Seikkailimme Rivieralla Nizzan ja Mentonin välillä kulkevia maisemateitä pitkin. Ihan korkein tie jäi meiltä kokematta, mutta toiseksi korkeimmalla kulkevaa Moyenne Cornichea pitkin ajelimme useaan otteeseen. Korkeuksissa kulkevat maisemareitit ovat toki kivoja, koska niiden varrelta avautuvat huikeat maisemat merelle ja rannikon kyliin. Lähinnä rantaa kulkeva reitti Basse Corniche, virallisemmin Corniche Inférieure, vie kuitenkin sinne ylhäältä näkyvien kylien keskelle. Tämä tie ei ole paras valinta nopeaa etenemistä kaipaaville, vaan se sopii paremmin leppoisaan maisemien ihailuun keskittyville autoilijoille. Siksi se oli meidän suosikkimme.

Ensimmäisen matkaviikon lopulla oli edessä majapaikan vaihto ja liikkuvuuden lisääntyminen. Kirjauduimme ulos ensimmäisestä hotellista ja könysimme viereisen rautatieaseman yhteydessä toimivalle autonvuokraamolle. Nappasimme allemme pienen mutta pippurisen kärryn ja köröttelimme sillä Port Lympian sataman toisella puolella sijaitsevaan villaan. Tämän kauniin rakennuksen ullakkohuoneistossa majoittuisimme seuraavat kolme yötä.

Missä kuuma, siellä me. Kun kesä ei ottanut Suomessa tullakseen ja Ranskan ylle parkkeerasi tulipunainen käristyskupoli, pakkasimme oitis kesäloman alettua laukkumme ja lennähdimme Nizzaan. Aluksi tarkoituksenamme oli siirtyä välillä muutamaksi päiväksi Marseillesiin, mutta lopulta pysyimmekin Nizzassa.

Näin on matkakertomus taas päässyt loppuun asti ja on aika tarkastella paljonko lysti maksoi. Olin tällä kertaa taas hyvin säntillinen ja keräsin jokaisen yksittäisen kulun ylös. Olen tuttuun tapaan jakanut kulut muutamaan erään. Näistä kustakin erittelen tarkemmin, miten lopulliseen summaan on päästy. Tosin ruokakuluista en jaksa menemään yksittäisiin kuluihin asti.

Halusimme osana Rivieran syyslomaamme käydä tutustumassa Nizzaa ympäröivän alueen vanhoihin kukkulakaupunkeihin. Tämä olisi ollut toteutettavissa myös julkista liikennettä käyttäen, sillä bussiyhteydet alueella ovat varsin hyvät ja kertalippu maksaa vain 1,50€. Bussi vain on niin tukalan hidas ja kankea väline matkantekoon. Siksi päädyimme vuokra-autoon.

Syksyn jo kolkutellessa ovella koto-Suomessa päätimme vielä jatkaa kesää ja siirtää itsemme muutamaksi päiväksi Välimeren äärelle. Kohteena oli Ranskan Rivieralla sijaitseva Nizza, joka on meille entuudestaan tuttu kaupunki. Edellisestä vierailusta tosin oli ehtinyt jo kulua reilut 16 vuotta. Pikkuisen liian pitkään, seuraava vierailu on kyllä vuorossa pikemmin.