San Diegon pohjoisosassa sijaitseva La Jolla (lausutaan espanjalaisittain suunnilleen La Hoja) on yksi kaupungin suosituimmista alueista vierailijoiden keskuudessa. Suosio on helppo ymmärtää, sillä La Jollaan kuuluvat San Diegon pohjoisimmat seitsemän mailia rantaviivaa tarjoavat upeita maisemia. Ranta on osin kallioista, osin hiekkarantaa.
La Jolla on oikeastaan varsin suuri alue, josta löytyy muutakin kuin pelkkää rantaa. Useampi korkeakoulu ja tutkimuslaitoskin pitävät majaansa La Jollassa. Silti vierailijan näkökulmasta mielenkiintoisimmat kohteet sijaitsevat juuri siellä meren äärellä. Liikekeskusta Village löytyy läheltä rantaa pisimmälle länteen kurottavan pienen niemen pohjoisnurkasta. Siellä on mainio keskittymä hintavahkoja putiikkeja ja ravintoloita sellaista kaipaaville. La Jollan asukkaat eivät ole sieltä köyhimmästä päästä, siitä pitävät huolen aivan USA:n korkeimpiin lukeutuvat asuntojen hinnat. Erityisesti lähinnä rantakallioita sijaitsevia puutaloja katsellessa en yhtään ihmettele, miksi moni haluaa asumaan noihin maisemiin.
Meidät La Jollaan houkutteli juuri sijainti aivan meren äärellä. Olimme liikkeellä joulukuussa, jolloin ei varsinaisesti ollut rantakeli, mutta tämä ei estänyt nauttimasta aurinkoisesta talvipäivästä meren tyrskyjä katsellen. Piipahdimme katsomassa yhtä alueen nähtävyyttä eli lasten uimapaikkaa aivan keskustan tuntumassa. Rantaa tyrskyiltä suojaamaan rakennettu aallonmurtaja teki tuosta pienestä hiekkarannan kaistaleesta turvallisen polskimispaikan paitsi lapsille myös lahtihylkeille. Nämä merinisäkkäät ovat vallanneet rannan, eikä sinne nykyään enää ihmislapsilla ole asiaa.
La Jollan rantakallioilta voi bongailla myös merilintuja, kuten ruskopelikaaneja. Alue on tunnettu näistä siivekkäistä, joiden valokuvaaminen onnistuu täällä helposti. Mekin pääsimme ihailemaan joukkoa pelikaaneja, jotka viettivät talvipäivää kaikessa rauhassa kallionkielekkeellä muutaman metrin päässä jalkakäytävästä. Välissä oli pieni aita, joka erotti ihmiset ja villieläimet omille puolilleen kalliolla. Mukanani ollut valokuvauskalusto ei ollut omiaan lintujen kuvaamiseen, mutta näiden otusten tapauksessa ei pitkille putkille ollutkaan tarvetta. Oli kiva huomata, että vaikka linnut päästivät ihmiset varsin lähelle, eivät ne selvästi odottaneet saavansa makupaloja. Kyse ei siis ollut mistään pullapelikaaneista, vaan ihan aidosti villeistä linnuista.
Söimme La Jollassa vain yhdessä ravintolassa, mutta se oli sen verran mukava kokemus, että voin ehdottomasti suositella sitä muillekin. Eksyimme melkein vahingossa vaatimattomasti The Taco Standiksi itsensä nimenneelle kioskille, jossa oli muutama hassu istumapaikka sisällä ja nurkan ympäri kiertävä pitkä jono. Liityimme jonon jatkoksi ja kuin sattuman kaupalla saimme napattua sisältä istumapaikat ruokiemme valmistumista odotellessa. Tilauksen teimme tiskillä ja odottelimme vuoroamme sisällä ahtaissa tiloissa muita asiakkaita väistellen. Ruoka oli ehdottoman tuoretta, kaikki kun tehtiin tilauksesta tacolättyjä myöten, ja myös erinomaisen maistuvaa. Guacamole oli pakko kaivella tuulensuojaan viimeistä nokaretta myöten, vaikka nälkä ehti mennä jo ajat sitten. Jälkeenpäin selvitin, että Taco Stand on nykyisin ehtinyt laajentua useamman kojun ketjuksi, mutta tuo La Jollan paikka on se näistä ensimmäinen. Vaikutteet tulevat luonnollisesti läheisen Meksikon rajan toiselta puolelta.
La Jollan rantamaisemat näyttivät houkuttelevan paljon ihmisiä nautiskelemaan aurinkoisesta talvipäivästä. Jokunen taideharrastaja maalasi maisemaa, useampi reippailija oli juoksulenkillä ja muutama lämminverinen surffaaja metsästi aaltoja merellä. Moni näkyi myös olevan liikkeellä meidän tapaamme ihan vain haahuilemassa ilman sen ihmeempää päämäärää.
La Jollan pohjoisosan muodostaa sieltä löytyvän harvinaisen torreinmännyn (eng. torrey pine) mukaan nimetty Torrey Pinesin luonnonpuisto (eng. Torry Pines Natural Reserve). Tämä reilun 800 hehtaarin suojeltu alue on yksi suurimpia luonnontilaisia maakaistaleita, joita eteläisen Kalifornian rannikolta löytyy. Puistossa on tarjolla niin hiekkarantaa, upeita rantakallioita kuin niiden lomassa mutkittelevia vaelluspolkujakin. Meidän ensimmäinen La Jollan kierroksemme ei vienyt vielä tähän alueen pohjoisosaan, mutta seuraavalla kerralla haluaisin ehdottomasti tätäkin nurkkaa käydä koluamassa. Ainakin valokuvissa luonnonpuisto vaikuttaa todella mielenkiintoiselta. Erityisesti liki joka paikasta avautuvat upeat näkymät merelle kiinnostavat. Lisätietoja tästä luonnonpuistosta voit lukea sen virallisilta sivuilta täältä.
La Jolla on ihan syystä suosittu alue San Diegossa. Kovin mielellämme palaisimme itsekin vielä uudestaan nauttimaan noista hienoista merimaisemista ja herkullisista tacoista.
Aikamoisia möhkäleitä nuo lahtihylkeet, niitä olisi hauskaa katsella! La Jollassa ei valitettavasti ehdittykään käymään, mutta moni paikallinen sitä suositteli todeten, että siellä tosiaan asuu suuri määrä erittäin varakkaita ihmisiä. The Taco Stand kuulostaa mainiolta, ja yleisestikin San Diegossa meksikolainen ruoka on huippua.
Ai että, nuo tacot saavat kyllä edelleen veden kielelle, kun niitä muistelee. Hylkeet ovat aina kivoja. Suosittelen La Jollaa seuraavalla kerralla, oikein on hauska alue. Menisin itse sinne, vaikka siellä ei asuisikaan varakkaita ihmisiä. Just tuon argumentin pohjalta en kohdetta valitsisi. 🙂