Roomassa ei voi tyystin välttyä kirkkojen bongailulta. Minulla on tapana kaupungilla kävellessäni kurkistaa sisälle jokaisesta avoimesta kirkon ovesta ja tällä metodilla kohtalaisen moni kirkko on jo käynyt tutuksi. Silti joka reissulle mahtuu vielä paljon uusia bongailtavia.
Kun pakolliset klassikot oli hoidettu pois päiväjärjestyksestä, pääsimme kiertelemään kaupungin rauhallisempia kohteita. Näiden lisäksi tein oman yksityisen kierrokseni varsin hyvin tallattuja katuja kulkien. Tälläkin kierroksella tunnelma oli kuitenkin rauhallinen johtuen hyvin aikaisesta ajankohdasta.
Tutussa kaupungissa tavoitteenamme oli jättää ne suosituimmat nurkat ensikertalaisille ja etsiä vähän rauhallisempia kulmia koluttaviksi. Tämä tavoite onnistui varsin hyvin, sillä monessa kohteessa saimme pyöriä lähes kahdestaan. Aivan kaikkia klassikoita emme kuitenkaan pystyneet ohittamaan. Piipahdimme muutamaa jo ennalta tuttua todella suosittua kohdetta katselemassa vähän erilaisesta kulmasta kuin aiemmin. Mahtuipa joukkoon myös yksi rauhalliseksi kuvittelemamme kohde, joka osoittautui kuitenkin todella suosituksi.
Tälle kesälle meillä ei ollut lomareissua varten kovin suuria vaatimuksia. Pohdimme aluksi jonkinlaista useamman kohteen reissua, mutta lopulta päädyimme laiskaan ja helppoon vaihtoehtoon. Vaatimuslistamme kutistui kahteen kohtaan: lämpö ja helppous. Siis kohteen tuli tarjota kunnon kesähellettä ja leppoisan rentoa oleskelua. Pohdimme ihan vakavissamme rantakohdettakin, mutta päädyimme kuitenkin kaupunkilomaan. Rooman heinäkuussa emme ole koskaan palelleet, joten valitsimme sen. Helppouden mahdollistivat ennalta tuttu kohde sekä reilun puolentoista viikon pituinen matka-aika.
Piazza Venezian laidalla Roomassa sijaitsee melkoisen pompöösi kermakakkumainen monumentti, jonka virallinen nimi on Monumento Nazionale a Vittorio Emanuele II, tuttavallisesti Vittoriano. Sitä on tituleerattu myös kirjoituskoneeksi tai hääkakuksi, oletettavastikin ulkomuotonsa vuoksi. Leppoisasta nimittelystä huolimatta kyseessä on italialaisille tärkeä monumentti.
Turistien suosimasta Trasteveren kaupunginosasta Roomassa löytyy kenties pikkuisen tuntemattomampi kohde Orto Botanico di Roma, eli Rooman kasvitieteellinen puutarha. Se sijaitsee aivan Trasteveren laidalla Gianicolo-kukkulan rinteillä. Puutarha on osa suurta Villa Corsinin puistoa, jonka alanurkassa sijaitsevassa Palazzo Corsinissa kruunustaan luopunut entinen Ruotsin kuningatar Kristiina eleli viimeiset vuotensa. Rooman kasvitieteellinen puutarha on noin 12 hehtaarin laajuinen ja yksi Italian suurimmista lajissaan.
Rooman Pantheon on kaupungin vanhin kirkko ja lisäksi maailman tunnetuin rotunda. Tosin Pantheonia ei rakennettu kirkoksi vaan kaikkien jumalten temppeliksi, mihin sen nimikin viittaa. Se muutettiin kirkoksi vasta nelisensataa vuotta rakentamisensa jälkeen. Tämä lienee ollut sen pelastus. Kirkkona Pantheon oli turvassa rakennustarpeiden rosmoamiselta, mikä on koitunut monen sen aikalaisen kohtaloksi.
Roomassa on valtavan suosittuja museoita, kuten vaikkapa Vatikaanin museo, mutta joukossa on myös vähemmän ruuhkaisia helmiä. Näihin viimeksi mainittuihin kuuluu ehdottomasti tämä upeassa 1500-luvun palatsissa majaansa pitävä Doria Pamphiljin perheen yksityistä taidekokoelmaa esittelevä Doria Pahmphiljin Galleria. Museo sijaitsee keskeisellä paikalla Via del Corson varrella lähellä Venetsian aukiota, mutta silti siellä oli kanssamme kiertelemässä vain kourallinen ihmisiä keskellä kesän kuuminta turistisesonkia.
Lähellä Terminin rautatieasemaa sijaitseva Santa Maria Maggioren basilika on yksi Rooman tärkeimmistä kirkoista. Se on yksi neljästä Rooman suuresta varhaiskristillisestä basilikasta sekä yksi seitsemästä pyhiinvaelluskirkosta. Basilika ei fyysisesti sijaitse Vatikaanivaltion alueella, mutta se kuuluu kuitenkin Vatikaanin omistukseen. Kirkkorakennus on peräisin 400-luvulta, joskin sitä on muokattu jonkin verran vuosisatojen varrella. Tällä hetkellä Santa Maria Maggiore on parhaiten tunnettu hiljattain haudatun paavi Franciscuksen viimeisenä leposijana.
Harva ensikertalainen Rooman kävijä onnistuu poistumaan kaupungista näkemättä Trevin suihkulähdettä. Eikä sen välttäminen onnistu kaikilta jo useamman kerran Roomassa käyneeltäkään. Puhun tässä omasta kokemuksestani. Kesän 2024 vierailu oli meille ensimmäinen, jolloin emme tuon valtavan rakennelman äärelle päätyneet.
