Pariisilaiset tunnetaan herkkusuina, joten mikä olisikaan pariisilaisempi kohde kuin monenlaisia herkkuja kauppaavia putiikkeja väärällään oleva kadunpätkä. Tämä silmäkarkki löytyy viidennestä kaupunginosasta Seinen vasemmalta rannalta. Alue kuuluu Latinalaiskortteliin ja se on helppo sijoittaa reitille kasvitieteellisestä puutarhasta Panthéonille. Lähin metroasema on Place Monge, jolla pysähtyy metrolinja numero 7.
Pariisin kuudennessa kaupunginosassa sijaitseva 23 hehtaarin kokoinen Luxembourgin puisto on suomalaisille tuttu ainakin Edelfeltin kuuluisasta maalauksesta Pariisin Luxembourgin puistossa. Puistoa kutsutaan myös Senaatin puutarhaksi, sillä Ranskan senaatti kokoontuu puiston yhteydessä sijaitsevassa Luxembourgin palatsissa. Palatsi ja puutarha kuitenkin valmistuivat aikoinaan yksityiseen käyttöön ja puutarha on ehtinyt kokea lukuisia muutoksia neljänsadan vuoden mittaisen historiansa aikana.
Louvren ja Concorden aukion välillä Seinen rantaa seuraillen sijaitseva suuri klassinen muotopuutarha Tuileries on varsinainen pariisilaisten yhteinen olohuone. Kauniilla päivällä niin kaupunkilaiset kuin turistitkin kansoittavat tätä yli 22 hehtaarin aluetta pahimmillaan tungokseksi asti. Puutarha on myös osa kahdeksan kilometrin pituista Axe Historiqueta, joka jatkuu suorana linjana Louvresta La Défensen liikekeskustaan asti.
Pariisi on meille tuttu kaupunki ja olemme vierailleet siellä useammin kuin missään toisessa ulkomaisessa kaupungissa. Silti löydämme jokaisella vierailukerralla Pariisista jotain uutta ja ihmeellistä, kuten nyt viimeksi tämän kasvitieteellisen puutarhan Jarden des Plantes. Kyseinen nurkka kaupungista oli jäänyt aiemmilla vierailuilla varjoon ja siitä johtuen emme olleet hoksanneet koko puutarhaa. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan, sillä Pariisin kasvitieteellinen puutarha on todella upea, erityisesti keväällä.
Pariisin sydämessä lähellä Louvren taidemuseota sijaitseva Palais-Royal toimi aikoinaan nimensä mukaisesti Ranskan kuninkaan virallisena asumuksena. Rakennus on hieman pienehkö verrattuna muihin samaa tarkoitusta palvelleisiin pytinkeihin, kuten nyt vaikka Louvreen ja Versaillesin palatsiin. Nykyisin virastokäytössä oleva palatsi on yleisöltä suljettu, mutta sisäpihan puutarhaan on onneksi vapaa pääsy. Tämä pieni vihreä keidas jää helposti huomaamatta, sillä se tosiaan on kokonaan rakennuksen ympäröimä.
Jos etsit Pariisista jotain kivaa taustaa lomakuvillesi, mutta se iänikuinen Eiffel ei jaksa innostaa, niin tässä sinulle olisi hyvä vaihtoehto. Parin kadunkulman päässä Gare de Lyonin rautatieasemalta 12. kaupunginosasta löytyy kävelykatu Rue Crémieux, joka on todellinen yhden korttelin pituinen silmäkarkki.
Kävimme katsomassa alunperin kirkoksi rakennettua Pariisin Panthéonia ulkoa päin jo ensimmäisellä vierailullamme kaupungissa vuosituhannen alussa. Tuolloin emme valitettavasti viitsineet kurkistaa rakennuksen sisälle. Seuraavilla kerroilla Panthéon on ollut joko remontissa tai vierailu ei muuten vain ole sopinut aikatauluun. Siksi Panthéon olikin korkealla toivelistallani, kun aloimme suunnitella viimeisintä Pariisin reissuamme. Onneksi tällä kertaa tärppäsi.
Sacré Cœurin eli pyhän sydämen basilika on Pariisin tärkeä maamerkki, jonka voi nähdä kuikuilemassa taustalla monessa eri paikassa kaupungilla. Sen sijainti on aivan keskustaa ajatellen pikkuisen syrjässä, mutta korkean Montmartren kukkulan huipulla nököttävänä se näkyy kauas. Samasta syystä kirkon rapuilta, ja etenkin sen kupolista, avautuu hienot näkymät yli kaupungin. Syrjäinen sijainti ei muutenkaan pidättele turisteja, sillä Montmartre on suosittu alue kapeine katuineen.
Matkakertomus on nyt käyty läpi ja on aika tehdä pieni yhteenveto käytännön havainnoista sekä katsoa hieman reissun kustannuksia. Pariisi oli kohteena sen verran tuttu, ettei sieltä jäänyt mieleen mitään kovin erityistä uutta seuraavaa kertaa varten. Kulujenkin kirjaaminen meni vähän puolivaloilla, mahdollisesti rutiinin puutteesta johtuen. Emmehän ole kahden viime vuoden aikana juuri reissanneet. Toisin sanoen olen tehnyt parempiakin reissuyhteenvetoja, mutta eiköhän tästäkin jotain iloa irtoa. Vastaan myös mielelläni kysymyksiin, joten ei muuta kuin kommenttia kehiin, mikäli jokin asia jää vaivaamaan mieltä.
Suomalaiset ovat löytäneet retkeilyn aivan uudella tavalla parin viime vuoden aikana. Ei siis mikään ihme, että myös Ranskassa ulkoilmaelämän suosio on räjähtänyt. Olivathan Ranskassa käytössä olleet järeät koronarajoitukset ihan muuta kuin kotoisat kevyet suositukset, joiden noudattamista kukaan ei edes valvonut. Jos ainoa sallittu vaihtoehto pienessä kaupunkiasunnossa oleiluun on kävely puistossa, tulee sinne puistoon varmasti mentyä tavallista useammin. Ei siis ihme, että urbaanin retkeilyn varusteet olivat vallanneet paraatipaikat myös Pariisin tavaratalojen näyteikkunoissa.
