Olimme jo hyvän matkaa viime vuoden puolella suunnitelleet jonkinlaista reissua tälle keväälle pääsiäisen tienoille. Aluksi ideana oli lähteä Aasiaan lämmittelemään, mutta lopulta kohteeksi valikoituikin New York. Kylmästä alkuvuodesta huolimatta olimme varovaisen toiveikkaita, kenties New York olisi kuitenkin Suomea lämpimämpi.
Vaan kuinkas sitten kävikään? Lupaavista sääennusteista huolimatta kahdeksan päivän matka-ajasta pari päivää taisi olla Helsingin säätä lämpimämpiä. New Yorkissa erittäin harvinainen huhtikuinen lumisadekin sattui kohdalle. Viimeksi vastaavaa oli nähty joskus 1980-luvun alkuvuosina. Onneksi vaatteita mukaan pakatessani en ollut turhan optimistinen.
Meillä oli matkaa varten jonkin verran ideoita ja suunnitelmia, mutta etukäteen tehtyjä varauksia oli vain kolme. Tarkoitus oli mennä pääosin vapaasti. Näin lopulta toimimmekin. Usein päivän ohjelma rakentui vasta liikkeelle lähdettyämme. Ensimmäinen kohde valittiin aamiaisella ja päivän mittaan pidetyt muut ruoka- ja kahvitauot toimivat samalla tuumaustaukoina tulevan ohjelman suhteen. Kolme kertaa jouduimme tosin varmistamaan pääsyn tiettyihin kohteisiin tekemällä edellisenä iltana tai saman päivän aamuna netin kautta varauksen.
Jossain vaiheessa ajatuksena oli käydä ensivierailulla jollain etukäteen tuntemattomalla alueella, kuten Bronxissa tai Queensissa. Tämä suunnitelma ei toteutunut. Liikuimme pääosin ennestään tutuilla alueilla Midtownissa ja Downtownissa. Näistäkin alueista tosin näimme uusia puolia monessakin mielessä.
Sää ei siis varsinaisesti suosinut. Kaksi ensimmäistä matkapäivää olivat keväisen lämpimiä, mutta sitten viileni. Park Avenuen magnoliat olivat jo nupuillaan, mutta kukat eivät ehtineet avautua. Kotoa lähtiessä päällä ollut kevytuntuvatakki ei ollut yhtään liioiteltu varustus ja useina päivinä sen alle sai vielä pitkähihaisen paidan päälle vetää tuultapitävän fleecen. Lippalakki sai vaihtua päähineenä pipoon parin päivän jälkeen. Kengät olisivat voineet olla lämpimämmät, lähdin matkaan kesäisillä tossuilla. Onneksi tossut kuitenkin olivat nahkaiset ja vedenpitävät, joten pieni sohjossa tarpominenkaan ei johtanut jalkojen kastumiseen.
New Yorkissa onneksi löytyy tekemistä myös huonon sään varalle. Lumisateisena toisena pääsiäispäivänä (joka USA:ssa on normaali työpäivä) teimme vain pienen kävelyn loskan seassa ja vietimme pahimman sään ajan shoppaillen. Kadut sulivat nopeasti ja iltapäivällä lumesta oli jäljellä enää rippeet. Kun seraavaksi päiväksi oli luvattu kaatosadetta, suuntasimme jo aamusta outlet-ostariin. Yksi parin tunnin sadejakso kulutettiin museossa. Näillä valinnoilla sateenvarjoa ei tarvittu kuin parin pienen hetken verran. Tosin hyvistä varotoimista huolimatta minulla oli muiden tuliaisten lisäksi kotiin palatessani mukana myös flunssa. Onneksi tauti ei kuitenkaan ehtinyt juuri haitata elämää matkalla.
Tästä tarina alkaa. Luvassa on muutaman osan verran hehkutusta New Yorkista sekä lopuksi perinteinen kuittien pläräily eli tilinpäätös. Tervetuloa mukaan.