Olemme matkoillamme vierailleet useilla sotien muistomerkeillä. Hiroshiman rauhanpuiston kohteet eivät ole tässä joukossa mitenkään erityisen shokeeraavia. Silti vaikka pääkalloja ei esitelläkään, on tässä paikassa jotain karmivaa. Nykyisin ainakin pahimman turistikauden ulkopuolella varsin hiljainen puisto oli aikoinaan täyteen rakennettu osa kaupungin keskustaa. Sitten taivaalta putosi yksinäinen pommi, joka muutaman sadan metrin korkeudella räjähdettyään lakaisi suurimman osan keskusta-alueesta matalaksi ja tappoi kymmeniätuhansia ihmisiä. Tapahtuman konkreettisin todiste on liki suoraan räjähdyksen keskipisteen alapuolella sijainnut kivirakennus. Nykyisin sen pystyyn jäänyt luuranko toimii rauhanmuistomerkkinä.
Me kävimme tutustumassa rauhanpuistoon pimeän jo laskuduttua. Seuraava päivä oli Hiroshiman vierailumme viimeinen ja sääennuste lupaili taifuunia. Emme siis uskaltaneet jättää tätä kohdetta seuraavan päivän varaan. Muistomerkit oli valaistu hienosti ja lisätehosteena toimi pilviharson takaa kuikuileva täysikuu. Vaikka kierros puistossa ilta-aikaan olikin kiva, huokaisimme seuraavana aamuna helpotuksesta. Taifuuni kun lopulta kutistui trooppiseksi myrskyksi, joka sekin ohitti kaupungin aiheuttaen vain kevyttä sadetta aamupäivän aikana. Näin meille tarjoutui vielä uusi tilaisuus tutustua puistoon päivänvalossa iltapäivän aikana.
Vuonna 1954 avatussa rauhanpuistossa on useita erillisiä muistomerkkejä muistuttamassa Hiroshiman taivaalla räjähtäneestä atomipommista. Lasten rauhan muistomerkki on omistettu säteilyn aiheuttamaan syöpään kuolleelle Sadako Sasakille ja muille atomipommin lapsiuhreille. Sadako oli pommin räjähtäessä kaksivuotias ja hän eli vain reilut kymmenen vuotta sen jälkeen. Ennen kuolemaansa hän sai idean taitella tuhat origamikurkea. Tällöin saa japanilaisen perinteen mukaan esittää toivomuksen. Sadako olisi toivonut ydinaseetonta maailmaa. Valitettavasti urakka jäi kesken. Muistomerkkiin kuuluvan veistoksen huipulla on Sadakon patsas. Veistoksen lisäksi muistomerkkiin kuuluu useita lasivitriinejä, joissa on näytillä lasten taittelemia paperikurkia eri puolilta maailmaa. Näiden lasten avustuksella Sadakon urakka tuli valmiiksi ja vähän päälle.
Puiston rauhanlammen keskellä palaa rauhan liekki. Liekki sammuu vasta, kun maailma vapautuu ydinaseista. Rauhanlammen toisessa päässä, puiston keskellä, sijaitsee kenotafi, johon on kirjoitettu kaikkien pommin uhrien nimet. Kenotafi ja rauhanliekki ovat samalla janalla rauhanmuistomerkin kanssa. Tämä muistomerkkien kokoelma on upean näköinen etenkin pimeällä valaistuna.
Atomipommin varsinainen kohde oli läheinen silta. Tähtäys heitti muutamalla sadalla metrillä. Nykyinen rauhanmuistomerkki oli tuolloin maakunnan teollisuuden saavutuksia esittelevä rakennus. Lopulta rauhanmuistomerkki selvisi hämmentävän pienillä vaurioilla, kun ottaa huomioon kaikkien muiden lähistön rakennusten tuhoutuneen kokonaan. Etenkin pimeällä tämä vielä pystyssä oleva luuranko on hyvin aavemaisen näköinen.
Rauhanpuistossa on myös rauhankello, jota saa käydä varovasti kumauttamassa. Tällä tavoin jokainen vierailija voi ottaa kantaa maailmanrauhan puolesta. Kellon pinnalle on kaiverrettuna maailmankartta sekä sanat ”tunne itsesi” kreikaksi, japaniksi ja sanskritiksi. Kreikan kieli pääsi mukaan, koska Kreikan suurlähetystö lahjoitti tämän kellon. Sanatkin lainattiin Sokrateelta. Puistossa on myös kaksi pienempää rauhankelloa, mutta niitä soitellaan vain seremonioissa.
Näiden lisäksi puistossa on myös kymmeniä pienempiä muistomerkkejä, kuten rauhan kellotorni, jonka kello soi joka aamu klo 8.15. Tuolla hetkellä 6. elokuuta 1945 atomipommi pudotettiin lentokoneesta Hiroshiman yllä.
Hiroshiman pommituksen tarinan eri näyttelyin kertova rauhanmuseo on puiston kohokohta. Museo on puiston ainoa pääsymaksullinen kohde. Tosin ¥200 (n. 1,60€) pääsymaksu on lähinnä nimellinen. Valitettavasti vierailumme aikana kesällä 2018 museo oli remontissa ja vain osa kokoelmasta oli nähtävillä. Nettisivujen uutisissa kerrotaan remontoidun päärakennuksen avautuvan uudelleen 25.4.2019. Remontista huolimatta kierros museossa oli mielenkiintoinen. Heti aluksi esiteltävät valokuvat kaupungista ennen ja jälkeen räjähdystä ovat pysäyttäviä. Seuraavaksi hienosti tehty pienoismallin ja videoteoksen yhdistelmä esittelee, kuinka nopeasti kaupunki voi kadota kartalta.
Museosta löytyy myös aikajana, johon atomipommiin johtaneen tieteellisen tutkimuksen sekä myöhemmän atomienergian hyödyntämisen kannalta tärkeät hetket on merkittynä. Tämä aikajana oli oikeastaan toisinto aiemmin Las Vegasin Ydinkoemuseossa näkemästämme. Kyseinen museo esitteli tämän saman tarinan vastapuolen näkökulmasta (ks. Las Vegasin nähtävyyksiä – Ydinkoemuseo).
Atomipommin aiheuttamien tuhojen erikoisnäyttely esitteli kuvien ja esineistön avulla mitä pommi voi saada aikaan. Lelut, vaatteet ja kuvat palaneista ihmisistä ovat todella karua katsottavaa. Silti koskettavin osa museosta olivat hengissä selvinneiden elämäntarinoita esittelevät videot. Katsoimme yhden miehen tarinan kokonaan, vaikka se kestikin 20 minuuttia. Video piti otteessaan vahvan tarinansa vuoksi, vaikka englanninkielinen toteutus olikin pikkuisen erikoinen. Elokuva Lost in Translation tuli vahvasti mieleen, kun kukin pitkä puheenvuoro kääntyi englanniksi kahdeksi lauseeksi. Lisätietoja museosta löytyy sen virallisilta sivuilta täältä.
Vierailu rauhanpuistossa sopii myös niille, joille moni muu sotaisa kohde on turhan raskasta katsottavaa. Tämä oikeastaan näkyy jo paikan nimessä, kyseessähän on nimenomaan rauhanpuisto. Tosin herkimpien kannattaa ehkä jättää museokierros väliin.
Muut kirjoitukset aiheesta Hiroshima: