Vuonna 1902 valmistunut Punaisenjoen ylittävä Long Bienin silta on tärkeä osa Hanoin historiaa. Sen rakensivat ranskalaiset ja amerikkalaiset yrittävät sen rikkoa. Siitä huolimatta niin junat kuin mopotkin kulkevat sen yli yhä edelleen päivittäin. Aamuisin sen yli kulkee tasainen virta töihin matkaavia kaupunkilaisia ja illalla niin turistit kuin paikallisetkin pysähtyvät sen keskelle ihailemaan auringonlaskua. Long Bien kuvastaa silkalla olemassa olollaan hanoilaisten sitkeyttä. Vaikeiden aikojen arvet näkyvät, mutta silta kantaa ne urheasti.
Junakatu Hanoissa on erikoinen nähtävyys. Ennen vuotta 2018 se oli melko tuntematon turistien keskuudessa. Sitten se alkoi esiintyä somessa ja loppuvuodesta 2019 siitä oli julkaistu Instagramissa jo miltei 20 000 kuvaa. Tämä arkipäiväinen kahden kadunkulman välinen junaradan pätkä kohosi nopeasti yhdeksi kaupungin suosituimmista ja kuvatuimmista kohteista. Me kävimme paikalla kesällä 2019, jolloin paikalle sai kävellä ilman sen ihmeellisempiä seremonioita. Sittemmin turistien turvallisuudesta huolestuneet viranomaiset ovat viheltäneet pelin poikki ja nykyisin paikalle saapuminen vaatii jo pikkuisen ennakkovalmistelua.
Văn Miếu eli tuttavallisemmin Kirjallisuuden temppeli on Hanoin yksi tärkeimmistä ja mahdollisesti vierailijalle miellyttävin temppeli. Se perustettiin jo vuonna 1070, mutta se rakennettiin uudelleen Trần-dynastia kaudelta alkaen parisataa vuotta myöhemmin. Temppelin merkityksestä kertoo jotain sekin, että se on päässyt 100 000 dongin seteliin.
Jadevuoren temppeli on yksi Hanoin tärkeimpiä temppeleitä ja se sijaitsee keskeisellä paikalla Hoàn Kiếm -järven saaressa. Temppeliin kuljetaan pitkin kaunista punaista puusiltaa, joka tunnetaan Nousevan auringon siltana. Silta on erityisen hieno iltavalaistuksessaan auringon laskettua. Itse temppeli sulkee ovensa jo iltakuudelta, mutta hienosti punaisena hohtavaa siltaa voi onneksi ihailla edelleen järven rannalta käsin.
Mistä vietnamilaiset saavat vetensä? Hanoista. Tällaista puujalkaa veisteli rajavartiolaitoksen passia tarkastava virkailija Helsinki-Vantaalla nähtyään vaimoni lentolipun määränpään. Vesikysymys oli siis ratkaistu jo ennen kuin pääsimme edes perille kohteeseen ja kahvin kohtaloa selvittelimme seuraavien neljän päivän aikana.
Tiesimme jo ennakolta vietnamilaisen kahvin olevan mainiota. Siksi meillä olikin kovat odotukset tulossa olevien kahvihetkien osalta. Kirjoitin vietnamilaisesta kahvista jo aiemmin (ks. vietnamilainen kahvi), joten nyt en puutu paikallisen kahvin erikoisuuksiin vaan keskityn itse kahviloihin.
Jo ensimmäisessä kohteessamme Hanoissa kävimme tutustumassa useampaan kahvilaan. Pohjois-Vietnam on maan vaurainta osaa ja tämän takia Hanoin kahvilatarjonta on hyvin laaja. Tässä esittelen viisi mielenkiintoisinta testaamistamme Hanoin kahviloista. En voi luvata näiden kahviloiden olevan kaupungin parhaita, sillä otantani oli aivan liian suppea. Kaikki olivat kuitenkin mainioita ja vieläpä toisiinsa verrattuna hyvin erilaisia. Joukossa on niin isoa ketjua kuin kierrätysmateriaaleilla sisustettua hipsterikahvilaakin. Näiden viiden kahvilan sijainnit löytyvät alla näkyvältä kartalta.
Kesäinen Vietnamin matkamme ensimmäinen etappi oli maan pääkaupunki Hanoi. Saavuimme tähän liki kahdeksan miljooonan asukkaan metropoliin yhdellä pompulla Hongkongin kautta. Matka-aikaa kertyi kaikkiaan yli 15 tunnin verran.
Hanoin kesä tarjosi meille miellyttävää lomasäätä. Vietimme kaupungissa kaikkiaan neljä päivää, joista kaksi oli kauniin aurinkoisia ja kaksi puolestaan pilvisiä. Pilvisinäkin päivinä harmaa taivas oli niin kirkas, että aurinkolaseja oli pakko käyttää. Yhtenä yönä ja seuraavana aamuna satoi vettä. Kaupungille jalkautuessamme sää oli kuitenkin jo kuivunut. Lämpötila pyöri 35 asteen molemmin puolin ja hetkittäin huima kosteus sai lämmön tuntumaan yli kymmenen astetta mittarin näyttämää lukemaa kuumemmalta.
