Córdoban Moskeija on oikeastaan pelkän moskeijan sijaan mielenkiintoinen sekoitus moskeijaa ja katedraalia. Usein sitä kutsutaankin moskeija-katedraaliksi. Moskeijan rakensivat Andalusiaa hallinneet arabihallitsijat, mutta myöhemmin kristittyjen vallattua kaupungin takaisin rakennus muutettiin katedraaliksi. Muutosvimma oli onneksi maltillista ja lopputuloksena moskeijassa ovat nykyisin nähtävillä eri aikakaudet todella upeasti. Rakennus on erityisen tunnettu tukikaariensa raidallisesta kuvioinnista, mutta se kätkee sisälleen paljon muutakin mielenkiintoista nähtävää.

Córdoban historiallinen keskusta moskeijoineen on Unescon maailmanperintökohde. Moskeija teki meihin niin suuren vaikutuksen, että päätimme tutustua siihen uudemman kerran. Siksi Córdoba olikin selvä ensimmäinen kohdevalinta talvista Andalusian kiertomatkaa suunnitellessamme. Etukäteen pikkuisen jännitti, riittääkö tässä kiehtovassa rakennuksessa vetovoimaa vielä toisellekin kerralle. Huoli oli kuitenkin turha. Lumouduimme Moskeijasta ihan yhtä vahvasti uudemmallakin visiitillä. Tällä kerralla olin pikkuisen paremmin valmistautunut ja osasin etsiä edellisellä kerralla näkemättä jääneitä osia rakennuksesta. Nähtävää oli nimittäin niin paljon, että moni tärkeä yksityiskohta oli jäänyt ensimmäisellä kerralla huomaamatta. Ihan kaikkea en tosin löytänyt vieläkään, vaan joitain juttuja jäi etsittäväksi myöhemmille kerroille.

Rakennuksen historiaa

Moskeija on rakennettu aiemman visigoottien kristityn kirkon paikalle. Kirkko ehti olla jonkin aikaa 700-luvulla kristittyjen ja Andalusian valloittaneiden muslimien yhteisessä käytössä, kunnes Abd al-Rahman I päätti rakentaa paikalle suuren moskeijan. Rakennustyöt alkoivat vuonna 785 ja valmista tuli jo seuraavana vuonna. Urakkaa helpottivat huomattavasti alkuperäisestä kirkosta tarjolla olleet kierrätysmateriaalit. Projektin arkkitehti on jäänyt historian hämäriin, mutta rakennuksessa on ainakin syyrialaisia, visigoottilaisia ja roomalaisia vaikutteita.

Tulevat hallitsijat laajensivat alkuperäistä Moskeijaa useaan otteeseen. Muutokset jatkuivat 900-luvun lopulle saakka. Islamilaisen kalifaatin kaatuminen 1000-luvulla kuitenkin toi lopun laajennuksille. Seuranneina sekasorron aikoina Moskeijan aarteet päätyivät teille tietymättömille. Kalifaatti teki vielä paluun 1100-luvun lopulla ja tänä aikana Moskeijaa restauroitiin. Ilo oli kuitenkin lyhytaikainen, sillä vuonna 1236 Córdoba päätyi jälleen kristittyjen hallintaan. Tällä kertaa vallanvaihto oli myös pysyvä. Vielä samana vuonna Moskeijassa pidettiin ensimmäinen kristillinen jumalanpalvelus. Rakennus sai uuden statuksen Córdoban katedraalina. Asema on säilynyt tähän päivään saakka, sillä rakennus on yhä edelleen kaupungin virallinen katedraali siitä huolimatta, että monille vierailijoille se on ensisijaisesti vanha moskeija.

Moskeijasta katedraaliksi

Aluksi Moskeija kelpasi katedraaliksi melko pitkälti sellaisenaan, mitä nyt alttari lisättiin jo vuonna 1236. Ensimmäinen suurempi muutos oli kuninkaallisen kappelin rakentaminen 1300-luvulla. Tämä kappeli tunnetaan nykyään Villaviciosan kappelina, eikä siitä ole enää jäljellä juuri muuta kuin puupanelein koristeltu katto ja sitä kannattelevat goottilaiset kaaret. Seiniä koristaneista maalauksista vain yksi on jäljellä ja se on näytillä Córdoban taidemuseossa.

Seuraavalla vuosisadalla Moskeija sai uuden kuninkaallisen kappelin, jonka mudéjar-tyylinen ulkoasu hämäsi ainakin minua kuvittelemaan sitä alkuperäisen moskeijan osaksi, sillä tämä taiteen ja arkkitehtuurin espanjalainen tyylisuunta sisältää paljon vaikutteita kalifaatin ajoilta. Tyyli on saanut nimensä alueen muslimiväestöltä, joita kutsuttiin mudéjareiksi. Heidän joukossaan oli taitavia käsityöläisiä, jotka työskentelivät katedraalin ja monien muidenkin tärkeiden rakennushankkeiden kimpussa Andalusiassa ja lisäsivät niihin oman kädenjälkensä. Valitettavasti kuninkaallinen kappeli on suljettu vierailijoilta. Sen ylempiä seiniä ja kattoa pääsee kuitenkin katselemaan korkeahkon seinän takaa paljastuvin osin. Näkymä on valitettavan rajattu.

Suurin muutos Moskeijassa tapahtui piispa Alonso de Manriquen rakennuttaessa sen keskelle palasen renessanssityylistä katedraalia. Vuonna 1523 aloitettu projekti ärsytti paikallisia päättäjiä, mutta kirkonisää ei käynyt vastustaminen. Sinälläänhän tuo lisäys on täysin älyvapaa, mutta toisaalta se tekee Córdoban Moskeijasta todella uniikin. Katedraaliosaan astuessa tuntuu kuin olisi saapunut ihan eri rakennukseen, vaikka välissä ei olekaan ovia eikä seiniäkään kuin osassa tilaa. Taustalla näkyvät edelleen koko ajan moskeijan raidalliset kaaret. Tämän kahden täysin erilaisen arkkitehtuurityylin yhteensulauma on niin omituinen, ettei sitä oikein pysty sanoin kuvailemaan. Tämä ihme on yksinkertaisesti nähtävä itse.

Moskeijan minareettia oli käytetty rakennuksen katedraaliksi nimeämisen jälkeen kellotornina ilman isompia muutoksia, mutta vuonna 1589 torni kärsi suuria vaurioita joko myrskyn tai vaihtoehtoisesti maanjäristyksen aikana. Torni vaati vahvistamista ja samalla se päätettiin suunnitella kokonaan uusiksi renessanssityyliseksi. Uudistettu kellotorni valmistui erinäisten hidastelujen jälkeen vuonna 1617. Lopputulos ei valitettavasti osoittautunut kovin kestäväksi ja sitä olikin korjailtava tämän tästä. 1700-luvulla se kärsi myrskyissä ja maanjäristyksissä siinä määrin, että se piti remontoida perin pohjin.

Löydä ainakin nämä

Moskeijan upeimmat pitsimäiset arabeskikoristelut löytyvät seinästä, jossa sijaitsee Mekan suuntaa osoittava syvennys eli mihrab. Tämä paikka on ilmeisesti yleensäkin se moskeijan kauneimmin koristeltu osuus. Mihrab sijaitsee rakennuksen takaosassa sisäänkäynniltä nähden. Paikkaa ei voi olla huomaamatta, sillä sen edustalla on yleensä suurin väkijoukko.

Tässä kohdassa kannattaa myös vilkaista ylöspäin, sillä mihrabin edustalla olevan maqsuran, eli hallitsijalle varatun rukoustilan, korkea kupolikatto ja sitä kannattelevat kaaret ovat todella kauniita. Sama sinisen ja kullan yhdistelmä jatkuu ylös asti ja katto on koristeltu seinien tapaan upeasti. Nämä koristeet ovat Bysantin keisarin lähettämien käsityöläisten johdolla tehtyjä. Kalifi sai työläisiä pyytäessään kaupan päälle myös 1600 kiloa kultaisia mosaiikkipaloja koristeiden raaka-aineiksi. Minulle tulivat tuosta katosta vahvasti mieleen toinen saman arkkitehtuurityylin taidonnäyte Nasridin palatsi Granadan Alhambrassa.

Moskeijassa liikkuessa kannattaa välillä vilkaista myös lattiaan. Sieltäkin voi nimittäin löytyä mielenkiintoista katseltavaa. Moskeijan alta on löytynyt kaivauksissa jäänteitä alkuperäisestä visigoottilaisesta kirkosta. Pieni pala lattiamosaiikkia on nähtävissä kerrosta alempana Moskeijan lattiassa olevan lasisen ikkunan avulla.

Lattian lisäksi myös kattoja kannattaa katsella tarkemmin. Rakennuksen eri osissa on nähtävissä kattoratkaisuja eri aikakausilta. Osa on alkuperäisessä kunnossa ja osa on myöhemmin restauroituja. Erityisen upealta näyttää restauroitu puukatto upeine kuvioineen. Restauroimatonta vastaavaa puukattoa on myös nähtävillä. Siinä on ollut samanlainen kuviointi, mutta se on haalistunut tunnistamattomaksi.

Muutoinkin yksityiskohtia Córdoban Moskeijassa riittää ihmeteltäväksi joka puolella. Tämä on seurausta Moskeijan useista laajennuksista aikojen saatossa sekä myöhemmistä muutoksista kristittyjen hallitsijoiden kaudella. Koskaan ei oikein voi tietää, mitä seuraavan kulman takaa löytyy. Pääosin koko sisätila on yhtä kokonaisuutta, joskin tässäkin eri aikakausilla rakennetut osat poikkeavat hienoisesti toisistaan. Tämän lisäksi siellä täällä on pieniä erillisiä sivukappeleita, joista voi löytyä melkein mitä vain. Kuten nyt vaikka seremoniallisia astioita lasivitriineissä.

Vierailu Moskeijassa

Vieralu Córdoban Moskeijassa maksaa 13€. Moskeija on avoinna maanantaista lauantaihin klo 10-19 ja sunnuntaisin klo 8.30-11.30 ja klo 15-19. Tämän lisäksi Moskeijaan pääsee sisälle ilmaiseksi maanantaista lauantaihin klo 8.30-9.30. Tämä on toki hyvä vaihtoehto budjettimatkaajalle, mutta muiden kannattaa karttaa tätä ajankohtaa. Jonot ovat aamulla todella pitkät ja paikka tupaten täynnä ihmisiä. Me totesimme jonojen olevan lyhimmät iltapäivällä. Kannattaa kuitenkin huomioida, että sisälle ei pääse enää viimeisen puolen tunnin aikana. Tosin kiire tuossa puolessa tunnissa tulisikin, sillä rakennus on todella suuri. Sisäänpääsyajat saattavat vaihdella vuoden mittaan ja siksi kannattaakin tarkistaa ajantasaiset tiedot juuri vierailuajankohtana Moskeijan virallisilta nettisivuilta täältä. Sivuilla näkyy ärsyttävästi vain kuluvan päivän aikataulu ja muiden päivien osalta pitää erikseen hakea halutun aikavälin tiedot näkyviin. Samoilta sivulta voi myös ostaa pääsyliput etukäteen haluamalleen ajalle.

Vierailu kellotornissa

Myös Moskeijan kellotorniin voi kiivetä puolen tunnin välein klo 9-14.30. Pääsymaksu on vain 3€, mutta kunkin puolen tunnin aikana torniin otettavien vierailijoiden määrä on hyvin rajattu. Lippuja voi ostaa joko paikan päältä lippukioskilta, lippuautomaatista tai netistä. Lippua ostaessaan kannattaa kiinnittää huomiota vierailun kellonaikaan. Vierailijat päästetään kellotorniin tasan lipussa ilmoitetulla kellonlyömällä edellisen lähdön vierailjoiden laskeuduttua tornista. Jonoon kannattaa siis saapua muutamaa minuuttia ennen vierailuaikaa. Portaat torniin löytyvät sisäpihalta katsottuna tornin oikealta puolelta.

Tornissa on kolme näköalatasannetta. Kiipeäminen tapahtuu ensin alimmalle tasanteelle ja siitä jatketaan tasanne kerrallaan henkilökunnan ohjeistuksen mukaan. Kullakin tasanteella viivähtämiseen on vain tietty määrä aikaa, sillä puolen tunnin kuluttua pitää jokaisen vierailijan olla takaisin alhaalla. Jokaiselta tasanteelta pystyy katselemaan kaikkiin ilmansuuntiin. Keskimmäistä tasannetta lukuunottamatta maisemat ovat hienot. Keskimmäisen tasanteen ongelmana ovat kellot, jotka ovat pahasti tiellä. Henkilökunta varoittaa heti aluksi, että kelloja ei saa missään tapauksessa soittaa.

Ensimmäisellä Córdoban vierailullamme kellotorni jäi minulta väliin. Yritin kysellä lippuja lippuluukulta, mutta päivän kaikki lähdöt olivat jo loppuunmyytyjä. Toisella yrittämällä onnisti paremmin. Varasin silloin lipun netistä seuraavalle päivälle. Samalle päivälle lippuja ei enää saanut, mutta lähipäiville lähtöjä oli todella hyvin vapaana joulun välipäivien minisesongista huolimatta. Silti kuumimman turistikauden aikana kannattaa varata lippu hyvissä ajoin, mikäli haluat torniin juuri tiettynä päivänä.

Moskeijan sisäpiha

Vaikka sisällä moskeijassa ei aikoisikaan vierailla, kannattaa vähintään piipahtaa sen kauniilla vehreällä muurien rajaamalla appelsiinipihalla. Sitä koristavat palmut, sypressit, appelsiinipuut ja monet muut kasvit. Puistomaiselta pihalta löytyy myös useampi suihkulähde sekä useita penkkejä, joille voi istahtaa ihmettelemään maailman menoa. Pihalla vierailu ei maksa mitään. Sisäpihalta löytyvät myös niin lippuluukku, lippuautomaatit kuin sisäänpääsy itse moskeijaankin. Lippuluukku ja -automaatit sijaitsevat kellotornin oikealla puolella. Sisäänkäynti puolestaan löytyy kellotornia vastapäätä rakennuksen oikeasta kulmasta.

Moskeija näyttää upealta myös ulkoa päin, katsoipa sitä auringonnousun tai -laskun valossa tai illalla keinovalon turvin. Oman kokemukseni puolesta suosittelen auringonnousua, koska silloin kaupungin kadut ovat vielä pääosin autioita. Erityisesti keskitalvella tätä varten ei tarvitse edes herätä kovin aikaisin, aurinko kun nousee vasta aamukahdeksan jälkeen.

---

Córdoban Moskeija on yksi upeimpia näkemiäni rakennuksia Espanjassa ja miksei koko maailmassakin. Useita kertoja laajennetun rakennuksen pitkä historia näkyy poikkeuksellisen hienosti. Periaatteessa rakennus on sisältä yhtä suurta tilaa, mutta silti koskaan ei voi oikein tietää mitä seuraavan pylvään takaa paljastuu. Yleensä Moskeijaa esittävissä kuvissa näkyy juuri noita rakennukselle tunnusomaisia raidallisia kaaria, mutta ne ovat vain yksi pieni yksityiskohta. Moskeija ei jättänyt kylmäksi toisellakaan vierailulla ja kestää varmasti vielä useampiakin lisäkierroksia. Odotan jo innolla seuraavaa Córdoban vierailuamme, vaikka edellisestä on kirjoitushetkellä ehtinyt kulua aikaa vasta kolme viikkoa.