Sain Reissu-Janilta haasteen kirjoittaa reissu-unelmistani. Kyseessä on Kohteena maailma -blogin Ramin liikkeelle laittama haaste. En olekaan ennen saanut blogihaastetta.

Heti ensiksi totean, että olen tällaisissa listoissa todella huono. En ole mitään ämpärilistoja koskaan miettinyt. Muutoinkin olen vieraillut niin harvoissa paikoissa, etenkin matkabloggaajaksi, että olen jo aikaa sitten hyväksynyt suurimman osan maailmasta jäävän minulta kuitenkin näkemättä. Ideoin siis mieluummin vain vuoden-kahden aikajänteellä mahdollisia reissuja.

Tässä listalla on nyt siis mahdollisesti nopeastikin toteutuvia unelmia, mutta onnistuin muutaman vähän epätodennäköisemmänkin raapaisemaan mukaan. Noudatin muiden haasteeseen osallistuneiden tapaan Ramin alkuperäistä listaa kategorioista, vaikka oikeastaan säännöissä ei tästä mitään mainittukaan. Ohjeet löytyvät tekstin lopusta, samoin kuin viisi seuraavaa haastettua blogia.

Nyt on vuosi 2018 sitten ihan kohta lopullisesti takana päin. Vuoden viimeiselle päivälle säästin vielä pienen katsauksen menneen vuoden matkoihin. Matkapäivissä mentiin edellisen vuoden ohi pikkuisen, mutta edelleen vuosi 2016 pysyy selvänä ykkösenä. Tuolloin jo pelkkä kesälomamatka kesti miltei yhtä kauan kuin tämän vuoden kaikki matkat yhteensä.

Marraskuussa 2017 jaoin blogissa yhden kirjoituksen verran tuolloin työn alla olleita suunnitelmia tälle vuodelle (ks. Tulevia seikkailuja). Mukana oli Myanmaria, Pietaria ja ties mitä. Nuo silloiset suunnitelmat eivät kovin hyvin toteutuneet. Myanmar siirrettiin tulevaisuuteen jälleen kerran eikä ystäväpariskunnan kanssa yhteistä aikaa Pietarin reissuun siunaantunut. Näitä reissuja emme siis tehneet, mutta seuraavaksi tulee pieni yhteenveto niistä reissuista, jotka toteutuivat. Ei ollut huono kattaus tämäkään.

Vuoden lopun lähestyessä ajattelin vilkaista myös blogin eniten kiinnostusta herättäneitä aiheita. Julkaisin vuoden aikana yhteensä yli 130 postausta. Tosin lukua kasvattavat 24 joulukalenteripostausta, jotka ovat varsin lyhyitä. Esittelen nyt lyhyesti viisi suosituinta näistä vuoden postauksista. Suoritin vastaavan vuosikatselmuksen myös viime vuonna (ks. Vuoden 2017 suosituimmat).

Instagramissa eniten tykkäyksiä keräsivät yllä näkyvät yhdeksän kuvaani. Joukossa on eniten kuvia, kaikkiaan neljä, marraskuiselta Hongkongin matkalta. Mukana on myös yksi kuva viime vuoden lopun Andalusian matkalta, yksi kesän 2017 Italian matkalta, fiilistelykuva vuosien takaa New Yorkista, surffikuva Kaliforniasta kesältä 2016 sekä yksi auringonlaskukuva ihan kotinurkilta Helsingistä.

Blogin puolella New York -aiheet olivat kovin suosittuja. Kirjoittelin New Yorkista keväällä ja alkukesästä jonkin verran pääsiäisen aikoihin kaupungissa vierailtuamme. Jos näiden viiden suosituimman lisäksi listaisin vielä viisi seuraavaa, olisi New York vielä vahvemmin edustettuna. Sijat 6-10 nimittäin menevät keväisen New Yorkin matkakertomukseni lopuille osille.

Olen aiemmin kirjoittanut ensikokemuksestani Finnairin Economy Comfort -luokassa. Tuolloin pohdiskelin vähän kokemuksen hinta-laatusuhdetta ja epäilin tuskin sijoittavani rahojani moiseen uudestaan. Vaan niinpä siinä nyt sitten on käynyt, että pitkillä lennoilla Economy Comfortista on tullut meillä se normaali tapa matkustaa. Otamme yleensä tämän pienen matkamukavuuden parannuksen menolennolle, kotiinpaluuseen kelpaa huonompikin luokka.

Taannoisella Japanin matkallani pääsin ensimmäistä kertaa uuden Airbus 350 -koneen kyytiin. Olen lukenut paljon hyvää Economy Comfortista tässä koneessa (mm. Tämä matka -blogista). Siksi halusin kokeilla, onko konetyypeillä tässä kohtaa eroja.

Heti aluksi haluan todeta, että eroa on. Sain hyvän vertailukohdan, sillä kotiinpaluu tapahtui A330-koneella. Otin myös paluumatkalle poikkeuksellisesti Economy Comfortin, jotta pääsin hieman vertailemaan kokemusta. Edellisestä kaukolennosta tässä luokassa kun oli jo useampi kuukausi aikaa (ks. Kahdeksan päivää New Yorkissa).

Vapun jälkeisellä Islannin matkalla päädyin matkustamaan menolennon Icelandairin business-luokan vastineessa Saga Premiumissa. Kyseessä ei ollut mikään Hannu Hanhen ilmainen upgrade, vaan maksoin lisähinnan ihan itse. Korotukseen yllytti oikeastaan kokeilunhalu sekä se fakta, että matkustin poikkeuksellisesti yksin. Oma rauha lennolla hieman leveämmän istuimen muodossa oli siis tällä kertaa tervetullut.

Minä tykkään matkaopaskirjoista. Enpä ole tainnut käydä missään ulkomailla ilman että olisin ensin hankkinut jonkinlaisen matkaoppaan ja tutustunut sen avulla kohteeseen etukäteen. Minä myös mielelläni lainaan tuttaville matkaoppaitani. Toisinaan jopa tyrkytän kirjoja, jos kuulen jonkun olevan menossa johonkin minulle tuttuun kohteeseen.

Olimme ensimmäisellä Thaimaan matkallamme. Vietettyämme viikon Rayongin maakunnan rantakohteessa keskellä ei mitään, olivat kaikki lähitienoon nähtävyydet koluttu. Rannan ja hotellin uima-altaan lisäksi olimme viettäneet aikaa lähistön kalastajakylissä, myös tarinan edetessä tutuksi käyvässä Ban Phessä, ja pikkusaarilla sekä maakunnan pääkaupunki Rayongissa. Jopa Pattayan ostosmahdollisuuksiin olimme käyneet tutustumassa. Kaipasimme lisää säpinää, joten päätimme seuraavaksi lähteä yökylään pääkaupunki Bangkokiin.

Bangkokissa ehdimme reilussa vuorokaudessa nähdä hämmentävän paljon. Edes puskan takaa hyökännyt lomaflunssa ei hidastanut menoa. Ainoastaan illan ostoskeskuskierroksella kuljin hetken automaattiohjauksella kuumeen kohotessa.

Tammikuu tuo aina tullessaan Matkamessut Helsingin Messukeskuksessa. Tämä Pohjois-Euroopan suurin matkailutapahtuma on meillä ollut käytännössä joka vuosi ohjelmassa, vaikka usein kierros onkin ollut varsin pikainen. Tällä kertaa oli vuorossa vähän erilainen messukokemus.

Tänä vuonna olin bloggaajan roolissa liikkeellä, joten pääsin tutustumaan tarjontaan ensimmäisten joukossa heti ammattilaispäivänä. Kiersin aluetta uusien bloggaajatuttavuuksien Anna-Marian, Helin, Hetan, Mimmun ja Noran kanssa. Tapasin paljon muitakin hengenheimolaisia ja kävinpä vielä hetken istumassa iltaakin tämän porukan kanssa. Harmi, että jouduin poistumaan aikaisin. Koko päivä hujahti ohi pikavauhtia.

Vuosi 2017 alkaa olla taputeltu ja siksi onkin hyvä aika hetkeksi pysähtyä pohtimaan mitä sitä on tullutkaan vuoden mittaan puuhattua. Blogeissa ja Instagramissa on nyt kovin suosittua esitellä suosituimpia postauksia ja kuvia. Ajattelin tänä vuonna kokeilla vastaavaa itsekin.

Instagramissa eniten tykätyt yhdeksän kuvaani ovat tuossa ylhäällä. Viisi on kesän Italian matkalta, kolme vanhan muisteluja kesältä 2016 Route 66 -matkalta ja viimeinen randomräpsy lentokoneen laskeutuessa. Nämä kuvat eivät kauheasti liity blogini suosituimpiin postauksiin. Vaan mitkä olivatkaan ne suosituimmat postaukset?

Ulkona sateen ropistessa ikkunaan ja raskaiden pilvien peittäessä auringon pakottaen sytyttämään valot keskellä päivää, tarttuu käsi kuin huomaamatta matkaopaskirjaan ja mieli matkaa kohti uusia seikkailuja maailmalla.