Vaikka pidänkin myös luonnonmaisemista, ovat upeat rakennukset silti aina nähtävyyslistani kärjessä reissuilla. Minulle kelpaavat niin modernit rakennukset kuin iäkkäämmät helmetkin. Rakennus voi olla henkeäsalpaavan hieno riippumatta siitä onko kyse uudesta pilvenpiirtäjästä tai vuosisatoja vanhasta temppelistä. Ympäristöönsä hyvin istuva rakennus, jossa on sopivasti kivoja yksityiskohtia, on aina ilo silmälle.

Innostuinkin välittömästi Tien päällä -blogin Sonjan kymmenen henkeäsalpaavan rakennuksen listasta siinä määrin, että päätin listata omat suosikkini. Näiden kymmenen valinta ei ollut erityisen helppoa, sillä upeita rakennuksia on tullut reissuilla vastaan todella paljon.

Auringonlaskut ovat yksi suosikkijutuistani reissuilla. Matkamme suuntautuvat usein paikkoihin, joissa aurinko laskee vähän aikaisemmin kuin Suomen kesässä, joten auringonlaskuja ihaillakseen ei tarvitse valvoa aivan aamuyöhön asti.

Ystävänpäivänä Lähtöportti-blogissa hehkutettiin upeita auringonlaskuja eri puolilta maailmaa. Innostuin noiden kuvien ja tarinoiden myötä itsekin pläräilemään omia kuva-arkistojani. Ihan joka reissulla maisema tai säätila ei ole innostanut auringolaskujen dokumentointiin, mutta varsin iso pino noita kuvia silti löytyi. Esittelen tässä niistä kaksitoista parasta.

Viime viikkoina tiedotusvälineissä on esitelty Nasan juuri Marsiin laskeutuneen mönkijän lähettämiä kuvia punaiselta planeetalta. Huomioni kiinnittyi laitteen laskeutumispaikkaa esittävään Marsin karttaan, jossa näkyi tuttu paikannimi, Canyon de Chelly. Pikainen googlaus paljasti, että todellakin tuo paikka Marsissa oli nimetty navajointiaanien puoliautonomisella alueella Arizonan osavaltiossa sijaitsevan kanjonin mukaan.

Tässä ei varmaan ole mitään omituista, oletettavasti moni muukin paikka naapuriplaneetallamme on saanut nimensä Maan kohteiden mukaan. Mielikuvitukseni lähti tästä kuitenkin laukalle. Mietin, että kyllähän tuo punakallioinen kanjoni on yksi erikoisimmista näkemistäni paikoista. Mikä jottei se voisi hyvinkin esittää vierasta taivaankappaletta vaikkapa jossain tieteiselokuvassa. Samalla mieleeni tuli monta muutakin maisemaa, joista voisin sanoa samaa. Listasin tähän kymmenen ensimmäistä pienen kuvauksen kera. Vaikka nämä kaikki maisemat ovat monelle yhtä arkipäiväisiä kuin mäntymetsä meille suomalaisille, voivat ne helposti saada ensikertalaisen mielikuvituksen heräämään. Etenkin, jos tuo ensikertalainen on tällainen sci-fin ystävä.

Päätin pitkällisen pohdinnan jälkeen napata kopin Unelmatrippi-blogin *Jennin *liikkeelle laittamasta 10 matkailufaktaa -haasteesta. Kuten näemmä monelle muullekin bloggaajalle, tuntui faktojen raapiminen kasaan myös minusta haastavalta urakalta. Vaan sain kuin sainkin kaikki kymmenen kerättyä. Nyt siis selviää millainen matkailija minä olen. Eikä tämä tarina ole palturia.

Musiikki on aina ollut minulle tärkeää. Erityisesti sydäntäni lähellä on rock-musiikki, jonka vannoutunut ystävä olen ollut aina jostain seitsemän vuoden iästä asti. Huomioni kiinnittyy yleensä aina musiikkiin, vaikka se soisi kuinka vaimeasti taustalla. Toisaalta unohdan saman tien kuulemani musiikin, jos se ei ole herättänyt mitään tunteita. Musiikissa on oltava jokin kosketuspinta, josta saan otteen. Pääosin kaikki nykypäivän pop-musiikki sun muu hip-hop jää tämän takia minulle vieraaksi. En muista kuulemaani kappaletta enää hetken päästä ja seuraavan kerran sen kuullessani se ei kuulosta millään tavoin tutulta.

Jostain syystä matkoilta tarttuu mieleeni musiikkimuistoja, jotka olisivat muutoin valikoivan musiikkimuistini takia mahdottomia. Musiikkimuistot myös jäävät mieleen todella vahvoina. Jokin reissussa kuultu kappale palauttaa minut välittömästi ajatuksissani takaisin matkakohteeseen.

Ajattelin nyt listata muutaman matkoilta mieleen jääneen kappaleen. Kunkin kappaleen ohessa kerron myös mistä syystä se on jäänyt mieleen ja mihin paikkaan se vie minut takaisin. Osassa tapauksista muisto on aiheutunut kyseisen kappaleen omatoimisesta kuuntelusta, mutta osa on ihan puhtaita vahinkoja. Innoituksen tähän musiikkipitoiseen muisteloon sain Lähtöportti-blogin *Mikan *postauksesta viime vuoden tammikuulta (löytyy täältä).

Tämän vuoden jälkimmäinen puolisko on ollut täällä blogissa yhtä juhlaa. Ensin blogi täytti  heinäkuussa viisi vuotta ja nyt menee viidensadan postauksen raja rikki. Postauksia on kuitenkin nyt kolmen viime kuukauden ajan ilmestynyt hieman alkuvuotta rauhallisempaan tahtiin ja sama meno jatkuu ainakin marraskuun ajan.

Blogin syntyhistoriaa ehdin jo märehtiä pitkään ja hartaasti synttäripostauksen yhteydessä. Tähän aiheeseen en siksi paneudu enää sen tarkemmin. Sen sijaan ajattelin tehdä listauksen kymmenestä toistaiseksi eniten klikkauksia keränneestä postauksesta.

Listan tekeminen oli hauskaa ja jopa hieman yllättävääkin. Odotin listalle nousevan lähinnä vähintään parin vuoden ikäisiä postauksia, koska niillä on ollut enemmän aikaa kerätä klikkauksia. Siksi olikin hauskaa huomata listan sisältävän postauksia jokaiselta blogin toimintavuodelta. Tämänkin vuoden postauksista yksi on onnistunut punnertamaan itsensä top kymppiin.

Tänään tämä matkablogini täyttää viisi vuotta. Ensimmäinen julkaisu tapahtui 29.7.2014 otsikolla Jostain se on aloitettava. Kyseinen postaus oli jonkinlainen johdanto siihen, miten olin päätynyt perustamaan matkablogin. Synttärin lisäksi toinenkin juhlan aihe osui melkein samaan hetkeen. Blogin postausten määrä kun lähenee viittäsataa. Pienen laskuvirheen takia elättelin jo toiveita näiden kahden juhlan osumisesta samaan hetkeen, mutta näin ei sitten käynytkään. Tämä toinen juhlapäivä koittanee sitten myöhemmin tänä vuonna.

Kun nyt tänne asti on päästy, ajattelin kirjoittaa synttärin kunniaksi epätyypillisen huuhaapostauksen, jossa käyn vielä pikkuisen tarkemmin läpi tuota blogin lähtötilannetta ja sitä miten siihen päädyin. Lisäksi summaan vähän tätä kulunutta viisivuotiskautta. Tällä kertaa en tiivistä, vaan jaarittelen koko sydämeni kyllyydestä.

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, kuten laulussakin sanotaan. Kyllä siinä saa pieni kulkija suu auki tuijotella, kun arkiset asiat ovatkin ihan omituisesti. Tässähän toki piilee osittain myös matkailun lumo. Mitä iloa sitä olisi mihinkään matkata, jos kaikki olisi samoin kuin kotona.

Olen poiminut tähän viisi sekalaista havaintoa, jotka ovat yllättäneet maailmalla. Kyse ei ole mistään järisyttävän ihmeellisistä asioista, vaan enemmänkin yksityiskohdista, jotka ovat jääneet mieleen. Insinöörin mieli kun helposti tarkentuu yksityiskohtiin.

Viikko sitten kirjoitin paikoista, joihin olen palannut, osaan useitakin kertoja, vaikka aluksi arvelin ensimmäisen vierailun jäävän viimeiseksi (ks. Viisi paikkaa, joihin en uskonut palaavani). Tällä kertaa vuorossa on viisi paikkaa tai maata, joissa olen käynyt vain kerran tai kahdesti, mutta joihin haluaisin kovasti palata.

Joukkoon mahtuu hyvin erilaisia kohteita, jotka jakautuvat myös maantieteellisesti eri puolille maailmaa. Kohteiden rajaaminen viiteen on pikkuisen epäreilua, koska todellisuudessa uusintavierailun arvoisia paikkoja on vaikka kuinka paljon. Minä kun en ole kovin monessa paikassa käynyt useita kertoja ja liki kaikista vierailemistani paikoista olen vähintään sen verran tykännyt, että uusintavisiitti kiinnostaisi. Silti halusin pitää listan kompaktina. Kohteiden järjestys on summittainen.

Innostun matkahaaveista helposti. Kun pohdimme, voisiko johonkin tiettyy kohteeseen vierailu olla ajankohtainen seuraavan vuoden säteellä, alan mielessäni jo pyörittelemään ideoita mitä kohteessa voisi tehdä. Varaan matkaopaskirjoja kirjastosta ja alan suunnitella. Silti on myös joitain kohteita, jotka tuntuvat pakkopullalta. Tällaisiinkin kannattaa joskus matkustaa, sillä moni vähemmän viehättävältä tuntuva kohde voi osoittautua todellisuudessa todella kivaksi. Ja sitten on vielä niitä kohteita, joista en ensi vierailulla innostu yhtään. Näihin kohteisiin harvemmin haluan palata ihan heti, mutta joskus toisen tilaisuuden antaminen kannattaa.

Esittelen seuraavaksi viisi kohdetta, jotka ovat joko osoittautuneet ennakkokäsitystä paremmiksi tai ovat hurmanneet vasta toisen tilaisuuden saatuaan. Pohdiskelen myös vähän syitä ennakkokäsityksilleni sekä niiden muuttumiselle. Näiden kaikkien kohteiden osalta joko ennen ensimmäistä vierailua tai heti sen jälkeen on fiilis ollut sellainen, että paikka ja minä emme tule enää kohtaamaan. Silti toisin on käynyt. Oikeastaan voisin lähteä mihin tahansa näistä paikoista vaikka saman tien.