Skansenin ulkoilmamuseo Djurgårdenin alueella Tukholmassa esittelee elämää eri puolilla Ruotsia aikana ennen teollistumista. Upealla paikalla sijaitseva Skansen on mainio vierailukohde kauniina kesäpäivänä. Se on monille tuttu myös kesäkaudella viikoittain järjestettävistä Allsång på Skansen -yhteislaulutapahtumista, joita voi seurata Suomenkin televisiosta. Helsingin Seurasaaressa vieraillut on Skansenilla kuin kotonaan, onhan Skansen Helsingin ulkoilmamuseonkin esikuva. Tosin siinä missä Seurasaaressa voi vierailla ilmaiseksi, on Skansen maksullinen kohde.

Ulkoilmamuseon kaukokatseinen isä oli Artur Hazelius, joka huomasi kotimaansa elämänmenon olevan peruuttamattoman muutoksen kourissa 1800-luvun teollistumisen myötä. Hän halusi säilöä palasen vanhan ajan Ruotsia suojaan ajan hampaalta tulevien polvien ihmeteltäväksi. Hazelius oli jo ehtinyt perustaa samaiselle saarelle Nordiska museetin, joka esitteli ruotsin historiaa 1500-luvulta lähtien. Skansen ei sinällään ollut aivan uniikki idea, sillä Oslossa oli jo vastaava Ruotsin kuningas Oskar II:n perustama ulkoilmamuseo, joka toimikin Hazeliukselle innoituksen lähteenä. Skansen vihittiin käyttöön vuonna 1891 osana Nordiska museetia, vain kymmenen vuotta oslolaiskollegansa jälkeen. Skansen irtautui Nordiska museetista vasta vuonna 1963.

Skansenin ensimmäinen versio oli nykyiseen nähden varsin pieni. Sen koko kuitenkin kuusinkertaistui jo seuraavana vuonna, kun siihen liitettiin lisää ympäröiviä alueita. Laajennuksia on tehty sittemmin useita ja nykyisin Skansen levittäytyy 30 hehtaarin alueelle.

Hazelius keräsi ulkoilmamuseoonsa taloja eri puolilta Ruotsia. Hän osti talot yksitellen, minkä jälkeen ne purettiin ja lähetettiin osina museolle. Perillä palikat laitettiin taas yhteen kokonaiseksi taloksi. Yhteensä noin 150 taloa vaihtoi maisemaa tällä tavoin. Skansenin rakennusten joukossa on kuitenkin myös kolme paikan päällä rakennettua kopiotaloa. Ilmeisesti näistä Hazelius ei saanut kauppoja tehtyä, vaan hänen oli tyydyttävä tekemään niistä riittävän tarkat luonnokset kopioiden tekemiseksi.

Alueen talot ovat eri aikakausilta peräisin. Myös taloja ympäröivät puutarhat on suunniteltu sisältämään aikakauden viljelykasveja. Rakennusten ohella Skansenilla voi tutustua menneiden vuosisatojen käsityöläisammatteihin, sillä alueen taloissa taitojaan esittelevät mm. suutari ja lasinpuhaltaja.

Ulkoilmamuseon alueella sijaitsee nykyään paljon muutakin kuin pelkkiä vanhoja taloja. Kauimmaksi museon alkuperäisestä ajatuksesta päästään akvaariossa, jossa on nähtävillä eksoottisia kaloja eri puolilta maailmaa. Pohjolan eläimiäkin on esillä, sillä Skansenissa on myös erityisesti niihin keskittynyt eläinpuisto. Nähtävillä on niin pohoismaisia koti- kuin villieläimiäkin, jotka on ripoteltu ympäri aluetta. Vuonna 2019 avautunut Baltic Sea Science Center toi myös Itämeren luonnon Skansenin kävijöiden ihmeteltäväksi.

Skansen on suosittu kohde, joka houkuttelee vuosittain yli miljoona vierailijaa. Paikka on onnistunut brändäämään itsensä maailman vanhimmaksi ulkoilmamuseoksi ja ilmeisesti myös sana skansen on löytänyt tiensä useisiin kieliin tarkoittamaan juuri tällaista menneiden vuosisatojen aikaista elämää esittelevää ulkoilmamuseota. Kyllä ne ruotsalaiset osaavat. Todellisuudessa Oslossa sijaitseva nykyisin Norsk Folkemuseumin alaisuuteen kuuluva ulkoilmamuseo on vanhempi. Sekin tietysti on ruotsalaisten perustama, sillä Norja kuului tuolloin vielä Ruotsin alaisuuteen, ja viiden vanhan rakennuksen kokoelma sijaitsi kuningas Oskar II:n kesäasunnon tiluksilla.

Skansen on varmasti mielenkiintoinen vierailukohde kaikkina vuodenaikoina, mutta alue on ehdottomasti kauneimmillaan kesällä. Meidän vierailuajankohtanamme aivan toukokuun lopulla puut olivat jo täydessä lehdessä ja joka paikka oli täynnä kukkia. Kun lämpötilakin kipusi yli hellerajan, olivat puitteet kunnossa viimeisen päälle.

Alueelta löytyy myös Skogaholmin kartano hienoine muotopuutarhoineen. Puutarhan perällä sijaitsee pieni kesämaja, joka kuului teologi ja mystikko Emanuel Swedenborgille. Kartanossa järjestetään opastettuja kierroksia, joissa esitellään kartanoelämää 1700-luvun lopulla. Kierroksia on sekä englanniksi että ruotsiksi. Kierros sisältyy pääsylipun hintaan, mutta rajallisen saatavuuden takia kierrokselle on varattava paikka. Tämä tapahtuu kartanon keittiössä. Lisätiedot ja kierrosten tarkemmat aikataulut löytyvät Skansenin sivuilta täältä. Me emme osallistuneet kartanokierrokselle, joten omakohtaisia kokemuksia siitä ei ole.

Kiersimme mielestämme Skansenilla pitkän tovin, mutta silti alueen karttaa katsoessamme totesimme nähneemme siitä vain pienen osan. Eläintarhan jätimme katsomatta ihan tarkoituksella, mutta osa alueesta päätyi paitsioon vahingossa. Kävelimme polkuja pitkin umpimähkään ja valitsimme risteyksessä aina sen suunnan, jossa näytti olevan mielenkiintoisinta katsottavaa tai vaihtoehtoisesti vähiten ihmisiä.

Skansen on auki päivittäin ympäri vuoden. Kesäkaudella alue on avoinna klo 10-18 ja muinakin vuodenaikoina vähintään klo 10-15. Osa alueen kohteista saattaa kuitenkin noudattaa erilaisia aukioloaikoja. Pääsymaksu on kesäkaudella SEK 245, muina vuodenaikona pikkuisen edullisempi. Ajantasaiset aukioloajat ja pääsylippujen hinnat kannattaa tarkistaa Skansenin virallisilta sivuilta täältä.

Skansen on taas kovasti ajankohtainen, kun tämänkin kesän Allsång-karkelot on saatu käynnistettyä. Yhteensä kahdeksan kertaa kesän aikana ruotsalaiset kokoontuvat televisoidensa ääreen nauramaan ja laulamaan Sollidenin lavalla jodlaavien muusikoiden ja yleisön mukana. Yle TV1 esittää laulutuokiot suorana, joten tällaisesta viihteesti pitävän kannattaa virittää vastaanottimensa oikealle kanavalle tai vähintään tarkistaa tilanne jälkikäteen Yle Areenasta.

---

Me vierailimme Skansenilla helteisenä alkukesän päivänä, jolloin väkeä oli liikkeellä maltillisesti. Kävimme katsomassa myös esiintymislavaa, jossa oli hyvin hiljaisen näköistä. Tosin vain jonkin aikaa myöhemmin musiikki jo raikoi alueella. Olisiko kenties kyseessä ollut jonkin tapahtuman harjoitukset? Olimme siinä vaiheessa jo sen verran etäällä lavasta, että emme vaivautuneet palaamaan takaisin. Musiikkikin oli vain sellaista tusinatanssipoppia.