Italian Emilia-Romagnassa lähellä rannikkoa sijaitsevalla Ravennalla on takanaan paljon historiaa. Kaupungin alueella on ollut asutusta jo ainakin viidennellä vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua, joskaan mitään selkeää käsitystä kaupungin perustamisen ajankohdasta ei ole. Ravenna joka tapauksessa nousi parrasvaloihin viimeistään toimiessaan Länsi-Rooman pääkaupunkina vuodesta 408 vuoteen 476. Tuossa vaiheessa Länsi-Rooma luhistui ja sen raunioilta noussut ostrogoottien valtakunta otti niin ikään Ravennan pääkaupungikseen. Bysanttilaisten vallattua ostrogoottien alueet vuonna 540 Ravenna jatkoi bysanttilaisen Italian keskuksena. Kyseistä aluetta kutsuttiinkin Ravennan eksarkaatiksi.

Tämän historian valossa ei ole mikään ihme, että Ravennaan rakennettiin aikoinaan paljon merkittäviä rakennuksia. Nykypäivään asti on säilynyt joukko hienoja varhaiskristillisiä monumentteja, jotka tunnetaan erityisesti kauniista mosaiikkikoristeistaan. Kahdeksan näistä rakennuksista muodostavat yhdessä Unescon maailmanperintökohteen. Kolme näistä sijaitsee vähän syrjemmässä ja niihin jokaiseen täytyy ostaa erillinen pääsylippu. Viiteen merkittävimpään näistä kohteista voi tutustua yhteislipulla. Vaihtoehdot ovat joko kaikki viisi tai vain kolme tärkeintä kohdetta sisältävä lippu. Me tutustuimme kesän 2022 Ravennan vierailulla viiteen merkittävimpään kohteeseen ja siksi keskityn nyt niiden esittelemiseen. Kerron kunkin kohteen kohdalla erikseen, jos se ei kuulu kolmen kohteen pienempään yhteislippuun.

Galla Placidian mausoleumi

Tyypillistä useille Ravennan mosaiikkikohteista on niiden vaatimaton ulkokuori. Tämä pätee erityisen hyvin punatiilisen Galla Placidian mausoleumin kohdalla. Päälle päin rakennus ei millään tavoin anna viitteitä sisältämistään ihmeistä. Aloitimme mosaiikkiretkemme tästä rakennuksesta ja kenties juuri siksi se teki suurimman vaikutuksen. Galla Placidian mausoleumi ei kuulu kolmen kohteen yhteislippuun.

Mausoleumi on pieni ja kohtalaisen matala. Mosaiikit ovat tästä johtuen todella lähellä ja niitä pääsee ihailemaan tarkemmin kuin monessa muussa kohteessa. Meillä oli tämän kohteen osalta myös hyvä tuuri, sillä pienessä tilassa oli kanssamme vain yksi muu turisti. Saimme siis keskittyä yksityiskohtien tarkasteluun kaikessa rauhassa.

Lipun ostamisen yhteydessä täytyi ainakin kesällä 2022 varata tarkka vierailuaika jokaista kohdetta varten. Tämä saattoi olla korona-ajan jäänne, joten en osaa sanoa onko se edelleen käytössä. Mitenkään minuutin päälle tätä saapumisaikaa ei kuitenkaan kytätty, vaikka lippu vierailuaikoineen pitikin joka kohteessa esitellä henkilökunnalle.

Seuraava vierailukohde oli helppo valita, sillä mausoleumi sijaitsi käytännössä pyhän Vitaliksen basilikan takapihalla. Takaisin kadulle päin kävellessämme päädyimme basilikaan lähes automaattisesti.

Pyhän Vitaliksen basilika

Galla Placidian mausoleumin vieressä sijaitseva pyhän Vitaliksen Basilika on sekin verhoiltu ulkoa päin punatiilillä. Ulkoisesti tämäkään rakennus ei siis erityisesti koreile, vaikka yksityiskohtia toki on nähtävillä piskuista mausoleumia enemmän. Sisäpuolellakaan aivan kaikki koristeet eivät ole mosaiikeista tehtyjä, mutta silti laattatilkkutäkissäkään ei ole säästelty.

Tämä vuonna 548 käyttöön vihitty basilika on Ravennan tekninen ja taiteellinen huipentuma, mistä johtuen se myös houkuttelee eniten vierailijoita. Pienemmät rakennukset eivät välttämättä kiinnosta kaikkia, mutta varmasti jokainen Ravennaan mosaiikkien perässä saapuva käy kurkistamassa basilikaan. Rakennus on onneksi kuitenkin sen verran suuri, ettei tungoksesta sentään tarvitse kärsiä. Pääsin kuvaamaan ihan kaikkia nurkkia pienen odottelun jälkeen.

Pyhän Vitaliksen basilika on oikeastaan sekoitus roomalaista ja bysanttilaista arkkitehtuuria. Erityisesti kupoli ja oviaukkojen muodot ovat roomalaista perua. Mosaiikit puolestaan edustavat bysanttilaista tyyliä. Kupolin freskot ovat myöhempää perua, ne ovat barokkityylisiä ja lisätty vasta 1700-luvun lopulla.

Basilikan keskilaivaa reunustavat mosaiikkipaneelit esittävät vanhan testamentin kertomuksia. Pyhän Vitaliksen mosaiikit ovat laajin bysantin mosaiikkikokonaisuus Istanbulin ulkopuolella. Tämä kohde onkin Ravennan mosaiikkien ehdoton kruununjalokivi ja olisi siksi kannattanut jättää viimeiseksi.

Upeimmat mosaiikit löytyvät alttarisyvennyksestä. Sekä kokonaisuuden että yksityiskohtien dokumentoiminen pakotti vaihtelemaan laajakulmaisen ja vähän pidemmälle ulottuvan linssin välillä. Kännykällä kuvaava toki selviää vähemmällä, etenkin jos mobiililaitteesta löytyy useampi kamera.

Apsiksen suuri mosaiikki esittelee nuorta Kristusta istumassa maapallon päällä ojentamassa marttyyrin kruunua kirkon nimikkopyhimykselle pyhälle Vitalikselle. Kuva jatkuu molemmille seinille, joissa on useita Raamatun hahmoja ja pyhimyksiä sekä Bysantin keisari Justianus ja hänen keisarinnansa Theodora seurueineen. Hallitsijapari ei koskaan vieraillut Ravennassa, mutta hallitsijoina heidät silti ikuistettiin kirkon seinille.

Mosaiikkeja löytyy myös basilikan lattiasta. Nämä ovat tosin hieman kuluneet aikojen saatossa. Ihan joka puolella pikkulaattoja ei ole riittänyt tai sitten ne on vain yksinkertaisesti korvattu suurilla marmorilaatoilla yksinkertaisuuden vuoksi.

Neonin kastekappeli

Sama ulkoisesti simppeli linja jatkuu Neonin kastekappelissa, joka sijaitsee kaupungin katedraalin vierellä. Katedraali on rakennettu uudelleen 1700-luvulla, mutta onneksi kastekappeli sentään säästyi arkkipiispa Farsettin uudistusvimmalta.

Neonin kastekappeli ei kuulu kolmen kohteen yhteislippuun. Tila on pikkuisen suurempi kuin mausoleumissa ja katto korkeammalla. Tilaan myös mahtuu kerralla enemmän ihmisiä ja ainakin meidän siellä vieraillessamme väkeä myös oli paljon. Ehkä ajoitus oli huono tai sitten keskeisempi sijainti houkutteli enemmän vieralijoita. Niin tai näin, kokonaisuudesta ei ollut mahdollista saada valokuvaa ilman muita turisteja. Siksi keskityin kuvissani yksityskohtiin.

Neonin kahdeksankulmainen kastekappeli on Ravennan vanhin yhä pystyssä oleva rakennus. Se on peräisin noin vuodelta 400. Jälleen ulkomuoto pettää pahasti, sisällä nähtävillä on varsinainen mosaiikkien runsaudensarvi. Seinien alaosia kiertävät marmoripaneelit. Näiden yläpuolella on vuorossa stukko-reliefejä ja ylimpänä kupoli mosaiikkeineen.

Mosaiikkien kuvat on rakennettu kerroksittain. Alimpana olevalla kehällä vuorottelevat Kristuksen viimeisen tuomion tyhjät valtaistuimet sekä alttarit. Näiden yläpuolella on kuvattuna kasveja ja kukkaköynnöksiä ja niiden yläpuolella kahteen ryhmään jaetut 12 apostolia. Kupolin keskustaa koristaa suuri ympyrämedaljonki, joka esittää Kristusta saamassa kastetta Johannes Kastajalta. Mosaiikki ei ole ihan alkuperäisessä asussaan, vaan siihen on tehty pieniä muutoksia 1800-luvulla restaurointien yhteydessä. Tästä huolimatta kyseessä on vanhin tunnettu Kristuksen kastetta esittävä mosaiikki.

Arkkipiispan museo

Omituisin mosaiikkikohteista on Arkkipiispan museo. Kun muissa kohteissa mosaiikkeja on joka puolella, on museo jotain ihan muuta. Tämä entinen arkkipiispan palatsi sisältää oikeastaan vain yhden pienen kappelin, jossa mosaiikkeja on nähtävillä. Kyseinen pyhän Andreaksen kappeli oli aikoinaan arkkipiispan oma yksityinen rukoushuone. Se on rakennettu vuonna 495. Kappelin seinät ovat marmoria ja seinien yläosa sekä katto ovat mosaiikkien peitossa.

Mosaiikit eivät ole kovin ilmiselvästi tyrkyllä museossa, joten niiden löytäminen vaatii hieman kiertelyä. Lopputulos voi ehkä olla pieni pettymys, sillä muihin rakennuksiin verrattuna nämä mosaiikit ovat varsin pieni yksityiskohta. Hienoja ne toki ovat silti, mutta esimerkiksi pyhän Vitaliksen basilikan jälkeen kappeli ei välttämättä tee kovin suurta vaikutusta. Näin kävi ainakin meille.

Tuon kappelin lisäksi Arkkipiispan museossa on nähtävillä myös muutamia irrallisia mosaiikkitöitä, jotka ovat peräisin kaupungin katedraalin aiemmasta versiosta. Tällaiset yksittäiset kikkareet eivät kuitenkaan Ravennan laajassa mosaiikkikattauksessa jaksaneet meitä innostaa. Samoin kävi myös museon laajalle kirkollisen esineistön kokoelmalle. Muu osa museosta jäikin meiltä hyvin nopean kierroksen asteelle.

Uusi pyhän Apollinariksen basilika

Rakennusten nimeäminen käyttäen sanaa uusi on aina vähän vaarallista, sillä uutuus ei kestä kauaa. Satoja vuosia vanhan rakennuksen kutsuminen edelleen uudeksi sisältää aimo annoksen komiikkaa. Ravennan Uusi pyhän Apollinariksen basilika on näkemieni tällaisten ”uusien” rakennusten vanhinta joukkoa, se kun oli uusi viimeksi vuonna 504. Ei siis pidä antaa nimen hämätä ja pelkästään sen vuoksi jättää tähän kohteeseen tutustumatta. Ravennan uusi on meille miltei muinainen.

Uusi pyhän Apollinariksen basilika sijaitsee pikkuisen syrjässä muista kohteista, mutta mistään valtavasta kävelymatkasta ei kuitenkaan ole kysymys. Arkkipiispan museolta kävelymataa kertyy noin 700 metriä ja pyhän Vitaliksen basilikalta noin kilometrin verran.

Pyhä Apollinariskaan ei ole kovin erityinen ulkoa päin nähtynä. Erona Vitalikseen sillä on kuitenkin erillinen kellotorni. Merkittävimmät aarteet löytyvät tässäkin tapauksessa rakennuksen sisäpuolelta. Kirkon varhaiskristillinen mosaiikkikokonaisuus on yksi merkittävimmistä maailmassa. Keskilaivan molempia pitkiä sivuja peittävät mosaiikit kolmessa kerroksessa.

Yksityiskohtien ystävänä bongasin mosaiikkikuvien joukosta pantterikuosisiin trikoohousuihin sonnustautuneen herrakolmikon. Onkin ihan turha väheksyä näitä tuttavallisesti puumapöksyiksi kutsuttuja vaatekappaleita, sillä ne ovat olleet muotia jo toista tuhatta vuotta myös miehillä. Mistä muusta pukineesta voi sanoa samaa?

Oikeasti nämä mosaiikit esittelevät 26 kohtausta Kristuksen elämästä. Yhdessä nämä ovat yksi vanhimpia ja laajimpia säilyneitä Uuden testamentin mosaiikkikertomuksia maailmassa.

Muita mosaiikkeja

Muut kolme maailmanperintökohteeseen luettavat mosaiikeistaan kuuluisat varhaiskristilliset rakennukset ovat Areiolainen kastekappeli (Battistero degli Ariani), Teoderik Suuren mausoleumi (Mausoleo di Teodorico) ja Classen pyhän Apollinariksen basilika (Basilica di Sant’Apollinare in Classe). Näistä ensin mainittu sijaitsee aivan Ravennan historiallisesssa keskustassa. Teoderik Suuren mausoleumi puolestaan sijaitsee pikkuisen keskustasta koilliseen ja Classen pyhän Apollinariksen basilika puolestaan nimensä mukaisesti Classen kaupungissa Ravennan lounaispuolella. Teoderik Suuren mauseloumille ei keskustasta ole kuin reilun vartin kävely, mutta Classeen matkaa kertyy jo seitsemisen kilometriä.

Mosaiikeista kiinnostuneen ei kannata sulkea silmiään muuallakaan Ravennassa liikkuessaan, sillä kaupungissa on hurahdettu mosaiikkeihin ihan tosissaan. Mosaiikkikoristeita voi löytyä ihan mistä vain, kuten vaikkapa liikennemerkeistä, kadunnimikylteista sekä puistonpenkeistä.

Myös muinaisten tietokonepelihahmojen palikkagrafiikkaa töissään hyödyntävä anonyymi ranskalainen katutaiteilija Invader on vieraillut koristamassa ravennalaisia kadunkulmia töillään. Kaupunki toki on näille teoksille juuri oikea paikka, sillä Invaderin teokset ovat keramiikkapaloista koostuvia mosaiikkeja.

Edellä luetelluista kohteista pyhän Vitaliksen basilika, uusi pyhän Apollinariksen basilika sekä arkkipiispan museo sisältyvät 10,50€ hintaiseen peruslippuun. Lippu on voimassa seitsemän päivän ajan ensimmäisessä kohteessa vierailusta. Lipun oston yhteydessä täytyy valita halutut vierailuajat eri kohteissa. Maksamalla 2€ lisää pääsee vierailemaan myös lopuissa kahdessa kohteessa eri Neonin kastekappelissa ja Galla Placidian mausoleumissa. Kaikki kohteet ovat avoinna kesäkaudella maaliskuulta marraskuulle päivittäin klo 9-19 ja talvikaudella klo 10-17. Aivan viime sekunneilla ei sisälle enää pääse, sillä osassa kohteista viimeinen sisäänpääsyaika on puoli tuntia ennen sulkemista ja osassa kohteista vartin ennen sulkemista. Varmuuden vuoksi suosittelen tarkistamaan ajantasaiset tiedot lippujen hinnoista sekä pääsymaksuista ennen vierailua mosaiikkikohteiden viralliselta nettisivulta täältä.

---

Esittelin edellä rakennukset siinä järjestyksessä, missä itse niissä vierailimme. Totesin kuitenkin kierroksemme jälkeen, että järjestyksemme ei välttämättä ollut ihan optimaalinen kokemuksen kannalta. Tämä järjestys valikoitui puhtaasti kartan perusteella kohteiden välisen kävelymatkan optimoimiseksi. Jälkikäteen ajatellen huomattavasti järkevämpää olisi ollut aloittaa pienemmästä kohti suurempaa. Siksi kappelit ja mausoleumit on fiksumpi käydä katsomassa aluksi ja vasta sitten siirtyä suurempiin kirkkoihin. Erityisesti pyhän Vitaliksen basilika kannattaa jättää viimeiseksi, sillä sen jälkeen pienemmät kohteet eivät välttämättä juurikaan hetkauta.

Tällä logiikalla suosittelemani järjestys on seuraava:

1. Arkkipiispan museo
2. Galla Placidian mausoleumi
3. Neonin kastekappeli
4. Uusi pyhän Apollinariksen basilika
5. Pyhän Vitaliksen basilika

Mikäli päätät valita vain kolmen kohteen lipun, kannattaa silloinkin jättää Vitalis loppuun. Ja jos haluat tutustua Ravennan mosaiikkeihin jo kotimaassa, on niitä nähtävillä Helsingissä Ateneumin taidemuseon kahvilassa. Siellä vieraillakseen ei tarvitse maksaa mitään. Toki nämä mosaiikit eivät ole ihan samaa ikäluokkaa kuin Ravennassa. Ne ovat 1950-luvulta ja niistä vastasi joukko ravennalaisia opiskelijoita.