Japanin muinainen pääkaupunki Kioto on täynnä mielenkiintoisia buddhalaisia temppeleitä. Monet kaupungin temppeleistä kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon. Tähän joukkoon kuuluu myös Kiyomizu-dera, jossa kävin vierailulla kesän 2018 Japanin junamatkalla.

Kiyomizu-deran temppeli sijaitsee mäen päällä Kioton keskustan itälaidalla. Temppelille johtava kapea Teekuppikujana tunnettu kävelykatu tekee jo matkasta mielenkiintoisen. Kadun varren vanhat puutalot kätkevät sisäänsä mielenkiintoisia putiikkeja, joissa myydään kaikenlaista tavaraa. Vaikka ei varsinaisesti ostoksilla olisikaan, kannattaa putiikeissa piipahtaa. Minäkin pysähdyin pienelle visiitille Totoro-kauppaan, josta löytyi kaikkea mahdollista Totoron kuvalla varustettua tavaraa.

Kioton monumenteilla on ikää satoja vuosia. Kiyomizu-dera ei ole poikkeus, sillä temppeli on perustettu vuonna 778. Tosin nykyiset rakennukset ovat 1600-luvulta peräisin. Kompleksiin kuuluu useita rakennuksia, joista se kaikista tärkein eli tumma puinen päärakennus oli vierailumme aikana remontissa. En antanut tämän häiritä, sillä nähtävää oli muutoinkin. Sijainti mäen laella tarjosi myös upeat näkymät kaupungin suuntaan.

Kiyomizu-dera on saanut nimensä temppelin alueelta löytyvän vesiputouksen mukaan. Temppelin nimi tarkoittaa kirkasta vettä. Putous laskee lampeen ja vierailijat voivat halutessaan juoda putouksen vettä, jolla kerrotaan olevan toiveita toteuttavia voimia. En tätä voimaa kuitenkaan testannut.

Temppelin rakennukset on pystytetty japanilaisen perinteen mukaisesti nauloja käyttämättä. Tämä on melkoinen taidonnäyte. Päärakennukseen kuuluu suuri terassi, jolta on 13 metrin pudotus alapuoliselle pihalle. Uskomuksen mukaan tästä putouksesta selviäminen takasi yhden toiveen toteutumisen. Kirjattujen pudottautumisten mukaan noin 85 prosenttia yrittäjistä selvisi hengissä. Vuonna 1872 lysti kuitenkin kiellettiin. Tämänkään tarinan todenpitävyyttä en siis päässyt arvioimaan. Tosin testaamatta tuo olisi jäänyt ilman kieltoakin.

Temppelikompleksin takaosasta löytyy Jishun pyhäkkö, jossa kumppania kaipaavat yksinäiset ihmiset käyvät esittämässä toiveitaan. Pyhäkön luona on kaksi kiveä, jotka ovat 18 metrin päässä toisistaan. Jos pystyy silmät kiinni kävelemään suoraan yhdeltä kiveltä toiselle, on kumppanin löytyminen kuulemma varmaa. Mikäli tehtävässä käyttää toisen henkilön apua, on apu tarpeen myös kumppanin löytämisessä. Epäonnistuneilla on edessä vielä pitkä yksinäinen jakso elämässään.

Matkaa Kioton asemalta Kiyomizu-deralle on vähän reilut kolme kilometriä. Me taitoimme matkan bussilla numero 206. Tämän lisäksi myös bussi numero 100 vie perille. Bussipysäkiltä on vielä jäljellä kipuaminen mäelle Teekuppikujaa pitkin. Japan Guide -sivuston mukaan bussimatka kestää noin vartin verran. Omakohtaisesta kokemuksesta suosittelen varaamaan vähän enemmän aikaa, sillä mateluvauhtia edennyt bussi käytti liki tunnin tuohon matkaan. Ehkä bussi numero 100 on sitten vähän nopeampi, mene ja tiedä.

Kaikki näkemäni Kioton temppelit ja pyhäköt olivat mielenkiintoisia. Kiyomizu-dera oli yksi ensimmäisistä ja jäi siksi erityisen hyvin mieleen. Liki neljänkymmenen asteen helteessä mäelle kiipeäminen kävi työstä, mutta oli ehdottomasti vaivan arvoista.

Muut kirjoitukset aiheesta Kioto: