Finnairon nyt reilut puoli vuotta kaupitellut pitkillä matkoilla Economy Comfort -luokkaa, jossa luvataan olevan enemmän mukavuutta tavalliseen economy-karjavankkuriin verrattuna. Ihan hirveästi ei tätä luokkaa ole muissa blogeissa kehuttu, mutta päätimme sitä kuitenkin kokeilla kesäloman menolennolla Helsinki-Singapore. Kyseessä oli kuitenkin selkeästi pisin lentomme tähän asti, yli 11 tuntia kestoltaan.

[Kuva lisätty 13.4.2016, otettu lennolta Miamiin maaliskuussa 2016. Tällöin Finnair tarjosi Economy Comfortia 15000 Finnair Plus -pisteellä. Puolet tästä määrästä oli juuri vanhentumassa, joten raaskin pisteistäni luopua. Konemalli oli erilainen ja jalkatilaa ehkä pikkuisen vähemmän, mutta silti varsin kelvollisesti peruseconomyyn verrattuna.]

Olen tähän asti kirjoitellut matka-aiheisia juttujani Sapuskalle!-ruokablogiini. Aluksi ne sopivatkin sinne hyvin, sillä ruoka on aina vahvasti esillä ruokakuntamme matkoilla. Nyt kun matka-aiheisia postauksia on kertynyt enemmän, tuntuu järkevämmältä perustaa niille ihan oma laarinsa. Näin voin luokitella vapaasti matka-aiheiset postaukset matka-aiheisilla avainsanoilla ja ruoka-aiheiset postaukset ruoka-aiheisilla avainsanoilla. Nerokasta, vai mitä?

Tämän kirjoituksen otsikko sopii hyvin kuvaamaan paitsi tätä uutta blogiani myös matkailuharrastustani. Olen päässyt vasta aikuisella iällä koluamaan maailmaa Pohjoismaiden ulkopuolella. Vaan parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Joku on joskus sanonut, ettei kannata koskaan lähteä ulkomaille, koska ensimmäisen kerran jälkeen kaukokaipuulta ei saa enää rauhaa. Tämä kuulostaa kovasti tutulta.