British Museum Lontoossa on ottanut vaatimattomaksi tehtäväkseen esitellä ihmiskunnan kulttuuria ja historiaa. Lajissaan se on yksi maailman suurimpia laitoksia. Vierailu siellä kannattaa aina, eikä se edes käy lompakolle. British Museum kun on Lontoon liki kaikkien muidenkin suurten museoiden tapaan ilmainen. Kääntöpuolena toki on valtava suosio, mikä näkyy tungoksena ja pitkinä sisäänpääsyjonoina. Näppärä vierailija varmistaa pääsyn jonon ohi varaamalla museon nettisivuilta vierailuajan ennakkoon. Tungokseen ei minulla valitettavasti kuitenkaan ole vastalääkettä tarjolla.

Museo perustettiin yleismuseona 1700-luvulla. Se sai alkunsa fyysikko ja naturalisti Sir Hans Sloanen henkilökohtaisesta kokoelmasta, jonka hän keräsi erityisesti rikkaan vaimonsa lompakon turvin. Sloane halusi estää kokoelmansa hajoamisen kuolemansa jälkeen ja niinpä hän kauppasikin sen kuningas Yrjö II:lle, joka päätti laittaa koko noin 71 000 esineen kokoelman näytille. Tämän seurauksena säädettiin laki British Museumin perustamisesta vuonna 1753.

Museon kokoelmat karttuivat vuosien saatossa. Materiaalia kahmittiin kaikkialta brittiläisen imperiumin alueelta ja sitä aluettahan vielä noihin aikoihin riitti. Tämän johdosta museon kokoelmissa on mittaamattoman arvokkaita aarteita viimeisten muutaman vuosituhannen ajalta niin Egyptistä, Kreikasta kuin Roomastakin. 1800-luvun alussa kokoelma tarvitsi uuden kodin ja lopulta arkkitehti Sir Robert Smirke laitettiin suunnittelemaan nykyinen museon uusklassinen päärakennus vuonna 1802. Tästä lähti käyntiin Euroopan tuon ajan suurin rakennushanke, joka valmistui sopivasti vuoden 1851 Lontoon maailmannäyttelyyn. Tosin lopullisesti uusi museorakennus avattiin yleisölle vasta vuonna 1857.

Uusikin rakennus alkoi pian käydä ahtaaksi kasvavan kokoelman säilyttämiseen. 1800-luvun puolivälin jälkeen kokoelmiin kun alettiin haalia myös esihistoriallista esineistöä. Samalla näkökulmaa laajennettiin kattamaan myös Aasia, jossa Britannialla toki oli kivasti siirtomaita rosmottavaksi. Lisätilan saamiseksi museon luonnonhistoriaa esittelevä osasto siirrettiin uuteen rakennukseen, joka vuonna 1887 nimettiin Luonnonhistorian museoksi. Tämä museo löytyy edelleen samaisesta osoitteesta Etelä-Kensingtonista. Muutoksen myötä British Museumin painopiste alkoi vaihtua yleismuseosta nykyiseen muotoonsa. Tila loppui kuitenkin jälleen 1900-luvulle tultaessa. Niinpä museolle rakennettiin uusi pohjoissiipi, jonka tieltä raivattiin kymmeniä lähitaloja.

Lisää aiheesta: Luonnonhistorian museo

Toisen maailmansodan pommitukset vaaransivat museon kokoelmien turvallisuuden. Tähän oli onneksi varauduttu ja tärkeimpien esineiden turvaan viemistä varten oli hankittu laatikoita jo sodan alkamisen käytyä ilmeiseksi. Esineiden vieminen turvaan alkoikin heti sodan puhjettua. Kokoelma siirrettiin vielä toistamiseen entistä turvallisempaan paikkaan pommitusten jatkuessa. Suojelutoimet onnistuivat ja kokoelma pelastui. Myös museon rakennukset saatiin pian sodan päätyttyä korjattua käyttökuntoon.

British Museumin koki viimeisimmän suuren muutoksensa aivan viime vuosituhannen lopulla. Vuonna 1997 aiemmin suuren osan kokoelmasta muodostaneet kirjat siirrettiin erilliseen kansalliskirjastoon British Libraryyn, joka oli perustettu 1970-luvulla. Tämän lisäkokoelman myötä British Library kiilasi aivan maailman suurimpien kirjastojen kärkipäähän Washingtonissa sijaitsevan Kongressin kirjaston kintereille. Kirjojen poistumisen myötä myös museon lasikattoisen sisäpihan keskellä sijainnut pyöreä lukuhuone kävi turhaksi ja koko sisäpiha päätettiin laittaa uusiksi. Nykyinen moderni ratkaisu ei ehkä istu kovin nätisti vanhaan kokonaisuuteen, mutta onhan se toki avara ja valoisa. Aiempi sisäpiha oli täynnä kirjahyllyjä ja toimi näin yhtenä näyttelytilana. Muutosta kritisoitiin tuoreeltaan, koska osa ihmisistä piti järjen vastaisena karsia keskeisiä näyttelytiloja tuolloin pahoista talousvaikeuksista kärsivässä museossa.

Lisää aiheesta: Kongressin kirjasto

Nykyisin British Museum on maailman kolmanneksi vierailluin museo houkutellen vuosittain yli neljä miljoonaa vierailijaa. Pysyvä kokoelma kattaa yli kahdeksan miljoonaa esinettä, mikä tarkoittaa British Musemin olevan kokoelmansa perusteella maailman suurin museo. Kokoelma kattaa koko ihmiskunnan historian aikaskaalan aivan alkumetreiltä nykypäivään. Kokoelma jakautuu useisiin eri osastoihin, jotka on jaettu alueittain. Suosituimmalta osastolta ainakin meidän vierailumme aikana vaikutti egyptiläinen osasto, jossa oli liki mahdoton liikkua tungoksesta johtuen. Nähtävillä oli niin muumioituja ihmisiä kuin eläimiäkin sekä valtavasti erityisesti hautausrituaaleihin liittyvää esineistöä. Egyptiläinen osasto on niin suuri, että se on jaettu kahteen eri kerrokseen. Se suosituin muumio-osasto sijaitsee ylimmässä kerroksessa, kun taas katutasosta löytyvät isommat esineet, kuten valtavat sfinksit ja muut veistokset. Katutason egyptiläisen osaston puolella sijaitsee myös museon kokoelman kenties tunnetuin yksittäinen esine, Rosettan kivi. Tuo täyteen tuherruksia kaiverrettu murikka tarjosi aikoinaan avaimen hieroglyfien lukemiseen. Kiveen kun oli kirjoitettu sama teksti niin egyptiksi kuin kreikaksikin.

Onneksi museon kaikilla osastoilla ei ollut aivan yhtä paha tungos. Erityisen miellyttävää oli kävellä sisäpihan oikealla puolella sijaitsevassa väljässä Enlightmenment Roomissa, jossa oli liki autiota. Siellä ei varsinaisesti ollut kovinkaan paljon mainittavaa katseltavaa, mutta jo pelkkä rauhallinen tunnelma tuntui muumiohuoneiden tuottaman museoähkyn jälkeen miellyttävältä. Olisimme mielellämme tutustuneet vielä joihinkin muihin museon mielenkiintoisista osastoista, kuten vaikkapa roomalaiseen ja aasialaiseen osastoon, mutta valitettavasti muumiot imivät meistä enimmät mehut ja päätimme pian niiden jälkeen jo poistua paikalta. Jäipähän sitten jotain nähtävää seuraavalle vierailulle.

British Museum on avoinna joka päivä klo 10-17 joulun aikaa lukuunottamatta. Perjantaisin aukioloaikaa on jatkettu klo 20.30 asti. Viimeinen sisäänpääsyaika on tuntia ennen museon sulkeutumista. Museo on ilmainen, mutta sen valtavasta suosiosta johtuen kannattaa ehdottomasti varata vierailuaika etukäteen. Tämä tapahtuu museon virallisilta sivuilta täältä. Samasta paikasta löytyvät myös ajantasaiset aukioloajat, jotka kannattaa aina tarkistaa etukäteen. Vierailuajan varaaminen ei maksa mitään, joten se kannattaa ehdottomasti tehdä. Muutoin edessä voi olla yllättävän pitkä jonottaminen paikan päällä. Lontoo on tunnettu sateisesta säästään ja jonottaminen tapahtuu ulkosalla. Meidän vieraillessamme museossa todella suosittuun aikaan pääsiäisviikolla keväällä 2023 oli normaali jono varsin pitkän näköinen, mutta etukäteen ajan varanneina saimme kävellä suoraan turvatarkastukseen ja sisälle ilman pysähdyksiä.

---

On todella kiva, että British Museum on ilmainen. Näin sitä ei tarvitse edes yrittää haukata kerralla, vaan pureskella sopivan pieninä palasina. Aina voi tulla takaisin seuraavana päivänä, kun pahin hengenahdistus on rauhoittunut. Vaikka en muutenkaan viihdy valtavissa väkijoukoissa, oli British Museum silti yksi pahimpia tungoskokemuksia koskaan. Onneksi saimme ensimmäisellä kierroksella tarkastettua ne kaikista suosituimmat osuudet. Ehkä seuraavalla kerralla vieralumme sujuu leppoisammin. Varmasti palaamme jatkamaan tutkimuksia jälleen Lontoon kutsuessa.