Nykyään EU:ssa matkustaessa on helppo unohtaa, että vielä muutama vuosi sitten aina Suomen rajojen ulkopuolella liikkuessa piti matkapuhelimen asetuksista laittaa mobiilidatan verkkovierailut eli roaming pois päältä suurten laskujen välttämiseksi. Roaming-maksujen kohtuullistamisen myötä puhelinlaskut pysyvät EU-alueella kurissa, vaikka bitti viuhuisi vähän enemmänkin. Toisin kuitenkin on EU:n ulkopuolella, jossa pitää edelleen olla tarkkana. Tämä ei silti tarkoita, etteikö mobiilidataa voisi käyttää matkalla. Kustannusten hillitsemiseen löytyy useampiakin vaihtoehtoja.

Suomalaisen liittymän reissudatapaketti

Mikäli budjettisi on rajaton, voit toki käyttää omaa kotimaista liittymääsi matkalla vapaasti ja maksaa siitä kertyneet roaming-maksut. Harva kuitenkaan haluaa maksaa kymppejä tai satasia turhasta. Esimerkiksi taannoisella New Yorkin matkallamme käytin reilun viikon aikana melkein yhden gigatavun verran mobiilidataa. Jos olisin käyttänyt suomalaisen operaattorin liittymää suoraan, olisi tästä kertynyt operaattorin maahan saapumisen yhteydessä tekstiviestinä toimittaman hinnaston mukaan roaming-maksua 235€. Onneksi operaattoreilla on nykyään oletuksena käytössä 60€ katto roaming-maksuille. Tuon summan tullessa vastaan datan käyttö ja samalla laskutus loppuu. Oletusta voi tietysti muuttaa, joten kannattanee varmuudeksi tarkistaa oman liittymän asetukset oman operaattorin palvelusta.

Operaattorit tarjoavat yleensä asiakkailleen jonkinlaista kiinteän hintaista reissudatapakettia, josta lähetetään tarjous tekstiviestillä puhelimen kytkeytyessä vieraan maan puhelinverkkoon. Paketin hinta on tyypillisesti noin 20€ ja se kattaa operaattorista riippuen eri määrän dataa. Määrä on yleensä 1-1,5 gigatavua. Jos tämä määrä dataa riittää, eikä hinta riko budjettia, on tämä selvästi helpoin vaihtoehto. Paketin voi aktivoida vastaamalla tarjousviestiin viestissä kerrottujen ohjeiden mukaisesti. Yleensä operaattori ilmoittelee uusilla tekstiviesteillä, kun paketin rajat alkavat tulla vastaan. Tällöin voi halutessaan ostaa uuden paketin datan käytön turvaamiseksi.

Suomalaisista operaattoreista reissudatapaketti löytyy ainakin DNA:lta, Elisalta ja Telialta. DNA:n palvelun nimi on Reissudata ja sen hinta on kirjoitushetkellä 19,90€ sisältäen 1 gigan verran dataa. Elisa puolestaan on nimennyt palvelunsa Reissunetiksi. Sen hinta on kirjoitushetkellä 21,99€ ja se sisältää samaisen 1 gigan verran datasiirtoa. Telialla on tarjolla Reissupaketin nimellä yhteensä neljä erilaista pakettia kohteen mukaan. Ryhmän 1 maissa, joihin kuuluvat Thaimaa ja Euroopan EU:n ulkopuoliset alueet pois lukien Iso-Britannia, on tarjolla halvempi 300 megaa datasiirtoa sisältävä paketti hintaan 7,99€. Isompi 2 gigan verran dataa sisältävä paketti samalle alueelle kustantaa 24,90€. Ryhmän 2 maihin eli Pohjois-Amerikaan, Australiaan, osaan Etelä-Amerikkaa, isoon osan Aasiaa sekä muutamaan Afrikan mahan, on tarjolla 300 megan paketti hintaan 12,99€ sekä 1,5 gigan paketti hintaan 24,90€. Pienemmistä operaattoreista ainakaan Moin valikoimista ei löydy reissudatapaketteja.

Iso-Britannia on oma erikoisuutensa. Se ei kuulu enää EU-alueeseen, joten roaming-maksujen sääntely ei ole siellä voimassa. Osa operaattoreista laskuttaa datan käytöstä Iso-Britannian alueella kuitenkin varsin maltillisesti. Telian ja Elisan roaming-hinnastojen mukaan kirjoitushetkellä gigatavu datasiirtoa Iso-Britanniassa maksaa 3,72€. DNA ei ole yhtä höveli, sillä heidän hinnastossaan yksi megatavu maksaa 0,059€. Näin ollen gigatavun hinnaksi tulee karvan verran yli 60€. Elisa ja Telia eivät edes tarjoa reissudatapakettejaan Iso-Britanniaan suuntautuville matkoille, mutta onneksi DNA:lta paketin saa myös siellä suunnalla seikkaileva.

Yksikään operaattori ei tarjoa reissudatapakettia kaikkiin maailman maihin. Kannattaakin käydä aina ennen matkaa varmistamassa, että onhan kohde mukana operaattorin listalla. Samalla kannattaa tarkistaa kulloinkin voimassa oleva hinnasto. Maalistan ja ajantasaiset hintatiedot voit tarkistaa operaattoreiden reissudatapakettisivuilta täältä: DNA, Elisa, Telia.

Vaimoni ei viimeisimmällä matkallamme halunnut kokeilla reissudatapakettia, mutta joutui siihen silti taipumaan. Hänen Android-puhelimensa ei löytynyt paikallisten operaattoreiden tuettujen mallien listalta ja siksi paikallisliittymää ei ollut tarjolla. Ihan ongelmaton ei ollut reissudatapakettikaan, sillä se ei suostunut kytkeytymään päälle useista yrityksistä huolimatta. Operaattori DNA:lta ei tullut kuittausta ja asian kysyminen asiakaspalvelusta vahvisti kytkennän epäonnistumisen. Asiakaspalvelun kautta palvelu kuitenkin saatiin toimimaan.

Paikallinen SIM-kortti

Perinteinen tapa edullisen datayhteyden järjestämiseen etenkin edullisen hintatason maissa on paikallisen operaattorin tarjoaman prepaid-liittymän hankkiminen. Liittymän SIM-kortti lisätään puhelimeen ja yhteys on valmis. Mikäli puhelimessa on paikka kahdelle SIM-kortille, voit käyttää kotimaista liittymääsi puheluihin ja tekstiviesteihin, ja paikallisliittymää pelkkään mobiilidataan. Tämä vaatii vähän puhelimen asetusten muokkaamista, mutta ei ole kovin haastavaa. Yleisistä mobiiliverkon asetuksista voidaan valita oletusliittymä kuhunkin käyttötarkoitukseen. Lisäksi kannattaa vielä kotimaisen liittymän kohdalta käydä ruksimassa mobiilidatan verkkovierailut pois päältä.

Olen itse käyttänyt tätä vaihtoehtoa esimerkiksi Vietnamissa ja USA:ssa. Ensin mainitussa paikallinen liittymä oli todella edullinen, kun taas jälkimmäisessä hintataso oli yllättävän korkea. Yleensä nyrkkisääntönä voidaankin pitää, että jos kohdemaan hintataso on lähellä Suomen hintatasoa, kuten kehittyneissä maissa usein on, voi paikallinen liittymä olla kalliimpi vaihtoehto kuin kotimaisen liittymän reissudatapaketti. Suomessa mobiilidata on poikkeuksellisen edullista moniin muihin maihin verrattuna. Esimerkiksi USA:ssa datapaketit ovat selvästi suomalaisia hintavampia ja erityisesti rajattomasta datasta saa maksaa vähintään tuplahinnan.

Paikallinen SIM ostetaan yleensä vasta paikan päällä kohteessa. Joissain tapauksissa SIM-kortin pystyy tilaamaan postin välityksellä, mutta tällaista en ole itse koskaan kokeillut.

Matkailijan eSIM

Uudemmissa matkapuhelimissa on mahdollisuus käyttää eSIM-liittymiä, joissa ei tarvita erillistä fyysistä SIM-korttia. Nämä liittymät mahdollistavat ihan uudenlaiset palvelut, joissa samalla liittymällä pystyy operoimaan usean maan verkoissa. Hintoja netin kautta verrattuani olen havainnut, että ainakin kehittyneissä maissa eSIM-liittymät ovat todella kustannustehokas vaihtoehto. Tätä tukee myös ensimmäinen omakohtainen kokemukseni USA:sta. ESIM-liittymien hyvä puoli on lisäksi mahdollisuus hankkia liittymä jo etukäteen, jolloin se on käytössä välittömästi maahan saavuttaessa.

Tällaisia liittymiä hallitaan usein palveluntarjoajan mobiilisovelluksella. Liittymän pystyy ostamaan sovelluksen avulla haluamallaan kestolla ja sisällöllä ja sen pystyy myös asentamaan sovelluksesta käsin. Sovellus tarjoaa seikkaperäiset vaiheittaiset ohjeet, joilla asennus sujuu vaivatta. Käytännössä eSIM-liittymää voi hallita samalla tavalla kuin erillisiä liittymiä useamman SIM-kortin puhelimessa. Puhelimen asetuksista voidaan valita kotimainen liittymä oletuksena käyttöön puheluissa ja tekstiviesteissä ja eSIM-liittymä mobiilidatassa. Tällöin kannattaa estää mobiilidatan verkkovierailut omasta liittymästä, jotta puhelin ei vahingossa vaihda käyttämään sitä. Mikäli paikallisliittymässä on tarpeen olla myös paikallinen puhelinnumero, niin myös sellainen on saatavilla joillain palveluntarjoajilla.

Hankin taannoiselle reilun viikon New Yorkin matkallemme Airalon eSIM-liittymän, johon sisältyi 5 gigatavun verran dataa. Airalo ei tarjonnut paikallista puhelinnumeroa. Tämä oli yksi valintakriteereistäni, sillä en halunnut maksaa palveluista, joita en tarvitse. Säädettyäni puhelimesta kuvien päivityksestä pilvipalveluun mobiilidatan pois päältä, jäi datan käyttöni varsin pieneksi. Lopulta dataa kului noin 1 gigan verran. Pienempikin liittymä olisi siis riittänyt. Tämän liittymän hinnaksi tuli $16, joka oli siis hieman edullisempi kuin kotimaisen operaattorin reissudatapaketti. Minulle olisi riittänyt 15 päivää voimassa oleva 2 gigan paketti, joka olisi maksanut $8. Tämä on jo aika edullinen hinta.

Oma käytännön kokemukseni Airalon liittymästä oli todella positiivinen. Paikallisten T-Mobilen ja AT&T:n verkoissa seilannut liittymä toimi pääosin mainiosti. Ainoa omituinen tilanne osui kohdalle New Jerseyn puolella outlet-ostarissa käydessämme. Siellä liittymä ei yllättäen löytänytkään verkkoa. Muutoin yhteys oli pääsin 5G-tasoinen ja toimi nopeasti. Varsinaista nopeusmittausta en tullut tehneeksi, mutta mitään käytännön hidasteluja en huomannut.

Netistä löytyy paljon erilaisia listoja ja mielipiteitä eri eSIM-palveluntarjoajista. Yksi vuodelle 2024 päivitetty varsin kattava sellainen löytyy täältä. Eri palvelujen sijoituksiin eri listoilla kannattaa suhtautua kriittisesti, sillä ne ovat kuitenkin ainakin osittain aina yksittäisen kirjoittajan mielipiteitä. Harva kirjoittaja lienee oikeasti kokeillut kaikkia palveluja. Kannattaa myös etsiä oikeiden käyttäjien kommentteja eri palveluista ostopäätöstä tehdessä. Kaikki useimmin mainitut palvelut lienevät lopulta kuitenkin hyviä ja lopullinen valinta tapahtunee yleensä ennemminkin hinnan ja palvelun sisällön perusteella.

---

Roaming-maksut eivät välttämättä ole se ensimmäinen asia, jota tulee pohdittua reissuun lähtiessä. EU:n ulkopuolella reissatessa niitä ei kuitenkaan kannata tyystin unohtaa. Enemmän Euroopassa matkaavalta jää helposti data roaming päälle puhelimeen, eikä asiaa ehkä tule matkalla miettineeksi datan kulkiessa tuttuun tapaan. Kotona voi kuitenkin odottaa ikävä yllätys operaattorin laskun kolahtaessa postiluukusta. Kannattaa siis käyttää hetki asian pohtimiseen ennen matkaa ja valita itselleen parhaiten sopiva vaihtoehto datamaksujen välttämiseen. Halvin ratkaisu on tietysti datan käytöstä luopuminen kokonaan. Sekään ei lomalla ole välttämättä huono vaihtoehto.