Viime lauantain (9.5.2015) Hesarin matkailusivuilla oli juttu Kalifornian rannikolla kulkevasta California State Route 1 -tiestä ja tarkemmin matkasta San Fraciscosta Los Angelesiin kyseistä tietä pitkin. Tämä tarjosi jälleen hyvän tekosyyn katsella viime kesän roadtripin kuvia. Ajattelin samalla kirjailla tännekin muutaman oman ajatuksen autoilusta kyseisellä tiellä. Joskaan emme kyseistä tietä orjallisesti noudattaneet. Piipahdimme sivupoluille tuon tuosta.
Kyseinen tie alkaa pohjoisessa jo jonkin matkaa San Franciscon pohjoispuolelta Leggettistä. Leggett sijaitsee pohjoisen Kalifornian punapuuvyöhykkeellä. Me teimme Leggettistä alkaen kolmen päivän pyrähdyksen sisämaahan. Tielle 1 päädyimme San Franciscon pohjoispuolella Marin Countyssa, jonne väen vängällä änkesimme päästäksemme jonottelemaan Golden Gaten sillalle. Kyseinen silta on osa tietä 1.
San Franciscon jälkeen oikaisimme vähän isompaa tietä numero 17 pitkin Santa Cruzin suuntaan. Vähän ennen Santa Cruzin kaupunkia käännyimme taas tielle 1 kohti Montereyn kaupunkia.
Montereyn kohdalla poistuimme reitiltä kohti viereistä Pacific Grovea. Kyseinen pikkukaupunki tarjosi kaikenlaista kivaa katsottavaa, kuten joka paikassa pomppivia peuroja, rannalla köllötteleviä hylkeitä sekä rannan tuntumassa polskivia delfiinejä.
Pacific Grovesta käsin kävimme ajelemassa läpi kauniista kallioisista rantamaisemistaan tunnetun 17-Mile Driven, joka kulkee yksityisen Pebble Beachin asuinalueen läpi. Tämän ökyalueen symboli on Lone Cypress, yksin kalliolla nököttävä puu. Golfia harrastaville alue on tunnettu hulppean upeasta kentästään. Tai siis kenttiähän on alueella useampia, yksi jopa ihan edullinen kunnallinen kenttä, mutta se yksi on se tunnetuin.
Montereyn niemimaan jälkeen alkaa California State Route 1:n tunnetuin pätkä. Yleensä tapana on tästä tiestä puhuttaessa laittaa oheen Bixby Bridgen kuva, kuten itsekin tein tuolla ihan postauksen alussa. Rantakallioita kehutaan Pohjois-Amerikan kauneimmiksi. No, olivathan ne todella upeita. Hesarin jutussa varoiteltiin, ettei tien tämä osuus sovi korkeanpaikankammoiselle kuskille. Itse en mielelläni nouse edes jakkaralle, mutta ei minulla mitään ongelmia ollut näillä hoodeilla.
Kalifornian upeimmat kalliot sijoittuvat Big Surin alueelle juuri tien 1 varrelle. Big Surin jälkeen näkymät käyvät vähemmän dramaattisiksi. Tarjolla on kuitenkin muunlaista nähtävää. Esimerkiksi San Simeonissa lähellä Hearstin linnaa on tien varren näköalapaikka, jossa voi käydä ihmettelemässä rannalla köllötteleviä merinorsuja.
Pidemmällä etelässä Pismo Beachin liepeillä rannan kallioilla voi tutustua pelikaaneihin.
Pismo Beachin jälkeen siirryimme taas pois rannan tuntumasta tielle 101 kohti Sideways-elokuvasta tuttua viinialuetta ja Buelltonin pikkukaupunkia. Palasimme takaisin tielle 1 Santa Barbarassa, jossa kävimme tutustumassa kaupungin keskustan vanhoihin espajanlaistaloihin.
Jonkin matkaa Santa Barbaran jälkeen erehdyimme nopeinta reittiä etsivän navigaattorin ohjaamina epähuomiossa taas tielle 101, joka tarjosi moottoritietä rantamaisemien sijaan. Onneksi jossain vaiheessa huomasimme olevamme hakoteillä ja palasimme takaisin rantaa kohti, juuri sopivasti Malibussa. Sieltä jatkoimmekin jälleen tietä 1 Santa Monicaan seuraavaan majapaikkaamme. Tie 1 jatkuu tästä vielä Los Angelesin ohi aina Orange Countyn Dana Pointiin asti.
Koko tien 1 reitti on merkittynä punaisella viivalla alla näkyvään karttaan.
Reittimme varrelle roadtripillä sattui paljon upeita kallioisia rantamaisemia. Todella upeaa rannikkoa löytyy sekä Kaliforniasta että Oregonista. Olimme tielle 1 päätyessämme jo yli viikon matkattuamme siis jo ehtineet tottua toinen toistaan upeampiin maisemiin. Silti Kalifornian tiessä 1 on jotain maagista. Yli Golden Gaten sillan San Franciscoon, Malibun läpi Santa Monica Beachille. Yes, sir. Lähdetäänkö nyt vai heti?
Muut kirjoitukset aiheesta Kalifornia: