New Yorkin Manhattanilla sijaitseva 341 hehtaarin puisto Central Park on USA:n vierailluin kaupunkipuisto. Lisäksi se on yksi maailman kuvatuimmista paikoista. Ja miksipä sitä ei kuvattaisi, onhan puistossa toki paljon nähtävää. Kesäisin tarjolla on niin teatteria kuin muitakin tapahtumia ja talvisin puistossa pääsee luistelemaan. Paikallisia voinee tavata juoksulenkillä ihan kaikkina vuodenaikoina. Puistoa ympäröivät korkeat talot antavat maisemalle hienot kehykset.

Central Park perustettiin vuonna 1857 ja seuraavasta vuodesta alkaen sitä paranneltiin arkkitehtien Fredrik Law Olmstedin ja Calvert Vauxin Greensward Planiksi kutsutun suunnitelman mukaan. Koko projekti kesti vuoteen 1873 asti. Lopputulos on ollut mallina lukuisille muille urbaaneille puistoille ympäri maailman. Sittemmin puisto on kokenut niin hyviä kuin huonojakin aikoja. Nykyisin puisto kuitenkin nauttii ansaitsemaansa arvostusta ja se näkyy myös kunnossapidossa. Central Park kuuluu USA:n historiallisten kohteiden kansalliseen rekisteriin. Onpa se ehdolla myös UNESCOn maailmanperintökohteeksi.

Lämpimänä kesäviikoloppuna puisto täyttyy ihmisistä. Arkisinkin väkeä on paljon liikkeellä, mutta silloin toiminta on toisenlaista. Aamuisin ja iltaisin Manhattanin asukkaat käyvät juoksemassa tai muulla tavoin liikkumassa puiston lukuisilla poluilla. Viikonloppuna aikaa on enemmän ja silloin voi vaikka pelata jalkapalloa tai soudella lammella. Tai sitten voi ottaa eväät ja hyvän kirjan mukaan ja vain istuskella nurmikolla.

Central Parkissa on paljon polkuja, joista osa on leveitä päällystettyjä väyliä ja osa kapeita hiekkateitä. Jälkimmäisiä pitkin puiston laidalta toiselle oikaistessa voi hetkeksi unohtaa olevansa liikkeellä miljoonakaupungissa. Parhaimmillaan muita liikkujia ei näy missään, eikä puistoa reunustavista korkeista taloista näy pilkahdustakaan. Täydellinen kaupunkielämän unohtaminen vaatii kuitenkin kuulokkeet korville, sillä liikenteen ääniä puistossa ei sentään pääse pakoon. Vilkkaiden katujen autoliikenteen äänet jatkuvine tööttäilyineen kantautuvat puiston syvimpään sopukkaankin.

Puiston maamerkit on merkitty myös karttoihin, mutta ajoittain on mukava vain haahuilla päämäärättömästi. Välillä tuntuu, että mielenkiintoisiin paikkoihin löytää nimenomaan juuri tällä metodilla parhaiten, sillä etenkin pienempien mutkittelevien polkujen osalta kartan mukaan liikkuminen on ajoittain hieman haastavaa. Ihan vahingossa päädyin Metropolitan Museum of Artin takamaastossa sijaitsevalle Kleopatran neula -obeliskille. Tämä vuonna 1881 nykyiselle paikalleen pystytetty graniittimöhkäle on aito Egyptistä rosmottu muinaisaarre.

Puiston suurin vesiallas löytyy vähän puolivälin pohjoispuolelta. Tämä Jacqueline Kennedy Onassis Reservoir on 1862 valmistunut tekojärvi, joka toimi vuoteen 1993 asti Manhattanin vedenjakelun osana. Tekojärvi nimettiin uudelleen vuonna 1994 kaupungin oman naisen, presidentti John F. Kennedyn lesken, Jacqueline Kennedy Onassiksen mukaan. Samana vuonna kuollut Jacqueline kun oli mielellään lenkkeillyt näillä nurkilla.

Puiston kaakkoiskulman kallioilta avautuu todella upeat näkymät kohti midtownia, jonka pilvenpiirtäjät reunustavat puiston etelälaitaa.

Suunnilleen West 72nd Streetin pään kohdalta alkaa John Lennonille omistettu Strawberry Fields, joka on kaikkiaan hehtaarin kokoinen alue puistosta. Lennonin 45. syntymäpäivän kunniaksi vuonna 1984 avatulla Strawberry Fieldsillä on lahjoituksena saatuja kasveja eri puolilta maailmaa. Lennon tosin ei tuota syntymäpäiväänsä nähnyt, koska hän sai surmansa jo vuonna 1980 West 72nd Streetin ja puiston laitaa kulkevan Central Park West -kadun kulmauksessa sijaitsevan kotitalonsa Dakotan ovensuussa. Tästä kohdalta puistoon astuva kävelee suoraan Napolin kaupungin lahjoittamalle Imagine-muistomosaiikille. Paikalla on aina kukkia ja muita koristeita. Näistä huolehti liki 20 vuoden ajan Strawberry Fieldsin pormestariksi leikkisästi kutsuttu vuonna 2013 kuollut Beatles-fani ja performanssitaiteilija Gary dos Santos.

Kesäisin puistossa järjestetään paljon myös kulttuuriohjelmaa, kuten näytelmien esityksiä. Shakespearea esitetään ilmaiseksi ulkoilmateatteri Delacorte Theaterissa. Näihin ilmaisesityksiin päästäkseen täytyy kuitenkin vähän nähdä vaivaa, sillä ilmaisia lippuja jaetaan vain samana päivänä klo 12 alkaen teatterilla. Innokkaimmat ihmiset saapuvat usein jo puiston avautuessa klo 6 aamulla paikalle jonottamaan. Me satuimme eräällä vierailulla sattumalta kävelemään ohi, kun ryhmä näyttelijöitä harjoitteli jotain teosta. Tapahtumalla ei näyttänyt olevan selkeää yleisöä, joten kyseessä oli ilmeisesti vähän epävirallisempi jalkautuminen luonnon helmaan.

Central Parkissa on useita patsaita, jotka esittävät todellisia tai fiktiivisiä henkilöitä. Jälkimmäiseen kategoriaan kuuluu Liisa Ihmemaassa -veistos. Tämänkin luo päädyimme puolivahingossa yhtenä mittaushistorian kuumimmista päivistä New Yorkissa. Elohopean kohotessa 40 asteeseen ja heinäkuisen keskipäivän aurigon porottaessa pilvettömältä taivaalta pronssinen veistos lämpenee kohtalaisen kuumaksi. Tämä kannattaa ottaa huomioon, mikäli tapana on pompata erilaisten veistosten päälle valokuvautumaan. Kämmeniä ja takapuolta saattoi hieman kuumottaa silläkin eräällä venäläisturistilla, joka näin päätti toimia.

Puistosta löytyy näiden jo mainitsemieni paikkojen lisäksi myös vaikka kuinka paljon muutakin mielenkiintoista. Bethesdan suihkulähde, Belvederen linna, vanha kunnon karuselli, pieni eläintarha Central Park Zoo ja monet muut tarjoavat nähtävää pidemmäksikin aikaa. Vaikka olemme puistossa kierrelleet useilla New Yorkin matkoilla, en voi sanoa puiston joka kolkkaa tutkineeni. Kannattaa ehdottomasti varata puistovierailuun kunnolla aikaa. Etenemisen nopeuttamiseksi puiston Columbus Circlen ja Grand Army Plazan sisäänkäyntien luota löytyy myös pyörävuokraamot. Meillä ei tosin ole omakohtaista kokemusta tästä kulkumuodosta Central Parkissa. Lisätietoja pyörän vuokraamisesta löytyy vuokraamon sivuilta täältä.

Me olemme vierailleet New Yorkissa pääasiassa kesällä. Juuri Central Parkin takia olisi kiva käydä joskus paikalla myös ruskan aikaan. Muiden ottamat kuvat puistosta syksyn väreissä ovat todella upean näköisiä. Onneksi New York on ja pysyy suosikkikaupunkien listalla. Uusia tilaisuuksia kaupungin ja sen puistojen ihailuun on siis luvassa tasaisin väliajoin. Ehkä seuraavalla kerralla vihdoin muistan ottaa myös lenkkarit mukaan, jotta pääsen kipaisemaan juoksulenkin Central Parkissa.

Muut kirjoitukset aiheesta New York:

2 kommenttia

  1. Sonja / Shining Journey -matkablogi 23.2.2019 at 12:26

    Kiitokset kattavasta postauksesta! 🙂 Minulla on hauska tarina Central Parkista sarjassamme hulluja matkatarinoita… 😀 Vietin kesän 2001 au pairina Washington DC:n kulmilla ja eräänä viikonloppuna lähdimme New Yorkiin ruotsalaisen ystäväni kanssa. Nukuimme kaksi yötä Central Parkissa ja New Yorkin kaduilla juurikin jonottaessamme lippuja tuonne teatterin ilmaisnäytökseen. Silloin oli kyseessä tosin jokin isompi spektaakkeli, jossa näytteli kuuluisia Hollywood-näyttelijöitä. Olimme ostaneet ilmapatjan, jonka raahasimme Central Parkiin ja kävimme nukkumaan. Puistossa nukkui myös muita lippujen jonottajia. Kolmen aikaan yöllä puiston vartijat häätivät meidät pois puistosta kadun puolelle, joten asettelimme patjan kadulle ja nukuimme loppuyön siellä. Aamulla menimme jonoon ja saimme yhteensä neljä ilmaislippua illan näytökseen. Päivällä menimme Wall Streetille ja yritimme kaupitella kaksi ylimääräistä lippua hyvään hintaan ohikulkijoille. Aivan ilman kommelluksia ei tämä seikkailumme kuitenkaan mennyt, mutta ehkäpä joskus kirjoitan koko stoorin mun blogiin. Pitäisi varmaan tehdä jokin "villit matkatarinat menneisyydestä" -osio, sillä varsinkin nuorempana tuli toteutettua todella spontaaneja ja hulluja päähänpistoja! 😀

    Vastaa
    1. Aron 23.2.2019 at 14:49

      Kiitos sinulle tämän tarinan jakamisesta. Sinulla on näköjään paljon kokemusta taivasalla nukkumisesta. 🙂 Ehdin jo tarinan alussa ihmetellä, että eikös noilla puistoilla yleensä ole aukioloajat. Toivottavasti esitys oli tämän seikkailun arvoinen. Tällaiset tarinat ehdottomasti kiinnostavat, vaikka eivät ihan tuoreita olisikaan. 🙂

      Vastaa

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.