Bolognan kaupungintalo Palazzo D’Accursio sijaitsee kaupungin tärkeimmän aukion Piazza Maggioren laidalla. Rakennuksen tunnistettavin piirre on sen kellotorni. Tokihan kaupungintalossakin on torni oltava, kun tornien kaupungissa kuitenkin ollaan. Tähän keskeisellä paikalla sijaitsevaan torniin on mahdollista myös kiivetä ihailemaan maisemia.

Rooman historiallinen keskusta on täynnä kauniita aukioita. Piazza Navona on näistä yksi kuuluisimmista ja myös selvästi yksi turistien eniten suosimista. Aukion paikalla sijaitsi roomalaisella kaudella keisari Dominitianuksen rakennuttama stadion. Tämä brutaalien urheilutapahtumien näyttämö oli suunnilleen saman muotoinen kuin nykyinen aukio. Piazza Navonaa koristaa kolme suihkulähdettä ja sitä reunustavat useat barokkityyliset palatsit. Aukion toiselta pitkältä sivulta löytyy myös kaunis Sant’Agnese in Agonen kirkko. Tämä tuskin yllättää ketään, sillä Roomassahan kirkkoja on ihan joka paikassa.

Piazza Grande on Arezzon historiallisen keskustan pääaukio, kuten sen nimestäkin voi jo päätellä. Se ei ole valtavan suuri modernein silmin katsottuna, mutta keskiaikaisen kukkulakaupungin aukioksi se on hyvän kokoinen. Aukio on hauskasti kalteva ja sen toisessa alanurkassa sijaitsee katseenvangitsijana katettu kaivo. Sen ympärillä sijaitsee useita mielenkiintoisia rakennuksia.

Italian Rimini on kohde, jonne tullaan yleensä kaupungin edustalla levittäytyvän kuuluisan pitkän hiekkarannan vuoksi. Mekin valitsimme sen yhdeksi Italian matkamme kohteista osittain juuri tuon rannan takia, mutta halusimme toki nähdä muutakin. Yksi päivä rantaelämää riitti hyvin, lopun ajan käytimme tutustuen kaupungin muuhun antiin. Löysimme pian sataman jatkeena kohti sisämaata työntyvän kanavan, jonka varrella oli kiva kävellä. Kanava vaikutti niin mielenkiintoiselta, että se ansaitsee ihan erillisen esittelyn.

Keskeltä Bolognaa löytyy tämä kaupungin suurin ja suosituin kirkko, johon riittää vierailijoita jonoksi asti. Kaupungissa 400-luvulla vaikuttaneelle piispalle ja kaupungin suojelupyhimykselle Pyhälle Petroniukselle pyhitetty basilika on statukseltaan vähäisempi basilika, mutta kooltaan jotain ihan muuta. Kyseessä on nimittäin maailman kymenenneksi suurin kirkko. Pyhän Petroniuksen jäänteet löytyvät kirkon sisältä, joskin ne siirrettiin sinne vasta vuonna 2000 toisesta kirkosta Bolognassa.

Riminin vanhassakaupungissa on edelleen tarjolla pari nähtävyyttä antiikin Rooman ajalta. Näistä toinen on tämä Augustuksen riemukaari, joka toimi aikoinaan myös porttina kaupunkiin. Riemukaaren valmistuttua vuonna 27 ennen ajanlaskun alkua kaupunki oli muurien ympäröimä, kuten tuolloin tapana oli. Joidenkin arvioiden mukaan Augustuksen riemukaari on vanhin yhä jäljellä oleva tämän kokoluokan antiikin Rooman aikainen kaari.

Kävimme kesällä 2024 Firenzessä kolmannen kerran. Tällä kerralla pääsimme vihdoin tutustumaan tarkemmin kaupungin kenties keskeisimmällä paikalla sijaitsevaan Palazzo Vecchioon. Tämä yli 700 vuotta sitten rakennettu linnoitusmainen palatsi toimii nykyisin Firenzen kaupungintalona, mikä on varsin lähellä sen alkuperäistä käyttötarkoitusta. Siinä välissä se on ehtinyt toimia myös kaupungin mahtisuvun Medicien asumuksena.

Italian lomamatkamme vei meidät lopulta Bolognaan, joka oli reittimme kohteista viimeinen. Matkasimme siirtymätaipaleen Firenzestä pikajunalla, jolla ei aikaa tuhraantunut kuin puolisen tuntia. Bologna oli sekin jo ennalta tuttu kohde. Teimme ensivisiittimme kaupunkiin kahden vuoden takaisella automatkallamme ja tykästyimme tähän leppoisaan ruokakohteeseen välittömästi. Onneksi Bologna oli huippu myös tällä toisella vierailullamme.

Kun kävi selväksi, että kesälomamme kohdemaa tulisi olemaan Italia, päätimme oitis, että ainakaan Firenzeen emme tule tällä kerralla päätymään. Emme kuitenkaan ihan onnistuneet tässä välttelyssä, sillä päädyimme Firenzeen jopa kahteen kertaan. Yritimme kovasti miettiä vaihtoehtoisia reittejä, mutta emme hyvää sellaista kuitenkaan löytäneet. Puolentoista tunnin junayhteys Roomasta keskelle Toscanaa oli yksinkertaisesti liian houkutteleva.

Kesälomareissumme Italiassa jatkui Roomasta aluksi junalla Firenzeen ja siitä yhden yön levättyämme edelleen vuokra-autolla parin tunnin päähän etelän suuntaan Montalcinon pikkuiseen kukkulakaupunkiin. Jos matkakertomuksen edellisen osan perusteella odotit minun kertovan seuraavaksi Firenzestä, joudut valitettavasti odottamaan vielä seuraavaan osaan asti. Palasimme nimittäin Montalcinon jälkeen takaisin Firenzeen vielä kolmeksi yöksi ja totesin järkevämmäksi yhdistää nämä kaksi vierailua yhteen matkakertomuksen osaan. Epätyypillisen epäkronologisesti seikkailumme jatkuu nyt siis Montalcinossa.