Jo hyvissä ajoin ennen San Franciscon vierailua viime kesänä päätimme,  että haluamme käydä perille päästyämme Alcatrazin saarella. Kesäaikaan päätös onkin tehtävä hyvissä ajoin, sillä saarelle ei noin vain mennäkään. Matkoja järjestää vain yksi laivayhtiö ja kesäsesongin aikana he myyvät pitkälti eioota.

Alcatraziin pääsee joko erillisellä Alcatrazin edestakaisella matkalla tai sitten osana yhdistelmämatkaa, jossa toisena paikkana on isompi saari Angel Island. Yhdistelmämatka on kestoltaan toki pidempi ja myös hintavampi. Me jouduimme valitsemaan yhdistelmämatkan, koska varsinaiset Alcatrazin retket oli jo myyty loppuun kaupungissaoloajaltamme. Eli jos kesäaikaan saarelle mielii, kannattaa varaus tehdä yli kolme viikkoa aikaisemmin. Aamun ensimmäiset lähdöt varataan loppuun aina ensiksi.

Alcatraziin samoin kuin Angel Islandinkin retkelle varataan aika menomatkalle. Paluumatkan ajankohdan voi valita vapaasti. Jos laivaan mahtuu, voi sinne hypätä kyytiin. Osa Alcatraz-Angel Island -yhdistelmämatkoista alkaa Alcatrazista, osa Angel Islandilta. Muistaakseni saarten välillä liikkuvalle paatille piti saapua määräaikaan. Me saavuimme Alcatraziin ensin ja sitten jätimme koko Angel Islandin kierroksen väliin, koska siihen olisi tuhraantunut koko päivä. Varmistin etukäteen sähköpostilla laivayhtiöltä, että tällainen menettely oli mahdollista.

Alcatraz on ehtinyt olla mukana monessa. Aikoinaan sitä asuttivat Amerikan alkuperäisväestön ihmiset. Espanjalaiset ottivat vallan 1700-luvun lopulla. He nimesivät saaren siellä pesineiden ruskopelikaanien mukaan pelikaanisaareksi eli ”La Isla de los Alcatraces”, mistä nimi vääntyi nykyiseen muotoonsa englanninkielisten suussa. Espanjalaisten aikana saarelle rakennettiin vain joitain pieniä rakennuksia.

USA otti saaren sotilaskäyttöön 1800-luvulla. Vuosisadan lopulla saarta käytettiin vankilana sisällissodan sotavangeille. Sotavankilana se toimikin 1930-luvulle asti. Tällöin se muutettiin liittovaltion vankilaksi. Vankilana saari toimi vuoteen 1963 asti. Siellä piti majaansa muiden muassa useita kuuluisia ganstereita, tunnetuimpana näistä kenties Al Capone.

Alcatrazin saari oli hyvä paikka erityisen vaarallisille vangeille. Sijainti San Franciscon lahdella hankalien ja voimakkaiden virtausten keskellä tekee pakenemisesta saarelta haastavaa. Virtauksien oikkuja tuntematon uimari tulee helposti imaistuksi suoraan valtamerelle, jossa valkohait jo odottelevat heti Golden Gaten sillan takana. Toinen vaihtoehto on tulla imaistuksi vastakkaiseen suuntaan, jossa sielläkin avovettä on tarjolla ennen rantaa enemmän kuin tarpeeksi. Vesi kun on niin kylmää, ettei siinä pysty kolmea varttia pidempään uimaan.

Vankilasta joka tapauksessa yritettiin karata. Pääosin pakoyritykset jäivät yrityksiksi. Kolme vankia kuitenkin katosi yhden pakoyrityksen yhteydessä, eikä heitä sittemmin ole nähty. Yleisesti heidän oletetaan hukkuneen.

Vuodesta 1963 asti Alcatraz oli hylättynä, kunnes 1969 joukko Amerikan alkuperäisväestön edustajia valtasi saaren. He halusivat tempauksella saada huomiota intiaanien huonolle kohtelulle. Perässä seurasi muutakin väkeä, kuten hippejä ja Vietnamin sodan vastustajia. Kesään 1971 kestäneen valtauksen aikana saaren rakennukset ehtivät kärsiä melkoisesti vaurioita.

Nykyisin Alcatraz kuuluu USA:n kansallisiin maamerkkeihin ja se on siis suojeltu. Saari on suosittu matkailukohde. Osa rakennuksista näky olevan kesällä 2014 remontissa. Ihan joka paikkaan ei siis ollut turisteilla asiaa. Vankilaan sentään pääsi tutustumaan.

Heti saarelle saavuttaessa tarjolla on nopea esittely, jonka hoitaa opas. Sen jälkeen tutustuminen saarelle tapahtuu omaan tahtiin. Kohtalaisen jyrkkä polku johtaa ylös vankilalle.  Lonely Planet varoitteli kiipeämisen raskaudesta,  mutta todellisuudessa reitti on kevyt käveltävä. Jos kuitenkin voimat ehtyvät, voi hypätä mäkeä edestakaisin ajelevan vaunun kyytiin.

Matkan hintaan kuuluu audio-opastus vankilassa. Opastus on hienosti toteutettu. Nauhalla kerrotaan hyvin minne kulloinkin pitää kävellä ja sitten kerrotaan kyseisestä paikasta. Nauhalla on äänessä sekä entisiä vankeja että vartijoitakin. Myös saarella lapsena asunut nainen jakaa omia muistojaan. Vankilan henkilökunnalle kun saari oli koti. Sieltä löytyivät kaikki pienen kaupungin palvelut.

Saarelta on hyvät näkymät San Franciscoon. Näitä näkymiä saivat vangitkin katsella ikkunan läpi. Myös kaupungin äänet kuuluivat saarelle, erityisesti uudenvuoden juhlinnan aikaan. Tämä on varmasti saanut vankilaolot tuntumaan entistä ankeammilta.

Jos tie vie San Fraciscoon, kannatta Alcatrazin vierailua harkita vakavasti. Ja jos ajankohta sattuu olemaan kesällä, kannattaa varata matka ajoissa netistä. Lippuja myydään kyllä satamassakin, mutta kesäkuun lopulla seuraava vapaa lähtö oli miltei kuukauden päässä. Moni epäuskoinen hieraisi silmiään lukiessaan tätä ilmoitusta. Osa jopa kysäisi, että oliko kuukausi varmasti oikein. Pahimman sesongin ulkopuolella lippuja laivaan saa ihan satamastakin, näin kertoi itärannikolla asuva serkkuni, joka oli taannoin San Franciscon reissulla käynyt perheineen saarella ihan hetken mielijohteesta.

Linkkejä:

• U.S. National Park Service: Alcatraz Island
• Maailmanhistoria: Kauhuvankina Alcatraz
• Escape from Alcatraz Triathlon

Muut kirjoitukset aiheesta San Francisco: