Kävimme katsomassa alunperin kirkoksi rakennettua Pariisin Panthéonia ulkoa päin jo ensimmäisellä vierailullamme kaupungissa vuosituhannen alussa. Tuolloin emme valitettavasti viitsineet kurkistaa rakennuksen sisälle. Seuraavilla kerroilla Panthéon on ollut joko remontissa tai vierailu ei muuten vain ole sopinut aikatauluun. Siksi Panthéon olikin korkealla toivelistallani, kun aloimme suunnitella viimeisintä Pariisin reissuamme. Onneksi tällä kertaa tärppäsi.

Kirkoksi rakennettu mausoleumi

Panthéonin rakennutti kuningas Ludwig XV. Hän oli luvannut vakavasti sairastuttuaan rakentaa Pariisin suojelupyhimys pyhälle Genevièvelle uuden kirkon, mikäli vielä parantuisi. Kuningas parani ja kirkko rakennettiin, joskaan kuningas ei sitä koskaan ehtinyt nähdä valmiina. Tuolloin vielä Pyhän Genevièven kirkoksi nimetyn uusklassisen Panthéonin suunnitteli arkkitehti Jacques-Germain Soufflot ja se valmistui vuonna 1790. Suunnitelman tähtäimessä olivat Rooman Pietarinkirkko ja Lontoon Pyhän Paavalin katedraali, joista oli tarkoitus pistää vähän paremmaksi. Kirkon valmistuessa Ranskan vallankumous oli valitettavasti jo täydessä käynnissä, eikä aika ollut suosiollinen uusille kirkoille. Niinpä Panthéon päätyi heti tuoreeltaan ihan muuhun käyttöön.

Uusi kirkko haluttiin julistaa vapauden temppeliksi esikuvanaan Rooman Pantheon, jonka mukaan se myös nimettiin. Samalla heräsi ajatus käyttää rakennusta esikuvansa tapaan edesmenneiden ansioituneiden kansalaisten mausoleumina. Vallankumouksen myötä uuden tasavallan kansanedustuslaitokseksi perustettu Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous määräsi Panthéonin käytettäväksi tähän tarkoitukseen. Kupolin harjaa koristanut risti sai vaihtua erinäisten vaiheiden jälkeen lippuun. Niin sisä- kuin ulkopuolenkin koristelut poistettiin ja uskonnolliset veistokset korvattiin isänmaallisilla vastineillaan.

Panthéon palasi alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa kirkoksi 1800-luvun alussa Napoleonin noustua Ranskan ensimmäiseksi konsuliksi. Samalla myös nimi Panthéon vaihtui takaisin Pyhän Genevièven kirkkoon. Kupoli sai tässä yhteydessä uuden freskon, jossa suojelupyhimys nousee taivaaseen maan merkittävimpien hallitsijoiden katsellessa vierestä. Yllättääkö ketään, että Napoleon itse oli mukana tässä joukossa? Napoleonin kukistuttua valtaan noussut kuningas Ludwig XVIII restauroi koko rakennuksen kryptineen katoliseksi kirkoksi. Kupolin freskoa vähän retusoitiin samassa yhteydessä niin, että Napoleon korvattiin tuoreella monarkilla ja mukaan mahdutettiin myös vallankumouksen yhteydessä giljotiinin asiakkaiksi päätyneet Ludwig XVI ja hänen kuningattarensa Marie Antoinette.

Vuoden 1830 vallankumous käänsi jälleen kelkan toiseen suuntaan. Toisen tasavallan valtaan nostama uusi kuningas Ludwig Filip I palautti Pyhän Genevièven kirkon jälleen Panthéoniksi. Hänen kaudellaan krypta kuitenkin pysyi suljettuna yleisöltä, eikä se myöskään saanut uusia asukkaita. Tämä vaihe Panthéonin historiassa jäi sekin lyhyeksi, sillä rakennus palasi jälleen kirkoksi vuonna 1850-luvulla. Tuolloin päätöksen teki presidentin virasta vallankaappauksen myötä keisariksi noussut Napoleon III. Kirkon nimeksi tuli tällä kertaa Kansallinen basilika.

Preussille hävitty sota johti Napoleon III:n vallan päättymiseen vuonna 1870. Sodan melskeessä Kansallinen basilika oli kärsinyt pahoja vaurioita, joita seurasi vielä lisää Pariisin kommuunin ja Ranskan armeijan välisissä taisteluissa. Savun hälvettyä kirkkoa alettiin viimein restauroida vuodesta 1874 alkaen. Nykyisin nähtävillä olevat pyhän Genevièven elämästä ja Ranskan historiasta kertovat seinämaalaukset sekä veistokset ovat tätä perua. Vuonna 1881 kirkko palautettiin pysyvästi mausoleumiksi ja nimi Panthéon palasi käyttöön. Katolle ei kuitenkaan ole palautettu lippua, vaan viimeisen kirkkovaiheen risti on saanut pitää paikkansa.

Taideteoksia

Panthéonin seinät ja katto ovat täynnä taideteoksia, jotka esittelevät Ranskan kunniakasta historiaa. Myös Pariisin suojelupyhimys sekä jokunen muu merkkihenkilö tulevat esitellyiksi siinä samalla. Osa teoksista toki on hieman lennokkaita tulkintoja aiheestaan. Etenkin kolmannen tasavallan kansalliskonventtia esittävä mahtipontinen veistos salin perällä sai ainakin minun suupieleni väkisinkin kääntymään ylöspäin.

Taideteoksia on rakennuksen sisäpuolen lisäksi nähtävillä myös ulkopuolen yksityiskohdissa. Erityisesti kannattaa vilkaista julkisivun yläosan suurikokoista reliefiä.

Minä pidin taideteosten lisäksi kovasti myös rakennuksen keskellä katosta roikkuvasta Foucault’n heilurista. Tämä maapallon pyörimisen todistava 1800-luvun lopun tieteellinen koe on oikeasti kopio alkuperäisestä. Alkuperäisen heilurin ensiesitys tapahtui kuitenkin juuri samaisessa paikassa. Laite sijaitsee nykyisin teolliseen suunnitteluun keskittyvässä museossa Musée des Arts et Métiers, joka löytyy Pariisin 3. kaupunginosasta. Kun tämän keksijänsä fyysikko Léon Foucault’n mukaan nimetyn heilurin laittaa heilumaan suoraan edes takaisin, alkaa se hitaasti kiertyä maapallon pyörimisen mukana.

Vuonna 2020 Panthéon sai joukon uusia taideteoksia, ensimmäisen kerran liki sataan vuoteen. Tuolloin presidentti Macron tilasi joukon teoksia taitelija Anselm Kieferiltä sekä sävelteoksen säveltäjä Pascal Dusapinilta. Jälkimmäinen jäi meiltä tyystin huomaamatta, mutta ensin mainittuja emme voineet olla näkemättä. Kuusi valtavaa vitriiniä täynnä erilaisia sodasta muistuttavia esineitä olivat pysäyttävää katsottavaa ja vierailumme aikana keväällä 2022 myös varsin ajankohtaista Ukrainan tilanteesta johtuen. Teokset kunnioittavat sodissa maataan puolustaneita ranskalaisia.

Yhdessä pienemmässä salissa on nähtävillä pienoismalli rakennuksesta itsestään. Se on hauskasti toiselta puoleltaan avoinna niin, että rakennuksen sisuskalut näkyvät selkeämmin. Esimerkiksi päälle päin voi olla hankala hahmottaa kupolin koostuvan todellisuudessa kolmesta sisäkkäisestä kupolista, jotka yhdessä kannattelevat koko korkeuksiin kurottavan rakennelman painoa. Tämäkin yksityiskohta on kuitenkin helposti nähtävissä pienoismallin avulla.

Panthéonin kryptaan haudattuja merkkihenkilöitä

Panthéonin kryptaan on haudattu kaikkiaan 81 ihmistä, joista vain kuusi on naisia. Yli puolet näistä pantheonisaatioista tapahtui Napoleonin valtakaudella. Viimeisimpänä Panthéoniin siirrettiin marraskuussa 2021 ranskalaistuneen yhdysvaltalaissyntyisen viihdetaiteilija Joséphine Bakerin jäännökset hänen alkuperäisestä hautapaikastaan Monacosta. Hänen ansioikseen luetaan erityisesti toiminta toisessa maailmansodassa Ranskan vastarintaliikkeen hyväksi.

Ensimmäinen Panthéoniin haudattu henkilö oli kreivi Mirabeau, joka tunnetaan myös nimellä suuri Mirabeau. Hän ansaitsi hautapaikan osallisuudestaan Ranskan vallankumoukseen. Hänen maalliset jäännöksensä eivät kuitenkaan enää löydy Panthéonin kryptasta, sillä ne siirrettiin pois vuonna 1794. Kreivi ehti viettää Panthéonissa vain kolme vuotta. Tuiliersin palatsista löytyi sen valtauksen jälkeen asiakirjoja, jotka osoittivat kreivin siirtyneen salaa kuninkaan puolelle vastineeksi velkojensa maksamisesta. Petturin maalliset jäännöksen siirrettiin merkitsemättömään hautaan, jonka tarkka sijainti ei ole enää tiedossa.

Vanhin edelleen Panthéonista löytyvä vainaja on kirjailija ja filosofi Voltaire. Hänen hautansa on paraatipaikalla yhdessä kollegansa Jean-Jacques Rousseaun kanssa. Muut Panthéonin asukkaat saavat tyytyä pienempiin hautakammioihin, joissa on tilaa useammalle sarkofagille. Tähän joukkoon kuuluvat mm. kirjailijat Alexandre Dumas ja Victor Hugo, kemistipariskunta Pierre ja Marie Curie sekä Panthéonin suunnitellut arkkitehti Jacques-Germain Soufflot. Monet kryptaan päätyneistä henkilöistä on aluksi haudattu muualle ja vasta myöhemmin siirretty nykyiseen leposijaansa.

Kattava lista kaikista Panthéoniin haudatuista merkkihenkilöistä löytyy mm. Wikipediasta täältä.

Vierailu Panthéonissa

Panthéon on avoinna vähintään klo 10.45-18. Rakennus on suljettu kokonaan uudenvuoden päivänä, 1. toukokuuta, 1. ja 11. marraskuuta sekä joulupäivänä. Osan aikaa vuodesta aukioloaika on hieman tuota minimiä pidempi. Sisäänpääsymaksu oli kirjoitushetkellä 11,50€, mutta kannattaa kuitenkin varmuudeksi tarkistaa ajantasaiset tiedot niin pääsymaksuista kuin aukioloajoistakin Panthéonin virallisilta sivuilta täältä. Sieltä voi myös ostaa lipun haluamalleen vierailuajalle ennakkoon ja näin välttää jonotuksen lippuluukulle. Kannattaa huomata, että sivut on käännetty englanniksi vain osittain. Alku näyttää lupaavalta, mutta sitten kieli vaihtuu kuin varkain takaisin ranskaksi. Huonommin ranskaa osaava saattaa siis joutua käyttämään vaikkapa Googlen käännöstyökalua apunaan.

Panthéonille pääsee kätevästi julkisen liikenteen avulla. Kätevimmät vaihtoehdot ovat virallisten sivujen mukaan metrolinja 10 (lähin asema Cardinal Lemoine), RER-juna B (lähin asema Luxembourg) tai bussit 21, 27, 38, 84, 85 (lähin pysäkki Luxembourg) ja 89 (lähin pysäkki Lycée Henri IV). Näistä vaihtoehdoista kannattaa valita oman lähtöpisteen mukaan kätevin vaihtoehto. RER-juna pysähtelee vähiten, mutta verkko on harvempi kuin metrolla. Bussin etuna ovat maisemat joita ei muista välineistä käsin pääse ihailemaan matkan aikana. Etenkin ruuhka-aikana bussi on valitettavasti varsin hidas. Metrossa puolestaan haasteena ovat mahdolliset junan vaihdot linjasta toiseen. Niihin kuluvaa aikaa ei kannata aliarvioida. Me Olemme havainneet Googlen karttojen mobiilisovelluksen mainioksi julkisen liikenteen reittioppaaksi Pariisissa.

Vierailun hintaan kuuluu alakerran taidepläjäyksen ja kryptan ohella myös kipuaminen rakennuksen kupoliin. Portaita on kiivettäväksi 270 kappaletta ja ylhäällä odottavia maisemia kehutaan yksiksin kaupungin parhaista. Valitettavasti me emme ole itse käyneet näitä maisemia katselemassa. Kannattaa huomioida, että kupoli pysyy suljettuna talvikauden ajan marraskuusta maaliskuuhun.


Panthéon on yksi Pariisin mielenkiintoisimmista rakennuksista ja sitä kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa vähintään ulkopuolelta. Vierailu on helppo yhdistää esimerkiksi kiertelyyn muutaman korttelin päässä sijaitsevassa hienossa Luxembourgin puutarhassa. Meillä kesti kauan päästä näkemään Panthéon sisäpuolelta, mutta varmasti vierailemme siellä vielä uudestaankin. Seuraavalla kerralla aion ainakin kipaista portaat ylös kupoliin maisemia ihailemaan.

2 kommenttia

  1. Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 10.12.2022 at 14:20

    Tämä kiinnostaisi kovasti kyllä itseäni, todella näyttävä. Ilman muuta menisin käymäään myös sisällä, ei ole mahdoton hintakaan. Näyttää aika rauhalliselta, ilmeisesti ihmisiä ei ihan älytöntä määrää ollut?

    Vastaa
    1. Aron 27.12.2022 at 21:41

      Väkeä oli kyllä ihan kiitettävästi, mutta ihan hyvin ne tuonne katosivat. Kuviin yritin tapani mukaan hakea mahdollisimman rauhallisia kulmia.

      Vastaa

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *