Edellinen osa: Osa 3: Retkeilyä ja saarihyppelyä

Matkakertomus on nyt käyty läpi ja on aika tehdä pieni yhteenveto käytännön havainnoista sekä katsoa hieman reissun kustannuksia. Pariisi oli kohteena sen verran tuttu, ettei sieltä jäänyt mieleen mitään kovin erityistä uutta seuraavaa kertaa varten. Kulujenkin kirjaaminen meni vähän puolivaloilla, mahdollisesti rutiinin puutteesta johtuen. Emmehän ole kahden viime vuoden aikana juuri reissanneet. Toisin sanoen olen tehnyt parempiakin reissuyhteenvetoja, mutta eiköhän tästäkin jotain iloa irtoa. Vastaan myös mielelläni kysymyksiin, joten ei muuta kuin kommenttia kehiin, mikäli jokin asia jää vaivaamaan mieltä.

Koronarajoitukset

Finnair poisti maskipakon vasta matkamme jälkeen, joten lennoilla oli maskia käytettävä. Perillä Pariisissa oli vierailumme aikana palattu varsin pitkälti normaaliin elämään. Maskin käyttö oli edelleen pakollista ainoastaan julkisessa liikenteessä. Tätä melko hyvin noudatettiinkin, joskin jonkin verran näkyi puolittaista maskin käyttöä. Joitain satunnaisia maskin käyttäjiä näkyi myös muissa paikoissa, mutta he olivat häviävän pieni vähemmistö.

Pariisin kevät

Tämä koko matkakertomus taisi olla melkoista Pariisin kevään hehkutusta, mutta en silti malta olla vielä kerran nostamatta asiaa esille. Olemme vierailleet Pariisissa useamman kerran niin kesällä kuin talvellakin, mutta kevätkokemuksena tämä oli meille ensimmäinen. Tämä suosikkikaupunkimme on hieno aina, mutta silti kevät nousi välittömästi ykkössuosikiksemme. Tähän tietysti oli merkittävänä osallisena hieno sää, josta saimme nauttia poikkeuksellisesti koko yhdeksän päivän reissun ajan. Voi olla, ettei Pariisin kevät olisi hurmannut meitä ihan yhtä vahvasti, mikäli pahimpien sääennusteiden päivittäiset sateet olisivat toteutuneet.

Keväisessä Pariisissa kannattaa ehdottomasti viettää aikaa ulkona niin paljon kuin vain sää sallii. Kaupungin puistot ovat valtavan upeita minä tahansa vuodenaikana, mutta juuri keväällä ne esiintyvät oikein erityisen paljon edukseen. Kun kukkaistutusten lisäksi kaikki puut ja puskatkin ovat kukassa samaan aikaan, ei noihin kaupunkikeitaisiin voi olla ihastumatta. Allergikon kannattanee tuplavarmistaa, että tulihan ne antihistamiinit pakattua mukaan.

Julkinen liikenne

Käytämme Pariisissa aina jonkin verran metroa ja tällä kertaa tutustuimme myös kaupungin busseihin. Metroverkon neljätoista linjaa kattavat varsin hyvin koko keskustan ja miltei mistä tahansa minne tahansa pääsee melko kätevästi maanalaisen avulla. Harvoin kuitenkaan pääsee perille asti vain yhtä linjaa käyttämällä. Junasta toiseen vaihtaminen on periaatteessa helppoa, mutta monilla asemilla joutuu kävelemään tunneleissa joskus pitkäänkin päästäkseen oikealle laiturille uutta junaa odottamaan. Pidempään Pariisissa aikaa viettävä löytää itsensä toistuvasti kävelemästä suurimman solmukohdan Châtelet’n aseman tunneleissa. Jos julkisen liikenteen suunnittelijoille on oma helvettinsä, on se varmasti kopio Châtelet’n asemasta. Tällä kerralla oikein erityisesti valitsimme reitit niin, että mahdollinen vaihto tapahtuisi jollain toisella asemalla.

Pariisin metroasemat ovat hyvin vanhoja, eikä niissä ole huomioitu nykyisin itsestäänselvyytenä pidettyjä esteettömyysnäkökohtia. Liikuntarajoitteisten ja lastenvaunujen kanssa liikkuvien kannattaa huomioida, että metroasemilla on käytännössä aina vähintään jonkin verran portaita kivuttavana. Uudemmilla asemilla saattaa löytyä liukuportaat tai jopa hissi, mutta niidenkään avulla harvoin pystyy ohittamaan aivan kaikkia portaita. Pisimmät portaat löysimme Montmartresta Abbessesin metroasemalta. Ne tuntuivat loputtomilta. Tällä asemalla olisi onneksi ollut hissikin.

Olemme perinteisesti ostaneet metroliput automaateista kymmenen sarjoina, joita kutsutaan nimellä carnet. Kun yksi matka maksoi 1,90€, sai carnet’n hintaan 16,90€. Nyt kuitenkin selvisi, että moinen paljousalennus oli poistunut ja samoin myös koko paperilippu oli jäämässä pian historiaan. Sen tilalla oli jo käytössä matkakortti Navigo Easy, joita sai ostaa asemien palvelutiskeiltä 2€ hintaan. Näitä palvelutiskejä oli tarjolla todella hyvin ja ne olivat auki varsin myöhään. Matkakortille pystyi lataamaan joko päivä- tai viikkolippuja tai vaihtoehtoisesti kertalippuja. Me valitsimme viimeksi mainitun. Kymmenestä matkasta sai jälleen paljousalennuksen, virtuaalinen 10 matkan carnet maksoi Navigolle ladattuna 14,90€. Kortti ja 10 matkaa maksoivat siis perinteisen paperisen carnet’n verran.

Kun Navigon oli kerran hankkinut, pystyi sitä lataamaan asemien automaateilla. Kortti on voimassa kymmenen vuotta, joten ainakin me otimme korttimme talteen seuraavaa reissua varten. Matkaoppaiden ystävänä askartelin näitäkin kortteja varten kontaktimuovista kätevän taskun Lonely Planetin Pariisin oppaan takakannen sisäpuolelle. Tämä takaa korttien säilymisen tallessa ja päätymisen mukaan seuraavalle matkalle. Niksipirkka kunniaan.

Reissun kustannukset

Tällä kertaa olin reissun kustannusten kirjaamisessa pikkuisen normaalia suurpiirteisempi. Maksoimme jonkin verran ruokailuja käteisellä ja näiden maksujen tiedot jäivät ottamatta talteen. Otimme käteistä mukaan varmuuden vuoksi aiemmin keväällä tekemämme Rooman reissun kokemusten siivittämänä. Kävi kuitenkin ilmi, että Pariisissa olisi pärjännyt mainiosti ilman käteistäkin. Sen verran hyvin kortti kelpasi maksuvälineenä. Onneksi ne isoimmat kustannukset eli matkat ja majoitukset maksoin luottokortilla. Juoksevien kulujen osalta esitän nyt vain jonkinlaisen hiha-arvion.

Lennot

Lentojen hinnat olivat vielä kuukausi ennen reissua aivan poskettomissa lukemissa. Suorat meno-paluu-lennot Helsinki-Pariisi-Helsinki olisivat suoraan Finnairilta ostettuina tulleet maksamaan reilut 900€ per nenä. Samalla hinnalla olisi päässyt käväisemään vaikkapa Dallasissa tai Phuketissa. Ostimme lennot lopulta viikko ennen lähtöä ja silloin hinta oli jo pudonnut tuohon alkuperäiseen nähden todella mukaviin lukemiin. Joskin olen kyllä halvemmallakin Pariisiin lentänyt. Matkustimme kevyellä economylla, johon ei kuulunut ruumaan menevää matkatavaraa. Saimme matkatavaran kuitenkin mukaan tasoedun kautta.

Finnairin suorat lennot Helsinki-Pariisi-Helsinki: 369,37€ / hlö

Yhteensä: 738,74€

Liikkuminen kaupungissa

Julkisen liikenteen menoja olivat matkakortin hankinta (2€/kpl) sekä lippujen hinnat. Lippuja ostimme pääasiassa matkakortille kymmenen erissä ladaten, jolloin saimme aiemmin mainitsemani paljousalennuksen. Matkakortteja ostimme kolme kappaletta, sillä onnistuin kadottamaan omani jo heti toisena päivänä. Kameralaukussani on kovasti taskunsuuta muistuttava remmi, jonka avulla laukun voi kätevästi kiinnittää matkalaukun vetoaisaan. Ilmeisesti olin tunkenut matkakorttini pari senttiä ylempänä avautuvan taskun sijaan siihen remmin väliin ja siitähän se sitten oli pudonnut kadulle. Paperisia matkalippujakin jouduimme ostamaan kaksi per nenä päästäksemme lentokentältä RER-junalla kaupunkiin ja lopuksi vielä takaisin lentokentälle.

Täytyy sanoa, että luottokorttilaskulta ynnäämäni summa joukkoliikenteen kuluista tuntuu aika isolta. Matkakorteille saattoi jäädä joitain matkoja varastoon seuraavaakin Pariisin reissua varten, sillä latasimme viimeiset kymmenen matkaa aivan reissun lopulla. Jonkin verran tuli myös takkiin sen kadonneen kortin takia. Tyhmyydestä sakotetaan. Käytännössä tuossa kokonaissummassa on kaksi RER-matkaa lentokentän ja kaupungin välillä (yhteensä 20,30€ per henkilö), kaksi 10 matkan latausta (14,90€) sekä kaksi pienempää erää lippuja per henkilö. Loppu tulee niistä kolmesta matkakortista sekä minulle vielä ylimääräisestä 10 matkasta, jotka piti ladata sille uudelle kortille.

Julkinen liikenne yhteensä: 83,65€ / henkilö

Yhteensä: 167,30€

Käytimme siis lentokenttäkuljetukset poislukien 63,35€ henkilöä kohti metro- ja bussimatkoihin. Vaikka tässä on nyt mukana sen yhden hukkaamani kortin ja sen myötä menetettyjen ladattujen lippujen hinta, säästimme muutaman euron päivälippujen hintaan verrattuna. Yhdeksältä päivältä päivälippu kun olisi tullut maksamaan 71,10€. Tarjolla on myös viikkolippu, mutta ainakin minä ymmärsin hieman sekavahkosta selityksestä sen kauden alkavan aina perjantaista, eikä suinkaan ensimmäisestä käyttöhetkestä. Tämä tekee viikkolipusta hieman hankalan käyttää, jos ei nyt satu saapumaan kaupunkiin juuri perjantaina.

Majoitus

Jos olivat lennot hinnoissaan, niin samaa voi sanoa majoituksesta. Halusimme majapaikan mahdollisimman hyvällä sijainnilla ja se osoittautui haastavaksi. Viikko ennen lähtöä myi moni hotelli jo ei oota pääsiäisen pyhiksi. Ökyhotelleissa olisi ollut kyllä sviittejä alkaen 1000€ yöltä, mutta ihan tällaisiin hintoihin emme olleet varautuneet. Lopulta majapaikka löytyi vähän etäämpää alkuperäisestä toivesijainnista. Hotelli ei myöskään ollut millään tavoin pariisilaistyylinen. Muuten ei majapaikasta ole pahaa sanottavaa. Etenkin aamiaisen rajattomasti virtaavia erikoiskahveja jäin lämmöllä kaipaamaan. Pidimme baristan kiireisenä.

citizenM Gare de Lyon, 9 yötä sisältäen aamiaisen: 835,10€ / henkilö

Yhteensä: 1670,19€ (185,58€ / yö)

Ruoka ja muut päivittäiset menot

Tässä kohdassa esitän vain yhteissumman sisältäen kaikki ravintoloissa syömämme ruoat, kaupoista ostamamme eväät sekä muut muilla tavoin luokittelemattomiin kohteisiin tuhlaamamme rahat. Söimme pääosin pariisilaisissa kulmakuppiloissa, joissa oli asiakkaina paikallisen näköisiä ruokailijoita. Pari kertaa haksahdimme jenkkiläiseen burgeriin Five Guys -ketjun sopivasti nälän kurniessa kohdalle osuneissa pisteissä. Hyvä burger on hyvä burger, vaikka sen söisikin Pariisissa. Ravintoloissa söimme yleensä 2-3 ruokalajia, lounaalle joskus vain yhden. Viiniä nautimme aterioilla yhteensä vain muutaman lasillisen. Kahviakaan ei juuri kulunut, koska suoritimme reilun kofeiinitankkauksen jo aamiaisen yhteydessä.

Ruoka ja muut päivittäiset menot yhteensä: 429,48€ / henkilö (47,72€ / henkilö / päivä)

Yhteensä: 858,95€

Kulut yhteensä

Kun kaikki kulut laskee yhteensä, tulee reissun hintalapuksi 3435,18€ (1717,59€ / henkilö).

Tärppejä seuraavaksi kerraksi

Vaikka tämä oli jo ties kuinka mones Pariisin vierailumme, emme vieläkään saaneet ruksittua kaikkia kaupungin nähtävyyksiä listaltamme. Erityisesti huonon sään varalle keräämämme museotärpit jäivät odottamaan seuraavaa reissua. Nykytaiteeseen keskittynyt vuonna 2014 avattu Fondation Louis Vuitton kiinnostaa niin kokoelmansa kuin arkkitehti Frank Gehryn suunnitteleman rakennuksensakin takia. Pariisin kaupungin historiaa esittelevä Musée Carnavalet on niin ikään kiinnostava myös ulkoisesti. Kokoelma nimittäin pitää majaansa kahdessa vierekkäisessä 1800-luvun kaupunkipalatsissa. Museossa kiinnostavat eniten eri aikakausien tyyliin sisustetut huoneet. Museo on helposti lähestyttävä, sillä sen perusnäyttelyyn voi tutustua ilmaiseksi.

Ehkä näiden kohteiden vuoro voisi olla vaikkapa ensi keväänä. Keväisestä Pariisin vierailusta voisi helposti tehdä jokavuotisen perinteen.

1 kommentti

  1. Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 25.6.2022 at 01:41

    Tuo on kyllä erittäin positiivinen asia, että esimerkiksi maskipakkoa ei vastaavaan tapaan enää ole. Ei siksi, että sen käyttäminen olisi erityisen vaivalloista, vaan siksi, että asia voisi kertoa siitä, että ehkä koronan suhteen tosiaan aletaan viimein olevan ns. voiton puolella. Huh, tuo 900 euroa / henkilö on tosiaan aivan pöyristyttävä hinta, mutta toteutunut hinta alkaa jo olemaan ok. Muutenkin kustannukset kuulostivat olevan varsin järjellisiä.

    Vastaa

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.