla voi tehdä paljon muutakin kuin löhötä rannalla. Yksi mielenkiintoinen vierailukohde löytyy rinteeltä vähän Benalmádenan kaupungin yläpuolelta. Kyseessä on hyvän kokoinen trooppinen kasvihuone täynnä perhosia eri puolilta maailmaa.

Keskeisellä paikalla vanhassakaupungissa sijaitseva Málagan katedraali on melkoisen suurikokoinen rakennus. Monen muun Andalusian kaupungin pääkirkon tapaan sekin on rakennettu aiemman moskeijan paikalle. Katedraalin pohjoinen torni kohoaa 84 metrin kokeuteen, mikä tekee kirkosta Andalusian toiseksi korkeimman. Ainoastaan Sevillan katedraalin kellotorni Giralda kurottaa ylemmäs. Málagan katedraalin suunnitelmassa oli mukana myös eteläinen torni, mutta se jäi rakentamatta rahojen loppuessa. Kirkko onkin hieman toispuoleisen näköinen pääjulkisivunsa suunnasta nähtynä, mistä johtuen paikalliset ovat antaneet sille lempinimen La Manquita (suom. yksikätinen rouva).

Valitettavasti kaikki kiva loppuu aikanaan. Meidän vuodenvaihteen reissumme osalta loppu oli lähellä, kun auton nokka kääntyi Cocoa Beachilta kohti Miamia, jonne majoituimme viimeiseksi yöksi. Samalla pääsimme tutustumaan lyhyesti itse Miamin kaupunkiin. Siitä emme aiemmin olleetkaan nähneet juuri muuta kuin lentokentän. Miami Beachan on oma kaupunkinsa, vaikka näistä kahdesta usein puhutaankin vain Miamina.

Orlandon huvipuistoissa kolme päivää kierreltyämme olimme sen verran puhki, että oli aika tehdä jotain leppoisampaa. Tähän sopi hyvin siirtyminen Cocoa Beachin saarelle avaruusrannikkona eli Space Coastina tunnetulle Floridan itärannikon alueelle. Nimi tulee läheiseltä Kennedyn avaruuskeskukselta, joka on jo pitkään ollut tärkeä niin suora kuin välillinenkin työn tarjoaja alueella. Meillä oli tosin tällä kerralla ihan muita suunnitelmia pelkän kuukivien hipelöinnin sijaan.

Lähdimme Floridaan hakemaan talven synkkyyden keskelle valoa, ja miksei vähän lämpöäkin. Sääennuste kyllä lupaili eteläiseen Floridaan 20-25 asteen lukemia matkan ajalle, mutta aiemman kokemuksen puuttuessa en osannut arvioida, miltä moinen lämpö mahtanee Floridan talvessa tuntua. Esimerkiksi Andalusiassa olen joutunut keskitalvella vetämään kevytuntuvatakin päälle vielä 20 asteen lämmössäkin. Pakkasin siis mukaan varmuudeksi vähän kaikenlaista vaatetta.

Aivan Málagan vanhankaupungin laidalta löytyvä palatsilinnoitus Alcazaba on yksi parhaiten säilyneistä islaminuskoisten maurien rakentamista linnoituksista Espanjassa. Se on toki paljon pienempi kuin kuuluisa isoveljensä Granadassa, mutta samalla se on paljon helpommin saavutettavissa. Málagaan pääsee suoralla lennolla Suomesta, kun taas kaukana sisämaassa sijaitseva Granada on vähän syrjässä.

Reissun viimeiseksi pariksi yöksi palasimme takaisin Nizzaan, vaikka emme oikeastaan sieltä missään vaiheessa poistuneetkaan. Silti kolmen päivän päiväretkiohjelman ja kaupungin itälaidalla majoittumisen jälkeen siirtymä takaisin keskustan puolelle tuntui isolta muutokselta. Paluun tunnelmaa oli mukana myös siksi, että majoituimme samaiseen hotelliin, jossa yövyimme ensimmäisellä Nizzan vierailullamme 23 vuotta aiemmin.

Seikkailimme Rivieralla Nizzan ja Mentonin välillä kulkevia maisemateitä pitkin. Ihan korkein tie jäi meiltä kokematta, mutta toiseksi korkeimmalla kulkevaa Moyenne Cornichea pitkin ajelimme useaan otteeseen. Korkeuksissa kulkevat maisemareitit ovat toki kivoja, koska niiden varrelta avautuvat huikeat maisemat merelle ja rannikon kyliin. Lähinnä rantaa kulkeva reitti Basse Corniche, virallisemmin Corniche Inférieure, vie kuitenkin sinne ylhäältä näkyvien kylien keskelle. Tämä tie ei ole paras valinta nopeaa etenemistä kaipaaville, vaan se sopii paremmin leppoisaan maisemien ihailuun keskittyville autoilijoille. Siksi se oli meidän suosikkimme.

Ensimmäisen matkaviikon lopulla oli edessä majapaikan vaihto ja liikkuvuuden lisääntyminen. Kirjauduimme ulos ensimmäisestä hotellista ja könysimme viereisen rautatieaseman yhteydessä toimivalle autonvuokraamolle. Nappasimme allemme pienen mutta pippurisen kärryn ja köröttelimme sillä Port Lympian sataman toisella puolella sijaitsevaan villaan. Tämän kauniin rakennuksen ullakkohuoneistossa majoittuisimme seuraavat kolme yötä.

Tiesimme jo entuudestaan kesäisen Nizzan olevan lämmön puolesta erinomaisesti meille sopiva matkakohde. Meren läheisyys ja herkullinen ruokatarjonta eivät nekään varsinaisesti haitanneet. Edellisestä vierailustakin oli ehtinyt vierähtää jo miltei seitsemän vuotta. Ranskan vallannut poikkeuksellinsen kova helleaalto tuli näiden päälle vielä positiivisena yllätyksenä. Lämpöä riitti lopulta oikein kunnolla ja tunnelma muistutti enemmän tropiikkia kuin eteläistä Ranskaa.