New Yorkin metro eli paikallisittain Subway sai alkunsa jo vuonna 1904 ja se onkin yksi maailman vanhimmista metrojärjestelmistä. Se kaikista vanhin metro löytyy toki Lontoosta ja USA:ssakin peräti kaksi kaupunkia ehti New Yorkin edelle tässä kehityksessä. Kaikkiaan New Yorkin metro oli ensimmäisen linjansa avautuessa matkustajille yhdeksäs vastaava järjestelmä maailmassa. Matkustajamäärässä New Yorkin metro on maailman seitsemänneksi vilkkain ja asemien määrässä se on ylivoimainen ykkönen. Junat kuljettavat ihmisiä ympäri vuorokauden.

Nykyään EU:ssa matkustaessa on helppo unohtaa, että vielä muutama vuosi sitten aina Suomen rajojen ulkopuolella liikkuessa piti matkapuhelimen asetuksista laittaa mobiilidatan verkkovierailut eli roaming pois päältä suurten laskujen välttämiseksi. Roaming-maksujen kohtuullistamisen myötä puhelinlaskut pysyvät EU-alueella kurissa, vaikka bitti viuhuisi vähän enemmänkin. Toisin kuitenkin on EU:n ulkopuolella, jossa pitää edelleen olla tarkkana. Tämä ei silti tarkoita, etteikö mobiilidataa voisi käyttää matkalla. Kustannusten hillitsemiseen löytyy useampiakin vaihtoehtoja.

Lennon laskeutuessa jollekin USA:n kentistä jännittää aina, kauanko aikaa tuhraantuu maahan saapumiseen liittyviin muodollisuuksiin. Toisinaan saattaa selvitä tunnissa, joskus menee kaksi. Jonottaminen ja byrokratian määrä tuntuvat todella turhauttavilta, mutta onneksi niiden minimoimiseen on nyt tarjolla toimivan tuntuinen vaihtoehto.

Mistä vietnamilaiset saavat vetensä? Hanoista. Tällaista puujalkaa veisteli rajavartiolaitoksen passia tarkastava virkailija Helsinki-Vantaalla nähtyään vaimoni lentolipun määränpään. Vesikysymys oli siis ratkaistu jo ennen kuin pääsimme edes perille kohteeseen ja kahvin kohtaloa selvittelimme seuraavien neljän päivän aikana.

Tiesimme jo ennakolta vietnamilaisen kahvin olevan mainiota. Siksi meillä olikin kovat odotukset tulossa olevien kahvihetkien osalta. Kirjoitin vietnamilaisesta kahvista jo aiemmin (ks. vietnamilainen kahvi), joten nyt en puutu paikallisen kahvin erikoisuuksiin vaan keskityn itse kahviloihin.

Jo ensimmäisessä kohteessamme Hanoissa kävimme tutustumassa useampaan kahvilaan. Pohjois-Vietnam on maan vaurainta osaa ja tämän takia Hanoin kahvilatarjonta on hyvin laaja. Tässä esittelen viisi mielenkiintoisinta testaamistamme Hanoin kahviloista. En voi luvata näiden kahviloiden olevan kaupungin parhaita, sillä otantani oli aivan liian suppea. Kaikki olivat kuitenkin mainioita ja vieläpä toisiinsa verrattuna hyvin erilaisia. Joukossa on niin isoa ketjua kuin kierrätysmateriaaleilla sisustettua hipsterikahvilaakin. Näiden viiden kahvilan sijainnit löytyvät alla näkyvältä kartalta.

Olen päättänyt parin aiemman matkakertomukseni kokoelmaan käytännön havaintoja, joita matkalta oli tarttunut mukaan. Vietnaminkin osalta tällaiselle voisi hyvin olla tarvetta. No, täältä pesee.

Vietnam ei ollut ihan yhtä haastava maa kuin vaikkapa Myanmar, eikä kulttuurišokkikaan ollut samaa tasoa kuin Japanissa. Palvelujen saatavuus Vietnamissa on hyvällä tasolla ja suhtautuminen turisteihin on pääosin ystävällistä. Toisaalta räikeä ero turistien ja paikallisten tulotasoissa näyttää kannustavan monenlaiseen linssiinviilaamiseen. Suosittelenkin kevyttä vainoharhaisuutta kaikkien ilman selvää syytä sinua lähestyvien paikallisten suhteen.

Havaitsimme Myanmarin omalla tavallaan haastavaksi maaksi turistille, ainakin näin kuumimman sesongin ulkopuolella. Liikennevälineiden osalta tarjonta oli vähäistä ja osassa paikoista monet ravintolat olivat sulkeneet ovensa seuraavaan sesonkiin asti.

Näiden ajankohtaan liittyvien haasteiden lisäksi moni muukin käytännön asia vaati keskittymistä. Jopa tuiki tavallinen valuutan vaihtaminen edellytti etukäteisvalmisteluja onnistuakseen. Maan aikavyöhykekin on ihan omituinen. Meillä oli matkaopaskirja apunamme ja lisäksi kyselimme vielä vinkkejä maassa työnsä puolesta useita kertoja vierailleelta ystävältämme. Näistä huolimatta yllätyksiä tuli vastaan. Siksi ajattelin koota tähän listan käytännön havainnoista, joita tein ja jotka mahdollisesti voivat auttaa muita Myanmarin matkaa suunnittelevia.

Huonosti nukutut yöt reissussa ovat minulle tuttuja. Kyse ei ole itse aiheutetusta ongelmasta, sillä en joitain hyvin harvinaisia poikkeuksia lukuunottamatta harrasta yöelämää matkoilla. Yleensä huono uni on seurausta majapaikkaan kantautuvasta metelistä. Olen herkkäuninen ja herään helposti tietyn tyyppisiin ääniin. Puheääni, musiikki ja terävät kolahdukset ovat pahimpia. Suurimman ongelman hotelleissa nukkumiselle aiheuttavat muut asiakkaat. Ei auta, vaikka hotellin käytävillä erillisin kyltein kehotetaan liikkumaan hiljaa, joidenkin ihmisten on silti keskellä yötäkin pakko kälättää kovaan ääneen huoneeseen palatessaan.

Pyrin aktiivisesti välttämään meluongelmia kiinnittämällä majapaikan valintaan erityistä huomiota. Luen muiden matkailijoiden arvioita eri foorumeilta ja jätän suosiolla muille hotellit, joista löytyy havaintoja öisistä häiriöistä. Tämäkään ei tosin aina auta, sillä vähemmän herkkäuniset asiakkaat eivät meluisuutta edes huomaa. Osa pystyy nukkumaan vaikka pommi räjähtäisi naapurissa. Nämä ihmiset eivät arvioissaan mainitse melua.

Ajattelin koota yhteen joitain itse käyttämiäni ja hyviksi havaitsemiani niksejä, joilla nukkumistaan pystyy edesauttamaan hotellissa majoittuessa.

Vuosi 2018 on ihan lopuillaan, joten nyt on hyvä hetki luoda silmäys taakse päin ja vilkaista matkavuoden tapahtumia. Ajattelin tällä kertaa katsella asioita paristakin eri vinkkelistä. Aluksi vuoron saavat vuoden 2018 parhaat hotellikokemukset.

Yövyin vuonna 2018 yhteensä neljässätoista eri hotellissa. Nämä olivat kaikki varsin onnistuneita valintoja, paitsi moneen kertaan haukkumani Reykjavikin hotelli (ks. Uneton Reykjavikissa), jossa ei uni tullut. Moni hotelleista hoiti tehtävänsä hienosti kuitenkaan ihmeellisemmin loistamatta. Nämä nyt esiin nostamani kolme olivat selviä poikkeuksia. Ne todellakin loistivat.

USA on roadtripien luvattu maa. Olemme tehneet siellä kaksi isompaa automatkaa, joista molempien reittiä voi pitää klassikona. USA:sta eivät kuitenkaan klassiset roadtripit pääse loppumaan kesken. Automatkailun alkuaikoina 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä syntyi useampia tällaisia reittejä, joilla jokaisella on omat faninsa, ja joita yritetään pitää edelleen hengissä vuosikymmenten saatossa tapahtuneesta tieverkon merkittävästä uudistamisesta huolimatta. Internetistä löytyy paljon vinkkejä aiheesta.

Japanin junamatkamme matkakertomus on varsinaisen reitin osalta nyt kerrottu. Ajattelin vielä ennen perinteisen tilinpäätöksen esittelyä kerätä yhteen kaikki tekemäni käytännön havainnot Japanista. Näihin on sitten itsekin kiva palata, kun seuraava vierailu tulee ajankohtaiseksi.

Japani oli ylivoimaisesti haastavin matkakohde, jossa olen koskaan käynyt. Iso tekijä oli jo se, ettei englannin kielellä juurikaan pärjännyt edes auttavasti. Meillä onneksi yksi matkaseurueen jäsen puhui japania ja oli käynyt maassa useita kertoja. Hän toimi oppaana ja me muut seurasimme perässä. Vaikka yleensä itse oman ruokakuntamme matkoilla otan tämän oppaan roolin, oli perässäkävelijäksi todella helppo heittäytyä. Siinä jäi hyvin aikaa havainnoida ympäristön yksityiskohtia ja ikuistaa niitä kameran muistikortille. Yritin kuitenkin edes pikkuisen skarpata, että sitten joskus Japaniin omatoimisesti matkatessani en olisi ihan hukassa.