Toscanan Arezzo on yllättävän mielenkiintoinen kaupunki. Asukasluvultaan maakunnan neljänneksi suurin keskus levittäytyy laajalle alalle, mutta historiallinen keskusta on silti säilyttänyt kukkulakaupunkimaisen luonteensa. Isoja ja kuuluisia nähtävyyksiä ei Arezzossa juurikaan ole, mutta silti tarjolla on positiivisia yllätyksiä. Yksi tällaisista oli kaupungin katedraali. Melko pelkistetty julkisivu kätkee sisäänsä kauniin kirkon, jossa on hienoja freskoja ja valtavia lasimaalauksia.

Arezzon katedraali on sijainnut nykyisellä paikallaan 1200-luvulta asti. Sitäkin ennen kaupungissa oli ollut katedraali, mutta se sijaitsi kauempana kaupungin muurien ulkopuolella. Siirtokäsky tuli paavi Innocentius III:lta vuonna 1203. Alkuperäinen katedraali oli omistettu Donatus Arezzolaiselle, jonka pyhäinjäännöksiä siellä säilytettiin. Reliikit tosin häipyivät jossain välissä pikkukaupunkiin Abruzzossa, mutta se ei estänyt uudenkin kirkon pyhittämistä samalle pyhimykselle.

Nykyisen katedraalin rakentaminen alkoi vuonna 1277 ja työt kestivät vuoteen 1511 asti. Julkisivu tosin jäi tuolloin viimeistelemättä ja tämän puutteen korjaamista saatiinkin odotella 1900-luvulle asti. Nykyinen Dante Vivianin suunnittelema julkisivu valmistui vihdoin vuonna 1914. Eteläinen sivu katedraalista on jäänne alkuperäisestä keskiaikaisesta hiekkakivisestä rakennuksesta. Seinustalle lisättiin 1300-luvulla firenzeläistyylinen ovi ja sen reunoille kaksi muinaisesta temppelistä lainattua pylväänpätkää.

Astuttaessa sisälle katedraaliin sen pääovesta alttari näkyy suoraan vastapäätä. Ainakin minun katseeni kiinnittyi heti suuriin lasimaalauksiin alttarin takana. Alttarin erikoisen näköinen suuri hökötys on Donatus Arezzolaiselle omistettu marmorinen arkki. Tämän teoksen kimpussa ahersi 1300-luvulla iso joukko ammattilaisia niin Arezzosta, Firenzestä kuin Sienastakin. Lähempää katsottuna siitä paljastuu valtavasti yksityiskohtia. Lisäksi arkki ei ole ollenkaan sellainen yhtenäinen möhkäle kuin miltä se kauempaa katsottuna näyttää.

Katedraalissa piti netistä lukemani mukaan olla kaupungin oman suurmiehen Giorgio Vasarin, joka tunnetaan erityisesti Firenzeen Medicin mahtisuvulle suunnittelemistaan rakennuksista, suunnittelema puinen kuori. Jäi ihan oikeasti vaivaamaan, että miksi moinen ei osunut silmään. Italiankielisistä lähteistä onnistuin lopulta löytämään tiedon, jonka mukaan tämä osa kirkon sisustuksesta oli purettu vuonna 2012. Meidän vierailumme aikana katedraalin lähimmät kuoriin viittaavat elementit olivat puiset penkit alttarin takana. Vasari vastasi myös urkuja kannattelevan Pietra Serenan hiekkakivestä veistetyn rakenteen suunnittelusta. Tämä oli tiettävästi mestarin ensimmäinen arkkitehtooninen työ.

Katedraalin 1500-luvulta peräisin olevat näyttävät kattofreskot ja lasimaalaukset ovat ranskalaisen mestarin Guillaume de Marcillatin käsialaa. Osassa lähteistä tosin mainitaan de Marcillatin maalanneen vain eteläisen eli oikeanpuoleisen seinän ikkunat ja freskojenkin jääneen vähän kesken. Kattofreskot huomatakseen on toki ensin katseltava ylös päin, mutta katedraalin suuria lasimaalauksia sen sijaan ei voi olla huomaamatta. Alttarin takaisten korkeiden maalattujen ikkunoiden lisäksi vastaavia suuria lasimaalauksia on myös sivuseinillä. Sivukappeleista löytyy lisäksi useampia pyöreitä maalattuja ikkunoita.

Katedraaliin on haudattu muutamia merkkihenkilöitä, joista merkittävin on paavi Gregorius X. Hän kuoli Arezzossa paluumatkallaan Lyonin toisesta kirkolliskokouksesta. Paavin terveys oli reistaillut jo jonkin aikaa ja pitkä matka oli viimeinen niitti. Gregorius X:n maalliset jäännökset ovat alttarin vasemmalla puolella sijaitsevassa apsiksessa lasikaapissa.

Akvaariossa lepäävien jäännösten lisäksi paavilla on katedraalissa myös marmorinen hautajaisarkki. Aluksi kuvittelin tämän jälkimmäisen olevan se varsinainen hauta, mutta nettilähteissä kyllä viitataan juuri tuohon lasilootaan.

Toinen kirkosta löytyvä hauta kuuluu vuonna 1327 kuolleelle Arezzon piispalle Guido Tarlatille. Hänen marmorinen sarkofaginsa sijaitsee kirkon vasemmalla seinustalla. Marmoritöistä vastasivat Agostino di Giovanni ja Agnolo di Ventura. Tarlatille on omistettu myös minikappeli, jossa on Maestro del Vescovadon toteuttama fresko. Siinä kuollut rukoilee armoa ristiinnaulitulta Jeesukselta.

Vasemmalta seinustalta alttarin läheltä aivan Guido Tarlatin haudan oikealta puolelta löytyy yksi Arezzon katedraalin merkittävimmistä taideaarteista. Tämä Piero della Francescan fresko Magdalan Maria valmistui vuonna 1460. Herran maalaamia freskoja on Arezzossa enemmänkin. Pieneen Pyhän Franciscuksen basilikaan hän maalasi vuosina 1452-1466 kymmenen freskon sarjan otsikolla Todellisen ristin legenda. Kyseessä ovat ei enempää eikä vähempää kuin yhdet Italian kuuluisimmista freskoista.

Kirkon pohjoisreunalla sisäänkäynnin vasemmalla puolella sijaitsee kaunis Lohdutuksen Madonnan sivukappeli. Se on kauniisti koristeltu, mutta oli valitettavasti todella hämärästi valaistu. Onneksi kuitenkin aivan vierailumme lopulla paikalle saapui kirkonisä, joka sytytti sivukappeliin valot päälle. Kävimme ennen poistumistamme katsomassa kappelia vielä uudemman kerran paremmassa valossa.

Tätä sivukappelia on vaikea olla huomaamatta, se kun on pienen kirkon kokoluokkaa. Muut katedraalin sivukappelit ovat selkeästi pienempiä. Suureen tilaan mahtuu tietysti paljon ja sivukappeli onkin varsinainen yksityiskohtien aarreaitta. Tarjolla on niin kupolia kuin kattofreskojakin. Kaksi suurta maalaustakin on eksynyt mukaan lasimaalauksiakaan unohtamatta.

Lohdutuksen Madonnan kappelissa on myös useita fajanssista tehtyjä veistoksia, jotka ovat lähtöisen Arezzon muista kirkoista. Kauempaa katsottuna erehdyin luulemaan niitä marmorista veistetyiksi, mutta jälkikäteen netistä lukemalla materiaali paljastuikin täksi pikkuisen terrakottaa kuumemmalla liekillä poltetuksi keramiikaksi.

Kirkossa on myös paljon muitakin mielenkiintoisen näköisiä yksityskohtia, joiden tarkempi merkitys jäi kuitenkin pikkuisen hämärän peittoon. Arezzon katedraalista kun löytyy varsin rajallisesti tietoa.

---

Arezzon katedraali oli yllättävän kaunis kirkko etenkin sisältä päin. Erityisesti mieleen jäivät suuret lasimaalaukset sekä upeat kattofreskot. Pienenä bonuksena vierailumme aikana kirkossa oli menossa jonkinlainen urkuremontti. Uusia pillejä purettiin paketeistaan ja puhdistettiin. Tämä oli tällaiselle tekniikasta kiinnostuneelle vierailjalle mielenkiintoista seurattavaa.